Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Miksi Suomen tuottavuus laahaa?  Kysyimme viideltä toimitusjohtajalta ideoita tuottavuuden kasvattamiseksi

Taloudenpuolustuskurssin osallistujat kertovat, miten tuottavuus paranee yrityksissä ja koko kansantaloudessa.

Talous
 
HS:n Taloudenpuolustuskurssi: Suuri Loppukeskustelu
HS:n Taloudenpuolustuskurssi: Suuri Loppukeskustelu
HS:n ja Aalto EE:n Finlandia-talolla järjestämä Taloudenpuolustuskurssi huipentui Suureen loppukeskusteluun.
Tästä on kyse

Taloudenpuolustuskurssi

 Helsingin Sanomat ja johtamiskoulutusta tuottava Aalto EE -yritys järjestivät keskiviikkona Taloudenpuolustuskurssin Finlandia-talossa Helsingissä.

 Toista kertaa järjestetty tapahtuma kokoaa kansanedustajat, akateemikot ja yritysjohtajat samaan tilaan keskustelemaan talouden murroksesta.

 Puhujina oli muun muassa Aalto-yliopiston professoreita ja muita talousvaikuttajia.

Suomalaiset talousvaikuttajat kokoontuivat keskiviikkona Finlandia-taloon ratkomaan Suomen luhistuneen tuottavuuden ongelmaa. Professorit, poliitikot ja startup-yrittäjät pääsivät vuorollaan tarjoamaan lääkkeitään Taloudenpuolustuskurssilla.

Taloustieteen professori Matti Pohjola sivalsi etenkin yleisössä istuneita kansanedustajia. Hänen mukaansa koulutuksesta ei pidä enää leikata, jos teknologisessa osaamisessakin jälkeen jäänyt Suomi haluaa murtaa ”epätoivon kehänsä”.

Akseli Valmunen / HS
Taloudenpuolustuskurssi toi talousvaikuttajat yhteen Finlandia-talolle keskiviikkona. Hyönteisruokayritys Entocuben perustanut Otto Palonen keskusteli kurssin jälkeen Castrén & Snellman -asianajotoimiston johtajan Pauliina Tenhusen kanssa.
Taloudenpuolustuskurssi toi talousvaikuttajat yhteen Finlandia-talolle keskiviikkona. Hyönteisruokayritys Entocuben perustanut Otto Palonen keskusteli kurssin jälkeen Castrén & Snellman -asianajotoimiston johtajan Pauliina Tenhusen kanssa.

”Te olette mukana päättämässä näistäkin asioista. Mitä enemmän koulutuksesta leikataan, sitä syvemmäksi kasvaa Suomen takamatka”, Pohjola puhutteli poliitikkoja.

Kansainvälisen liiketoiminnan professori Kristiina Mäkelä ennusti, että työurasta tulee vanhanaikainen termi. Ihmisillä on työportfolio, joka voi olla täynnä kaikenlaisia projekteja.

Silpputöitä tekevien ja itsensä työllistävien talouteen eivät kansalliset kilpailukykysopimukset enää purisi.

Taloustieteen professori Sixten Korkman huomautti, että vakaassa ja yhä verraten hyvinvoivassa Suomessa ei tarvita vallankumousta. Talouspoliittinen ryhtiliikekin auttaisi jo paljon.

”Onko meillä jokin punainen lanka, talouspoliittinen strategia? Menneisyydessä sellainen on aina ollut, mutta minusta tuntuu, ettei sitä nyt ole.”

HS kysyi viideltä Taloudenpuolustuskurssille osallistuneelta toimitusjohtajalta ideoita tuottavuuden kasvattamiseksi

1. Mitkä konkreettiset keinot ovat lisänneet tuottavuutta työpaikallanne?

2. Millä keinoin koko Suomi saisi tuottavuuden kasvuun?

Erkki Järvinen, maaliyhtiö Tikkurila

Akseli Valmunen / HS
Erkki Järvinen.
Erkki Järvinen.

1) ”Olemme saaneet sovittua joustavista työajoista työntekijöiden kanssa. Maalibisnes on kausiluontoista, ja etenkin kesä on meille ulkomaalien myynnin vuoksi kiireistä aikaa. Paikallinen sopiminen on selvästi tehostanut toimintaamme.”

2) ”Suomen pitäisi sijoittaa koulutuksen paukut tulevaisuuden menestysaloille, kuten kestävään kehitykseen. Auringonlaskun aloja ei kannata tukea. Yritystukienkin ohjauksessa pitäisi huomioida tulevaisuuden potentiaali. Suomessa pidetään liian usein kynsin hampain kiinni vanhoista toimialoista, jossa olimme joskus hyviä. Pienen maan on pakko keskittää osaamistaan.”

Akseli Valmunen / HS
Pauliina Tenhunen.
Pauliina Tenhunen.

Pauliina Tenhunen, asianajotoimisto Castrén & Snellman

1) ”Kiinnitämme huomiota esimiesten kouluttamiseen. Esimiehet sitten opettavat toimintatapoja ryhmäläisilleen. Seuraamme myös millaisia työkaluja digitalisaatio tarjoaa meidän toimialallemme. Kansainvälisesti asianajoalalla pohditaan paljon tekoälyn hyödyntämistä, mutta Suomeen ilmiö ei vielä ole levinnyt.”

2) ”Juristin näkökulmasta normien purkutalkoita pitää jatkaa. Moni asia Suomessa toimii vanhoilla rakenteilla, joiden päälle on vain pystytetty jotain uutta. Yksi tarkastuksen kohde pitää olla työehtolainsäädäntö. Se on rakennettu aikoinaan erilaista maailmaa varten.”

Akseli Valmunen / HS
Kai Kaasalainen.
Kai Kaasalainen.

Kai Kaasalainen, lääketukku Tamro

1) ”Lääkealalla kysynnän ennakointi on äärimmäisen tärkeää. Lääkkeiden pitää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, sillä niistä voi riippua ihmisen henki. Oikein hyödynnettynä digitalisaatio voi parantaa tiedonkulkua ja lyhentää toimitusketjuja koko toimialalla niin, että tuottavuus paranee.”

2) ”Julkisuudessa toistuvat vain säästöt, säästöt ja säästöt. Suomessa pitäisi hakea kasvun keinoja. Kaipaan poliittisilta päättäjiltä ja yritysjohtajilta näkemystä siitä, mihin me olemme menossa ja mitä tavoittelemme. Esimerkiksi pk-yritysten pitää edelleen käydä läpi valtava ilmoitusrumba yritystä perustaessa ja sitä pyörittäessä.”

Akseli Valmunen / HS
Tapani Kinnunen.
Tapani Kinnunen.

Tapani Kinnunen, parvekevalmistaja Lumon

1) ”Toimitamme Kouvolasta eri puolille maailmaa valmiita parvekelaseja. Meille kotimainen tuotantolaitos on ollut kannattava ratkaisu. Se on kooltaan niin iso, että olemme saaneet pidettyä kustannuksetkin pieninä. Pyrimme huomioimaan tuotekehityksessä, kuinka voimme hyödyntää samoja tuotantomenetelmiä eri tuotteissa.”

2) ”Suomessa pitäisi uskoa suomalaiseen tekemiseen. Liian usein ja liian helposti sanotaan, että Suomessa ei kannata pitää perustuotantoa lainkaan. Jos vaikuttajat omaksuvat tämän ajatustavan, käy helposti niin, että yrityksetkin alkavat uskoa siihen.”

Akseli Valmunen / HS
Katariina Poskiparta.
Katariina Poskiparta.

Katariina Poskiparta, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS

1) ”Olemme vähentäneet menoja noin kymmenen prosenttia kahden vuoden aikana, kun samalla ylläpidämme säädösten mukaisia opiskeluterveydenhuollon palveluja. Kansalliset digitaaliset palvelut, kuten terveysarkisto Kanta ja e-reseptit, ovat auttaneet hirveästi. Teknologia ei silti automaattisesti lisää tuottavuutta, elleivät työntekijät vapaudu tekemään jotain muuta.”

2) ”Melkein kaikki Suomessa haluavat ylläpitää hyvinvointivaltiota, mutta työikäinen väestö vähenee. Kaikkien työpanoksesta pitäisi saada hieman enemmän irti. Kun lääketiede, digitalisaatio ja hoitokäytännöt kehittyvät, voimme hoitaa ihmiset kuntoon entistä nopeammin ja harvemmilla vastaanottokäynneillä.”

HS:n Taloudenpuolustuskurssi: Sixten Korkman
HS:n Taloudenpuolustuskurssi: Sixten Korkman
Yksi HS:n ja Aalto EE:n Taloudenpuolustuskurssilla puhuneista talousvaikuttajista on Aalto-yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkman. Tiedämmekö mitä pitäisi tehdä, kysyy seminaarin päätöspuheenvuoron pitänyt Korkman.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat