Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Mirja Aimo saa tehdä työpaikallaan puolitoista viikkoa hyväntekeväisyytttä vuodessa

It-yhtiö HPE:n työntekijät saavat käyttää joka vuosi 60 tuntia työaikaa hyväntekeväisyyteen. Kesko on mukana hyvin monenlaisissa projekteissa koti-ja ulkomailla. Yritykset panostavat hyväntekeväisyyteen hyvin eri tavoin.

Talous
 
Heidi Piiroinen / HS
Mirja Aimo käyttää osan työajastaan vapaaehtoisiin hyväntekeväisyystempauksiin. Jokainen Hewlett Packardin työntekijä saa käyttää 60 tuntia vuodessa hyväntekeväisyyteen. Jo yrityksen perustajat Bill Hewlett ja Dave Packard painottivat yrityksen vastuuta ympäröivän yhteisön hyvinvoinnista.
Mirja Aimo käyttää osan työajastaan vapaaehtoisiin hyväntekeväisyystempauksiin. Jokainen Hewlett Packardin työntekijä saa käyttää 60 tuntia vuodessa hyväntekeväisyyteen. Jo yrityksen perustajat Bill Hewlett ja Dave Packard painottivat yrityksen vastuuta ympäröivän yhteisön hyvinvoinnista. Kuva: Heidi Piiroinen / HS

It-yhtiö Hewlett Packardilla (HPE) työskentelevä Mirja Aimo tietää, miten yli sata työkaveria saadaan juoksemaan pääkonttorin ympäri Nenäpäivän hyväksi tai yrityksen johto tanssimaan rahasta. Ei tarvita kuin hauskoja ideoita ja yritysjohdon kannustusta.

”Suomen HPE:lla hyväntekeväisyystoiminta käynnistyi varsinaisesti kuusi vuotta sitten, ja se on koko ajan laajentunut. Nenäpäivä on ollut nyt neljä vuotta iso juttu. Viime syksynä nenäpäiväjuoksulla saatiin kerättyä noin 8 000 euroa”, Aimo kertoo.

Hän toimii analyytikkona myynnin strategiasuunnittelussa, mutta osallistuu työajallaan myös monen hyväntekeväisyyskampanjan suunnitteluun ja toteutukseen.

HPE:ssa jokainen työntekijä saa käyttää 60 tuntia vuodessa eli noin puolentoista viikon työajan hyväntekeväisyystyöhön. Sitä voi tehdä joko yrityksen organisoimissa tempauksissa tai itse valitsemassaan kohteessa.

”Projekteja suunnitellaan social impact -tiimissä, joka tapaa kerran kuukaudessa. Kerran kuussa on myös globaali puhelinkokous, jossa kerrotaan kunkin maan projekteista. Yhdysvalloissa toiminta on todella laajaa. Mutta myös muualla Euroopassa sitä on ollut paljon pidempään kuin Suomessa”, Aimo sanoo.

Nenäpäiväjuoksussa firman työntekijät juoksevat pääkonttorin ympäri ja sponsorit, jotka voivat olla esimerkiksi ystäviä tai perheenjäseniä, maksavat joka kierroksesta. Johdon tanssiesitys puolestaan syntyi kisassa, jossa työntekijät äänestivät rahalla johdon tanssin, kuorolaulun tai sketsiesityksen puolesta. Tuotot menivät hyväntekeväisyyteen.

Yritykset suhtautuvat hyvin eri tavoin hyväntekeväisyyteen. Osa tyytyy lahjoittamaan lähinnä joulukorttirahat tai muun sopivan summan hyväksi katsomalleen järjestölle ja ehkä sponsoroimaan paikallista urheilujoukkuetta. Joissain yrityksissä hyväntekeväisyys on nostettu tärkeään rooliin.

Viestintätoimisto Milttonissa hyväntekeväisyyttä on päätetty toteuttaa tarjoamalla yrityksen osaamista käyttöön ilmaiseksi eli pro bono. Miltton oli näkyvästi mukana esimerkiksi tasa-arvoista avioliittolakia ajavassa Tahdon-kampanjan yrityshaasteessa.

Pro bono on osa meidän tapaa tehdä vastuullista liiketoimintaa. Yksittäisten projektien lisäksi olemme aloittaneet pidempiaikaisen yhteistyön Crisis Management Initiativen [presidentti Martti Ahtisaaren perustama rauhanvälitystoimisto] ja turvapaikanhakijoiden työllistymistä edistävän Startup refugees -projektin kanssa. Ehdotukset ovat tulleet omilta työntekijöiltä”, Milttonin osakas Jukka-Pekka Myllys kertoo.

Myllyksen mukaan Milttonissa on ajateltu, että tehokkain tapa edistää hyviä asioita on tarjota yrityksen viestinnän, markkinoinnin ja kampanjoinnin osaamista ja työpanosta kumppanien käyttöön.

”Sovimme kumppanien kanssa, mistä asioista heille on eniten hyötyä. Määritämme myös suunnilleen minkä suuruisesta työmäärästä on kyse.”

Myös Nordeassa hyväntekeväisyyttä tehdään ennen kaikkea omaa osaamista hyödyntäen. Pankin asiantuntijat muun muassa neuvovat syrjäytymisvaarassa olevia nuoria raha-asioiden hallinnassa. Talousasioista on käyty puhumassa myös kouluissa.

Keskossa hyväntekeväisyyttä tehdään niin konsernin tasolla kuin K-kauppiaiden toimesta viestintäjohtaja Lauri Peltolan mukaan ”valtavasti”.

”Konserni on mukana kaikessa mahdollisessa Pelastusarmeijan joulupadoista Roosa nauha -keräykseen”, Peltola kertoo.

Venäjällä K-raudan ihmiset ovat käyneet nikkaroimassa lastenkotilasten kanssa linnunpönttöjä. Thaimaassa Keskolla on Planin kanssa iso projekti, jossa edistetään kalatehtaissa työskentelevien siirtotyöläisten lasten koulutusta ja pyritään vaikuttamaan työoloihin.

”Plan vastaa projektista mutta meidän vastuullisuusihmisiä käy siellä paikan päällä. Ylipäätään meillä on iso joukko ihmisiä, joiden työhön erilaiset hyväntekeväisyysprojektit liittyvät. Emme halua olla mukana vain lahjoittamassa rahaa vaan myös tekemässä asioita. Linjaukset tehdään vastuullisuuden ohjausryhmässä”, Peltola sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat