Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yliopiston hautoma suomalaisyritys sai 22 miljoonan euron rahoituksen – Canatun keksinnön avulla kosketusnäytöt venyvät ja taipuvat

Yliopistotutkimus antoi kipinän yritykselle, joka keräsi yhden suomalaisen startup-historian suurimmista rahoituksista. Nyt suomalaiset ovat mukana kisaamassa siitä, mikä yritys luo standardit joustavalle elektroniikalle.

Talous
 
Markus Jokela / HS
Canatun perustaja professori Esko Kauppinen (vas.) esittelee molekyylimallia hiilinanoputkesta. Markkinointi- ja myyntijohtaja Erkki Soininen pitelee fullereeniä eli pallohiiltä, joka kiinnittyy putkeen ja muodostaa nanonupun. ”Kuin pajunkissa keväällä”, Kauppinen kuvaa.
Canatun perustaja professori Esko Kauppinen (vas.) esittelee molekyylimallia hiilinanoputkesta. Markkinointi- ja myyntijohtaja Erkki Soininen pitelee fullereeniä eli pallohiiltä, joka kiinnittyy putkeen ja muodostaa nanonupun. ”Kuin pajunkissa keväällä”, Kauppinen kuvaa. Kuva: Markus Jokela / HS
Fakta

Yliopistossa kypsynyt liikeidea

 Joukko tutkijoita perusti Canatun vuonna 2004 Teknillisen yliopiston tutkimuksen perusteelta.

 Yritys valmistaa sähköä johtavia hiilinanokalvoja, joita voi käyttää taipuisien ja venytettävien kosketusnäyttöjen valmistamiseen.

 Noin 40 ihmistä työllistävä Canatu aikoo kaksinkertaistaa työntekijämääränsä lähiaikoina ja rekrytoi parhaillaan asiantuntijoita Suomesta sekä ulkomailta.

 Canatun nimi tulee englanninkielisestä sanasta carbon nanotube eli hiilinanoputki.

Taivutettavia hiilinanokalvoja valmistava Canatu on kerännyt 22 miljoonan euron edestä uutta rahoitusta. Yrityksen kalvoja voi käyttää taipuisien kosketusnäyttöjen valmistukseen.

Canatu mainostaa uutta rahoituspottiaan yhtenä suurimmista Suomen startup-yritysten historiassa. Kaksitoista miljoonaa summasta on lainaa Euroopan investointipankilta. Loput kymmenen miljoonaa Canatu keräsi sijoituksina yksityiseltä sektorilta.

Moni suomalaisyritys on viime vuosina kerännyt merkittäviä summia alkuvaiheen kasvuun. Alkuvaiheen suomalaisia pääomasijoituksia tehtiin viime vuonna eniten sitten vuoden 2008.

Suomen pääomasijoitusyhdistyksen mukaan lähivuosien rahoitusennätystä pitää tiedonhallinnan ohjelmistoja tekevä tamperelainen M-Files. Se sai viime keväänä kasaan 34 miljoonaa euroa yhdellä rahoituskierroksella. Canatun edelle kirivät myös verkkomainontaan erikoistunut Kiosked ja taloustietoyhtiö Alpha-Sense.

Alkuvaiheen yritysten vertailu on hankalaa. Rahoituksen rakenne, ostetut omistusosuudet ja yritysten koko vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi M-Filesin liikevaihto oli viime vuonna jo 22 miljoonaa euroa, kun Canatun myynti ei vielä yllä edes miljoonaan euroon.

Canatun pääomistajat, suomalaiset pääomasijoitusyhtiöt Inventure ja Infosto Group, osallistuivat myös tuoreimpaan rahoituskierrokseen. Lisäksi Canatu sai uudeksi osaomistajaksi ison autoteollisuuden yrityksen, jonka nimi on toistaiseksi salaisuus.

”Kerromme sen kuun lopussa”, markkinointi- ja myyntijohtaja Erkki Soininen myhäilee.

Päällepäin näyttää siltä, että Canatu valmistaa Konalan tehtaallaan Helsingissä koulutunneilta tuttuja piirtoheitinkalvoja. Tekisi mieli töhertää läpinäkyville liuskoille kalvotusseilla.

Artikkeliin liittyvät

Tuotteet näyttävät tismalleen samalta tuotantolinjan alussa ja lopussa. Pintaan on kuitenkin kasvatettu matkan varrella joustava kerros läpinäkyviä hiilinanonuppuja. Ne johtavat sähköä ja voivat näin toimia kosketusnäytön pintana esimerkiksi älypuhelimissa tai tableteissa.

Nanoteknologiaa tutkiva professori Esko Kauppinen kehitti kalvojen ydinidean yhdessä kollegojansa kanssa Aalto-yliopistoa edeltäneen Teknillisen korkeakoulun laboratoriossa 2000-luvun alussa. Keksintö perustuu molekyylien palapeliin.

”Kukaan ei ollut aiemmin keksinyt, että fullereeni voidaan sitoa hiilinanoputken seinään kiinni. Ristimme lopputuloksen nanonupuksi. Se on vähän niin kuin paju, joka kasvattaa keväällä nuppuja, joista pajunkissat puhkeavat”, Kauppinen selittää.

Kauppista on aina kiinnostanut tieteen soveltaminen, ja hän ryhtyikin heti miettimään, mitä nupuilla voisi oikein tehdä. Vuonna 2004 yliopistosta irtautui yritys nimeltä Canatu. Nykyään Kauppinen toimii yrityksen hallituksessa.

”Olemme hakeneet nupulle uuden materiaalin patenttia ympäri maailmaa, ja lähes joka paikassa patentti on myös myönnetty. Myös johtavan kalvon valmistusmenetelmä eri sovelluksineen on patentoitu.”

Etenkin autonvalmistajat kärkkyvät Canatun notkeita kalvoja, sillä ahtaat tilat vaativat kaarevia pintoja ja nykyaikaisissa autoissa on yhä useammin kosketusnäyttö.

”Tärkein asiakkaamme on merkittävä pohjoisamerikkalainen high-end autonvalmistaja. Olemme toimittaneet heille kosketusantureita vuoden verran, ja he luottavat teknologiaamme. Palautuksia ei ole tullut lainkaan”, Soininen kertoo vaieten asiakkaan nimestä.

Yhdysvaltalaisista autonvalmistajista tunnetuimpia ovat General Motors, Ford ja sähköautoihin erikoistunut Tesla.

Soinisen mukaan lukuisat autoyhtiöt ovat kiinnostuneita kokeilemaan Canatun teknologiaa.

”Autopuolella meillä on jo niin paljon imua, että meillä on vaikeuksia vastata siihen. Autoteollisuus on kuin sopulilauma. Jos vaikkapa joku iso saksalainen autovalmistaja ottaa käyttöön uuden konseptin, kaikki seuraavat perässä.”

Taipuisia puhelimia on jo vuosien ajan yritetty tuoda markkinoille, mutta teknologia ei ole ollut riittävän kestävää ja käytännöllistä massatuotantoa varten.

Kesäkuussa uutistoimisto Bloomberg kertoi, että eteläkorealainen elektroniikkajätti Samsung olisi julkaisemassa ensi vuonna kaksi taipuisaa puhelinmallia. Huhut ovat tosin toistuneet jo vuosien ajan. Vuonna 2013 Samsung toikin myyntiin asti ”maailman ensimmäisen” taipuisan näytön puhelimen, mutta kiinteistä osista rakennettua runkoa ei voinut taitella.

Kiinalainen Lenovo esitteli kesällä prototyyppejä notkeasta näytöstä, mutta puhelimet oli suljettu uteliaiden käsien ulottumattomiin lasivitriineihin.

Lenovoa huomattavasti tuntemattomampi kiinalaisyritys Moxi väitti keväällä tuovansa taipuvat puhelimet myyntiin jo tämän vuoden aikana – tosin vain mustavalkoisilla näytöillä. Puhelinten näytöt perustuisivat grafeeniin, maailman kestävimpään tunnettuun aineeseen. Ainakaan vielä Moxin tuotteita ei ole edes Kiinan kaupoissa näkynyt.

Huhut venyvistä ja taipuvista puhelimista ovat härnänneet teknologiaharrastajia niin kauan, että moni suhtautuu väitettyihin läpimurtoihin terveellä epäluulolla.

”Onhan näitä odoteltu pitkään, mutta uskon, että viimeistään parin vuoden kuluttua taivutettavat puhelimet ovat vihdoin markkinoilla. Voi olla, että ensimmäiset ehtivät myyntiin jo ensi vuonna”, Soininen ennustaa.

Koska Canatu ei paljasta asiakkaidensa nimiä, on mahdoton sanoa, onko suomalaisyhtiön teknologiaa jo vaikkapa kiinalaisten tai eteläkorealaisten kokeiluissa mukana. Soinisen mukaan Canatun teknologiaa käytetään joidenkin puhelinprototyyppien valmistelussa, mutta yksityiskohdat ovat yhä liikesalaisuuksia.

Se on selvää, että suomalaisyritykselle olisi äärimmäisen tärkeää päästä yhteistyöhön Samsungin, Applen tai Huawein kaltaisen teknologiajätin kanssa.

”Tämä on voittaja saa kaiken -bisnestä. Yksi teknologia nousee aina ylitse muiden. Esimerkiksi tänä päivänä älypuhelinten kosketusantureissa on vain yhtä materiaalia eli indiumtinaoksidia”, Soininen sanoo.

Viime vuoden alussa yhtiön toimitusjohtaja Risto Vuohelainen povasi HS:n haastattelussa yritykselle vuodelle 2016 jo kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa, mutta se on nyt jäämässä vain miljoonaan euroon. Soininen jaksaa kuitenkin uskoa, että ensi vuonna liiketoiminta käynnistyy kunnolla.

”Odotamme merkittävää kasvua. Tavoitteenamme on moninkertaistaa liikevaihto.”

Keksintöjen kaupallistaminen ei tapahdu hetkessä. Canatussakin tuotekehitys on niellyt jo miljoonia, ja yritys tekee tappiota kaupallista läpimurtoa odotellessa.

”Tämä on täysin uniikki materiaali, joka vaatii täysin uniikin prosessin. Olemme joutuneet rakentamaan tehtaan laitekannan lähes tyhjästä, koska laitteita nanonuppujen käsittelyyn ei ollut olemassa”, Soininen selittää.

Hänen mukaansa yrityksen rahoitus on nyt vakaalla pohjalla.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat