Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

EK:n Häkämies ehdottaa uutta mallia brexitille – ”sisämarkkinaa laajennettava ilman EU-jäsenyyttä”

Häkämiehen mielestä Britannialle on luotava yleispätevä sopimuskehikko, johon voisivat liittyä myöhemmin muutkin maat.

Talous
 
Vesa Moilanen Lehtikuva
Jyri Häkämies
Jyri Häkämies Kuva: Vesa Moilanen Lehtikuva

Työnantajia edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies ehdottaa uutta lähestymistapaa Euroopan Unionin ja Britannian suhteiden järjestämiseksi, kun Britannia lähivuosina irtautuu EU:sta kesällä järjestetyn kansanäänestyksen seurauksena.

Häkämies sanoi torstaina tiedotustilaisuudessa, että koska vanhoista malleista tuskin löytyy sopivaa vaihtoehtoa suhteiden järjestämiseksi, niin pitäisi harkita kokonaan uudenlaista ratkaisua.

Häkämiehen oma ratkaisu olisi EU-maiden ympärille luotava uudenlainen ”ulkokehä”, johon kuuluvat maat olisivat EU:n talouskumppaneita.

Yhdessä EU ja sen talouskumppanit muodostaisivat yhteisin säännöin toimivan sisämarkkinan, josta tulisi maailman suurin yhteismarkkina-alue.

Uutta Häkämiehen ehdotuksessa on, että niitä sääntöjä, jotka syntyvät EU:n ja Britannian alkavissa Brexit-neuvotteluissa, voitaisiin käyttää myös muiden maiden kohdalla.

Nämä olisivat sellaisia maita, jotka syystä tai toisesta eivät sovellut EU:n täysjäseniksi, mutta joilla on halua päästä lähempiin suhteisiin yhteisön kansaa.

Häkämies ei maininnut maita nimiltä, mutta sellaisia saattaisivat olla esimerkiksi Turkki ja Ukraina, joiden EU-jäsenyys tuskin on lähivuosien asia.

Kun Britannian ero EU:sta vahvistui, monet ehdottivat suhteiden uudeksi malliksi Norjan ja EU:n sopimusmallia.

Häkämiehen mielestä Norjan malli ei voi tulla kyseeseen, koska Britannia ei voisi sitä hyväksyä itselleen epäedullisena.

”Norja on hyväksynyt täysin vapaan liikkuvuuden, sen nettomaksut ovat suuremmat kuin yhdelläkään EU-maalla, eikä sillä ole minkäänlaista sanomista päätöksenteossa.”

Uuden sopimuksen pitäisi Häkämiehen mukaan rajoittaa jotenkin henkilöiden vapaata liikkuvuutta, koska Britannialle se on kynnyskysymyksiä. Sopimusmaan pitäisi saada jonkinlaista vaikutusmahdollisuutta EU-lainsäädäntöön, vaikkakaan ei päätösvaltaa.

Maan pitäisi myös osallistua maksajana EU-budjettiin, vastineeksi eduista, joita talouskumppanuusmalli tuottaisi.

Uusi malli mahdollistaisi Häkämiehen mukaan sisämarkkinan kasvattamisen ilman EU:n laajentamista, joka on ollut poliittisessa vastatuulessa.

Tilaisuudessa puhunut ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen (kok) piti Häkämiehen ehdotusta mielenkiintoisena ja lupasi viedä ajatusta eteenpäin Brysselissä.

Mykkänen arvioi, että alkavissa Brexit-neuvotteluissa EU on neuvotteluosapuolena vahvemmilla kuin Britannia.

”Britannia on tässä menettävänä osapuolena, eikä brittihallituksella ole varaa palata kotiin ilman sopimusta.”

EU:n pitäisi pystyä saamaan sopimus aikaan mahdollisimman nopeasti, jolloin kauppasuhteita rasittava epävarmuus poistuisi, Mykkänen sanoi. Neuvottelevat vievät vähintään 2,5 vuotta, jonka ajan vanhat säädöksen ovat voimassa.

”Epävarmuus on myrkkyä investoinneille, ja mitä pidempään prosessi kestää, sitä enemmän tulee vahinkoa. Jos maassa ei investoida, se rokottaa Suomen vientiä, jossa on paljon investointitavaraa.”

Britannian sija Suomen vientimaana on heikentynyt, ja maa on nyt sijalla seitsemän. Yhdysvallat on ohittanut sen ja löytyy sijalta kolme.

Neuvotteluissa pitää Mykkäsen mielestä olla lähtökohtana, että EU:n neljän perusvapauden pitää olla mukana jossain muodossa myös uudessa sopimuksessa. Sellaista tilannetta ei saa syntyä, että EU-ydin maksaa kustannukset ja ulkokehä olisi saava osapuoli.

”Silloin moni jäsenmaa alkaa kysellä kummalla puolella kannattaa olla”.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat