Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

VVO myi poikkeuksellisella tavalla 8 000 asuntoa – pitää itsellään vuokralaisilta kerätyt korjausvarat

Hintasääntelyä valvova Ara moittii kaupantekotapaa lain hengen vastaiseksi.

Talous
 
Antti Hämäläinen
VVO:n vuokratalossa tehtiin putkiremonttia Helsingissä 2014.
VVO:n vuokratalossa tehtiin putkiremonttia Helsingissä 2014. Kuva: Antti Hämäläinen
Fakta

VVO:n suurimmat omistajat

 Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 18,08 %

 Työeläkevakuutusyhtiö Varma 16,98 %

 Metallityöväen Liitto 9,70 %

 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL 8,73 %

 Rakennusliitto 8,31 %

 Palvelualojen ammattiliitto Pam 7,49 %

 Ammattiliitto Pro 7,47 %

 Opetusalan ammattijärjestö OAJ 7,46 %

 TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto 5,99 %

 Tehy 1,39 %

 Muut 8,41 %

VVO onnistui pitämään itsellään vuokralaisilta kiinteistöjen tuleviin korjaustarpeisiin kerätyt varat, kun se kesäkuussa myi yli 8 000 hintasäänneltyä vuokra-asuntoa Y-Säätiölle.

Tapa, jolla kauppa hoidettiin, oli hintasääntelyä valvovan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran mukaan poikkeuksellinen, ja kauppa tehtiin vastoin Aran kehotuksia.

Aiheesta kirjoitti ensimmäisenä Rakennuslehti.

VVO ja Y-Säätiö ovat jo usean kuukauden ajan hieroneet kauppaa 8 619 hintasäännellystä Ara-asunnosta. Kesäkuussa Ara hyväksyi kaupan ja antoi päätöksen, jonka mukaan Y-Säätiö saa maksaa asunnoista enintään 68 miljoonaa euroa. Lainsäädännön mukaan Aran on määriteltävä hintasäänneltyjen asuntojen enimmäishinta.

Samassa yhteydessä Ara kuitenkin moitti tapaa, jolla VVO ja Y-Säätiö sopivat kaupan hoitavansa.

VVO käytännössä myy Y-Säätiölle kaikki VVO Asunnot Oy:n sisällä olevat hintasäännellyt asunnot. Sen sijaan, että Y-Säätiö ostaisi koko yhtiön, se ostaa yhtiön koko sisällön kiinteistökauppana, ikään kuin kiinteistö kerrallaan.

Aran mukaan menettely on poikkeuksellinen ja arava- ja korkotukilainsäädännön hengen vastainen. Laiton se ei ole.

Menettelyn seuraus on, että vuokrissa vuosien mittaan perityt korjausvarat eivät siirry kiinteistöjen mukana uudelle omistajalle, vaan jäävät VVO:lle. Lainsäädännön mukaan Ara ei saa ottaa käyttämättömiä korjausvaroja huomioon, kun se määrittää enimmäishintaa asunnoille.

”Laki määrittelee tyhjentävästi, mitä enimmäiskauppahintaa laskettaessa voidaan ottaa huomioon. Korjausvaroja ei laissa ole mainittu”, Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti sanoo.

Ara itse suositteli osapuolille, että kauppa olisi hoidettu osakeyhtiökauppana, jolloin korjausvarat olisivat siirtyneet uudelle omistajalle.

”Meidän lähtökohtamme on koko ajan ollut, että koko VVO Asunnot Oy olisi myyty Y-Säätiölle kerralla”, Rossilahti sanoo.

Hänen mukaansa lainsäädäntö ei kuitenkaan anna Aralle valtuuksia puuttua asiaan. Rossilahden mielestä pitäisi pohtia, onko lainsäädäntöä syytä muuttaa.

Sitä, kuinka suuri summa käyttämättömiä korjausvaroja VVO:n taseeseen jää, ei tiedetä.

”Kirjanpidosta ei ole käynyt selvästi ilmi, kuinka paljon käyttämättömiä korjausvaroja on”, Rossilahti sanoo.

Yhtiö itse ei halua summaa avata. VVO:n toimitusjohtaja Jani Niemistä ei tavoitettu sairausloman vuoksi.

Ylitarkastaja Mikko Laakso Arasta sanoo, että VVO Asunnot Oy:ssä oli ennen myyntiä rahoitusylijäämää 50–60 miljoonaa euroa. Laakson mukaan on kuitenkin mahdotonta sanoa, kuinka iso osa summasta on peräisin asukkailta perityistä korjausmaksuista. Lainsäädäntö ei toistaiseksi edellytä yhtiöitä avaamaan rahoitusylijäämän alkuperää.

Sekä VVO:n ja Y-Säätiön johdosta korostetaan, että kauppa tehtiin lain mukaan.

”Oman käsitykseni mukaan tämä on normaali kaupankäyntitapa”, sanoo VVO:n hallituksen puheenjohtaja, Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

”Kauppa toteutui lainsäädännön mukaan Aran määrittelemällä luovutuskorvauksella. Se on normaali kuvio tämäntyyppisissä kaupoissa”, sanoo Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.

Hänen mukaansa VVO:n ja Y-Säätiön alkuperäinen ajatus oli nimenomaan toteuttaa kauppa osakeyhtiökauppana. Järjestely kaatui tammikuussa Aran vastustukseen.

Samaa sanoo Aalto.

”Kauppa on tehty nimenomaan Aran ohjeiden mukaan.”

Ara tyrmää väitteen.

”Se oli monimutkaisempi kuvio”, Rossilahti sanoo.

Aran vastustamassa järjestelyssä VVO olisi siirtänyt myytävät kiinteistöt liiketoimintasiirtona uuteen tytäryhtiöön, joka sitten olisi kokonaisuudessaan myyty Y-Säätiölle.

”Tällä järjestelyllä olisi ollut tismalleen sama vaikutus kuin kiinteistökaupalla. Korjausvarat olisivat jääneet VVO:lle”, Aran Laakso sanoo.

Rossilahti myös sanoo, että VVO itse teki päätöksen vetäytyä kyseisestä järjestelystä. Syynä on se, että järjestelyssä asuntojen enimmäishinnan määrittelytapa olisi muuttunut siten, että kauppahinta olisi ollut hyvin matala.

Y-Säätiön Kaakisen mukaan kauppahinta oli ostajalle kohtuullinen. Hän ei näe ongelmaa siinä, että korjausvarat jäävät VVO:lle.

”Asukkaiden kannalta tilanne on varmaan ihan hyvä, kun kerran olemme pystyneet laskemaan vuokria. Ensi vuonna emme nosta vuokria missään.”

Ensi vuoden alusta voimaan tulevat Ara-ohjeet määrittävät lakisääteisen katon sille, kuinka paljon vuokralaisilta voidaan periä korjausvaroja. Alle 20 vuotta vanhoissa taloissa katto on euro neliömetriltä, tätä vanhemmissa taloissa 2 euroa neliömetriltä.

”Millekään ylimääräiselle tai kahteen kertaan kerätylle korjausvaralle ei ole tarvetta.”

Y-Säätiö-kauppojen seurauksena VVO jakaa tänä vuonna poikkeuksellisen suuret osingot.

Yhtiön hallitus on kutsunut koolle yhtiökokouksen, jonka ainoa tehtävä on hyväksyä ylimääräinen osingonjako. 68 miljoonan euron myyntihinnasta jaetaan omistajille – eläkeyhtiöille ja ammattiliitoille – osinkoina 66,6 miljoonaa euroa.

Lisäosingosta päätetään ensi torstaina.

Lisäys 9.9.2016 kello 8:23: Aiheesta kirjoitti ensimmäisenä Rakennuslehti.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat