Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

EU-pomot hoputtavat Kreikkaa jättämään ”kesäleirin” – Orpo: Talousuudistukset ”takkuavat perinteiseen tapaan”

Petteri Orpon mukaan Kreikan yllä ei kuitenkaan leiju kriisin uhkaa. Kreikan pääministerin Tsiprasin oma kokous Välimeren maille ärsytti tiukan talouskurin edustajia.

Talous
 
MICHALIS KARAGIANNIS / Reuters
Italian pääministeri Matteo Renzi (vas.), Ranskan pääministeri François Hollande ja Kreikan pääministeri Alexis Tsipras puhuivat Välimeren alueen maiden kokouksessa Kreikan Ateenassa perjantaina.
Italian pääministeri Matteo Renzi (vas.), Ranskan pääministeri François Hollande ja Kreikan pääministeri Alexis Tsipras puhuivat Välimeren alueen maiden kokouksessa Kreikan Ateenassa perjantaina. Kuva: MICHALIS KARAGIANNIS / Reuters

Bryssel

FRANCOIS LENOIR / Reuters
Jeroen Dijsselbloem
Jeroen Dijsselbloem

Euroryhmän maiden puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem ja muut EU-päättäjät hoputtivat perjantaina Kreikkaa panemaan vauhtia talousuudistuksiinsa, jotta pitkässä kurimuksessa olleen maan vuosikausia rakenneltu tukiohjelma pysyisi raiteillaan.

”Paine on jälleen päällä, me tarvitsemme edistystä. Kesä on ohi, pakatkaa leiritarvikkeenne”, patisti Dijsselbloem, joka on Hollannin valtiovarainministeri.

Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Petteri Orpo
Petteri Orpo

Euroryhmä kokoontui Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa ensi kerran kesätauon jälkeen. Suomea kokouksessa edusti valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok), joka osallistui ensimmäisen kerran EU-kokoukseen uudessa ministeriroolissaan.

”Homma perinteiseen tapaan takkuaa. Kyllä ne etenevätkin, mutta tuskaista se on”, hän totesi Kreikan uudistuksista puhelimessa.

Orpon mielestä mitään kriisi-ilmapiiriä ei Kreikkaan nyt kuitenkaan liity.

Kreikalta odotetaan esimerkiksi eläke- ja verojärjestelmiensä uudistusten määrätietoista jatkamista, jotta maalle voitaisiin antaa uusi 2,8 miljardin euron lainaerä. Summa on viimeinen osa toukokuussa sovitusta 10,3 miljardin lainapaketista, jossa Kreikan tuki on sidottu tarkasti valvottuihin uudistuksiin.

Kokouksessa keskusteltiin myös Espanjan ja Portugalin velkatilanteesta. Orpo sanoi ymmärtävänsä, että komissio päätyi heinäkuussa ehdottamaan, ettei maita ojenneta sakoilla, vaikka ne ovatkin lipsuneet velkarajoistaan.

Espanjassa on hallituskriisi ja Portugalissakin poliittisesti hauras tilanne. Orpon mukaan maille osoitettu armeliaisuus voi kuitenkin myös syödä EU-maiden yhteisesti sopimien sääntöjen uskottavuutta.

Jäsenmaiden kurittamisen on pelätty lisäävän EU-vastaisuutta jo ennestäänkin skeptisten kansalaisten parissa.

Euroryhmän kokouksen kolmantena pääaiheena oli keskustelu talous- ja rahaliitto EMU:n syventämisestä. Orpon mukaan keskustelu oli maltillista, mutta vanhat jakolinjat eteläisten ja pohjoisten maiden välillä puskivat pintaan.

”Suomi ja itse lähden siitä, ettei nyt lähdetä keksimään uusia asioita”, Orpo totesi.

Hänen mielestään nyt pitäisi vain keskittyä viemään jo sovittuja hankkeita eteenpäin, kuten pankkiunionin viimeistelyyn. Orpo suhtautuu nihkeästi esimerkiksi puheenjohtajamaa Slovakian aloitteeseen yhteisestä työttömyysturvarahastosta.

”Uusia yhteisvastuuta lisääviä hankkeita ei kannata aloittaa. Saksa tuntuu olevan kovin kriittinen, joten siitä näkökulmasta näiden hankkeiden edistäminen ei välttämättä ole kovin helppoa”, Orpo sanoi.

EU-päättäjät osoittivat perjantaina kasvavaa ärtymystä Kreikkaan, jonka pääministeri Alexis Tsipras järjesti perjantaina seitsemän Välimeren alueen maan kokouksen vaatien ”kasvua tukevaa” politiikkaa. Se tulkittiin uhmaksi tiukkaa talouskuria vaativille euroryhmän maille.

EU-parlamentin suurimman ryhmän, keskustaoikeistolaisen EPP:n, puheenjohtaja Manfred Weber totesi tiedotteessaan, että ”Tsipras on taas palannut tuttuihin temppuihinsa”, jotka kasvattavat juopaa eri EU-maiden välillä.

Weberiä ärsytti, että Ranskan ja Italian johtajat olivat osallistumassa Tsiprasin kokoukseen. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble puolestaan leimasi kokouksen ”sosialististen puoluejohtajien kokoukseksi”, joista ”ei useimmiten tule mitään älyllistä ulos”, uutistoimisto Reuters kertoi.

Tsipras taas sanoi Euractiv-uutispalvelun haastattelussa, ettei hänen tarkoituksenaan ole hajottaa vaan lujittaa unionia. Hänen mukaansa on virhe tulkita “kasvua tukevaa” eli elvyttävämpää talouspolitiikkaa sellaiseksi, joka kasvattaa julkisen talouden velkaa.

”Välimeren maissa me ymmärrämme yhteisiä ongelmiamme, mahdollisuuksiamme ja näköalojamme. Lisäksi ainakin kaksi osallistujamaata, Ranska ja Italia, kuuluvat Euroopan ‘ytimeen’, mikä on hyvin positiivista meille kaikille”, sanoi Tsipras, joka on myös vasemmistolaisen Syriza-puolueen johtaja.

Talouskomissaari Pierre Moscovici totesi tiedotustilaisuudessa Bratislavassa, että Kreikka on saavuttanut tähän mennessä kaksi tukipaketin edellyttämää virstanpylvästä viidestätoista – ja muissakin on tapahtunut edistystä.

”On totta, että aikaa on hukattu. Mutta virstanpylväät ovat vielä saavutettavissa. Ei pidä dramatisoida tilannetta”, Moscovici totesi ärhentelevästä ilmapiiristä.

Valtiovarainministeriön finanssineuvos Pekka Morén kertoi puhelimessa Bratislavasta, että Kreikan uudistukset ovat jättimäinen ja vaikea tilkkutäkki, jolla on mahdollisuus saada aikaan suurta edistystä maan talouteen.

Hänen mukaansa on hyvä, ettei Kreikalla ole nyt näköpiirissä suuria lainanlyhennystarpeita, jotka voisivat kriisiyttää tilannetta, kuten on usein aiemmin käynyt.

Morénin mukaan erityisen vaikeaa on uudistaa monimutkaista eläkejärjestelmää, saada yksityistämisohjelmat käyntiin ja korjata tehoton verotus. Mutta jos niin onnistutaan tekemään, Kreikan valtiotalous voi kohentua merkittävästi.

Kreikan valtio kerää esimerkiksi vuosittain noin kuusi miljardia euroa vähemmän tuloja arvonlisäverotuksesta (alv) kuin Suomi, vaikka maiden taloudet ovat samaa kokoluokkaa, Morén vertaa.

Alv-tasojen tarkistuksilla ja eri poikkeuksien poistamisella voitaisiin koota noin kahden miljardin lisäpotti, joka olisi noin prosentti Kreikan bruttokansantuotteesta.

”Kaikkea ei voi tehdä yhdessä yössä. Mutta potentiaalia on paljon, kun näitä uudistuksia pannaan riviin”, Morén sanoi.

Morén kertoi ymmärtävänsä euroryhmän puheenjohtajan Dijsselbloem Kreikalle osoittamia hoputusviestejä.

”Kun katsoo historiaa viime 5–6 vuoden ajalta, on tärkeää, ettei tapahdu notkahduksia.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat