Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Työttömyyden hoidosta tulee bisnestä – viisikymppinen Jyrki Jaakkola yrittää kokeilun kautta kaupan kassalle: ”Mahdollisuuksia on”

Kokeilussa tutkitaan yksityisen ja julkisen työnvälityksen yhteistyötä. Se todennäköisesti lisääntyy lähivuosina.

Talous
 
Liisa Takala
Vantaalainen työtön Jyrki Jaakkola osallistui Helsingin Pitäjänmäessä Amiedun kurssille, jossa opeteltiin muun muassa kassapäätteiden käyttöä.
Vantaalainen työtön Jyrki Jaakkola osallistui Helsingin Pitäjänmäessä Amiedun kurssille, jossa opeteltiin muun muassa kassapäätteiden käyttöä. Kuva: Liisa Takala
Fakta

Äkkilähtö työhön -kokeilu

 Uudellamaalla on parhaillaan käynnissä kaksi Äkkilähtö työhön -kokeilua, joissa julkisen ja yksityisen työnvälityksen yhteistyötä on tiivistetty.

 Ensimmäisen kohderyhmä ovat palvelualoilta työttömäksi jääneet, toisessa etsitään töitä ICT-, digi- ja markkinointialojen osaajille.

 Kokeiluun voi päästä mukaan, jos on ollut työttömänä 3–6 kuukautta.

 Hankkeessa Uudenmaan te-toimisto maksaa yksityisille henkilöstöpalveluyrityksille, jos ne löytävät työttömälle töitä. Maksu on porrastettu sen mukaan, miten vakituinen työ on.

 Yritykset saavat toteuttaa palvelun haluamallaan tavalla, vain tulos ratkaisee.

 Kokeiluun on varattu miljoona euroa hallituksen kärkihankerahaa.

 Sen on määrä kestää ensi vuoden loppuun ja tavoitteena on, että 1 500 ihmistä osallistuu siihen.

 Heinäkuussa alkaneeseen hankkeeseen on tähän asti tullut mukaan ICT-puolen työttömiä noin 100 ja palvelupuolelta noin 20.

Jyrki Jaakkola on hieman poikkeava näky kurssilla, jolla opetetaan kaupan kassapäätteiden käyttämistä. Amiedun kurssikeskuksessa Pitäjänmäellä olevassa luokassa on takaseinällä hylly markettituotteiden pakkauksia ja opettajan pöydän paikalla kassapöytä hihnoineen.

”Harvemmin näkee 50-vuotiasta äijää kassalla”, viime vuoden lopusta asti töitä hakenut Jaakkola hymyilee. Kurssitoverien nuoruus ei kuitenkaan häntä häiritse.

”Sehän on vain ihan hauskaa.”

Jos Jaakkola työllistyy, henkilöstöpalveluyritys Opteamin tilille kilahtaa rahaa Uudenmaan te-toimistolta. Jaakkola osallistuu Amiedun kurssille osana kokeilua, joka on yksi ensiaskelista kohti yksityisen ja julkisen työnvälityksen yhteistyötä. Opteamin saama palkkio on sitä suurempi, mitä vakituisempi ja täysipäiväisempi Jaakkolan työsuhde on.

Lähivuosina työttömyyden hoito siirtyy todennäköisesti entistä enemmän yksityisten yritysten bisnekseksi.

Logiikka on sama kuin sote-uudistuksessa. Vastuu sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että työttömien palvelujen järjestämisestä siirtyy maakunnille 2019. Vastuu palvelun tuottamisesta puolestaan voidaan antaa myös yksityisille yrityksille kuntien tai järjestöjen lisäksi.

Jo tätä ennen Opteamin kaltaiset henkilöstöpalveluyritykset ovat saamassa enimmillään 17 miljoonan euron edestä uutta liiketoimintaa. Hallitus antaa ensi vuodeksi te-toimistoille tämän summan rahaa, jolla ne voivat ostaa alihankintana palveluja yrityksiltä.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on jo kumppanuussopimus Henkilöstöpalveluyritysten liiton (HPL) kanssa.

Yksityiskohdat siitä, mitä 17 miljoonalla on tarkoitus tehdä, ovat vielä auki. Ainakin rahoilla on määrä ostaa yksityisiltä yrityksiltä palveluita työttömien haastattelujen ja työllistymissuunnitelmien tekemiseen. Määräaikaisten haastattelujen väli tihenee kolmeen kuukauteen.

Henkilöstöpalveluyritysten apuun kutsumisessa taustalla on te-toimistojen henkilöstöpula. Niillä on vaikeuksia hoitaa haastatteluja nykyiselläkään tahdilla.

Jyrki Jaakkola sanoo, ettei hän ole tavannut te-toimiston yhteyshenkilöään lainkaan, vaikka on ollut työttömänä pian yhdeksän kuukautta. Hän ymmärtää syyn.

”Työnhakijoiden määrä kuormittaa te-toimistoja. Ei niiden henkilökunnalla ole mahdollisuutta tavata kaikkia.”

Sen sijaan Opteamissa hän on tavannut valmentajansa ja ollut häneen yhteydessä useasti sähköpostitse, vaikka koko kokeilu alkoi vasta heinäkuussa. Tapaamisessa Jaakkolan osaamisen aukot on selvitetty ja hänelle on järjestetty kursseja.

Jaakkola on tyytyväinen.

Aivan näin henkilökohtainen palvelu ei kuitenkaan ole pitkällä aikavälillä mahdollista, jos henkilöstöpalveluyritykset haluavat saada toiminnasta kannattavaa.

Haasteita on paljon yksityisen ja julkisen työnvälityksen yhteensovittamisessa. Nyt käynnissä olevassa kokeilussa suurin niistä on Opteamin toimitusjohtajan Minna Vanhala-Harmasen mukaan juuri se, että asiakkaat tulevat tipoittain.

”Meille olisi edullista, jos löytäisimme ryhmiä, joita voisimme kouluttaa yhdessä”, hän sanoo.

”Nyt me vain odotellaan täällä.”

Myös Uudenmaan te-toimisto myöntää saman ongelman. Tietosuojan takia yrityksille ei voi antaa pääsyä te-keskusten järjestelmiin. Kokeilussa on mukana Opteamin lisäksi viisi muuta henkilöstöpalveluyritystä: Manhelp, Manpower, Saranen Consulting, Spring House ja Talent Gate.

”Palveluntuottajien ja meidän välillä ei ole integroituja tietojärjestelmiä. Tiedon käsitteleminen vie käsipareja”, sanoo kehittämiskoordinaattori Jani Honkanen Uudenmaan te-toimistosta.

On vielä auki, millaisilla ehdoilla te-toimistot voisivat työttömien haastatteluja ensi vuonna ulkoistaa yksityisille yrityksille. Yksityiskohtia sorvataan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM).

Opteamin Vanhala-Harmasellakaan ei ole vielä käsitystä siitä, millaista liiketoimintaa hallituksen varaamista 17 miljoonasta saattaisi ensi vuonna poikia.

”Se on hyvä kysymys.”

Kokeiluista saatuja kokemuksia tullaan todennäköisesti käyttämään hyväksi, kun sekä ensi vuoden 17 miljoonan käyttöä että laajempaa vuoden 2019 uudistusta pohditaan.

Vanhala-Harmasen mielestä jatkossakin yksityiset henkilöstöpalveluyritykset voisivat toimia tulosperusteisesti: ne saisivat julkisia varoja vain, jos ovat onnistuneet työllistämään.

Kokeiluja on meneillään parhaillaan Uudellamaalla kaksi. Se missä Jaakkolalle etsitään töitä, keskittyy palvelualan työttömiin, toinen taas ICT-alalla työskennelleisiin.

Vastaavia hankkeita vietiin läpi jo viime vuonna. Niistä saadut kokemukset kertoivat TEM:n mukaan, että yksityisen ja julkisen työnvälityksen yhteistyötä on lisättävä.

Kokeiluista tehdyssä tutkimuksessa todetaan, että ne paransivat työllistymisen todennäköisyyttä. Esimerkiksi nuorempien ikäluokkien sekä johtajien ja erityisasiantuntijoiden kohdalla yksityiset yritykset toimivat julkista työnvälitystä tehokkaammin. Uudenmaan te-toimiston Jani Honkasen mukaan Uudellamaalla 26 prosenttia viimevuotiseen kokeiluun osallistuneista työllistyi.

TEM:n tutkimuksen mukaan yksityisen työnvälityksen tulisi keskittyä 3–6 kuukautta työttömänä olleisiin. Parhaimmillaan voitaisiin päästä isoihin säästöihin: työttömyyden keskimääräisen keston lyheneminen päivällä vähentäisi siitä aiheutuvia kuluja 20 miljoonalla eurolla vuosittain.

Henkilöstöpalveluala on muutenkin kasvussa. 20 suurimman yrityksen liikevaihto kasvoi lähes neljänneksen vuoden alkupuolella.

Taustalla on koko työelämän iso muutos.

”Yrityksiä tarvitaan siihen, että yhdistämme yhä pirstaleisemmaksi muuttuvaa työtä”, sanoo Henkilöstöpalveluyritysten liiton puheenjohtajan Merru Tuliara.

Henkilöstöpalveluyritysten mukaan ne pystyvät löytämään työtä tehokkaasti etenkin siksi, että ne ovat usein erikoistuneet tietylle toimialalle ja tuntevat sen hyvin. Niillä on myös valmiit kontaktit yrityksiin. Valtaosa niiden liikevaihdosta tulee henkilöstönvuokrauksesta.

Opteamin Vanhala-Harmasen mukaan pitkittyvässä työttömyydessä ongelma on usein, että työnhakija hakee vääränlaisia töitä. Esimerkiksi toimistotöitä aiemmin tehneen on lähes mahdotonta löytää enää työtä samalta alalta, koska sitä ei yksinkertaisesti ole.

”Jos joku on lähettänyt sata hakemusta eikä ole päässyt edes haastatteluun, eikö olisi 50. hakemuksen kohdalla jo kannattanut miettiä, että haenkohan oikeanlaisia paikkoja?” Vanhala-Harmanen kysyy.

Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan jopa joka kolmannella yrityksellä on vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. Vielä vuonna 2009 tilanne oli tämä vain 14 prosentilla yrityksistä.

”Ei me tietenkään voida keksiä työpaikkoja, joita ei ole olemassa. Mutta niitä on. Kyse on usein siitä, hakeeko ihminen sellaisia töitä joita on”, Vanhala-Harmanen sanoo.

Tuliaran mukaan juuri tällaiseen ajattelun muutokseen ihmiset usein tarvitsevat ulkopuolista tukea. Hän on hämmästynyt siitä, miten työttömien kutsu aiempaa useammin tapaamisiin on julkisuudessa leimattu ”pakkohaastatteluiksi”.

”On käsittämätöntä, että tätäkin joku voi vastustaa. En ymmärrä, miten se voi olla kyykyttämistä, että joku sparraa ja auttaa työn löytämisessä”, hän sanoo.

Myös SAK:n mukaan yksityiset yritykset voivat paikata työnvälityksessä aukkoja, joita te-toimistot eivät pysty täyttämään. Samalla SAK:n työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen korostaa tasapuolisuutta.

Liisa Takala
Jyrki Jaakkola on hakenut töitä tämän vuoden alusta asti. Viimeksi hän on työskennellyt SPR:n Kontti-tavaratalossa.
Jyrki Jaakkola on hakenut töitä tämän vuoden alusta asti. Viimeksi hän on työskennellyt SPR:n Kontti-tavaratalossa.

”Pitää tarjota palveluita kaikille, myös heikommin työllistyville, jotka ehkä tarvitsevat enemmän apua”, hän sanoo.

Henkilöstöpalveluyritykset imuroivat asiakkaikseen herkästi ne, joiden työllistyminen on helpointa. Opteamin Vanhala-Harmanen ei näe tässä isoa ongelmaa.

”Vaikka olisikin joitakin työttömiä, joita me emme voi auttaa, miksi emme saisi auttaa niitä joita voimme?”

Entä voiko yksityinen työnvälitys auttaa Jyrki Jaakkolaa? Mies itse on varovaisen optimistinen.

Vantaalaiselle merkonomille kelpaisi mikä tahansa työ, mutta sitä ei ole löytynyt. Nyt hän yrittää kaupan kassalle. Ainakin tuntitöitä olisi mahdollisesti tarjolla.

”Mahdollisuuksia on. Kaupan alalla on työpaikkoja.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat