Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Egyptin ahdinko avaa suomalaisille mahdollisuuksia

Liki 90 miljoonan asukkaan maa tarjoaa itseään kumppanina, joka on ison kotimarkkinan lisäksi helppo portti Afrikkaan ja Lähi-itään, kertoo Egyptin keskuskauppakamarin johtaja Alaa Ezz.

Talous
 
Ville Männikkö
Egyptin valtion palveluksessa työskentelee seitsemän miljoonaa ihmistä. Määrää tulisi vähentää, sanoo Egyptin keskuskauppakamarin pääsihteeri Alaa Ezz Suomen-vierailullaan Helsingissä.
Egyptin valtion palveluksessa työskentelee seitsemän miljoonaa ihmistä. Määrää tulisi vähentää, sanoo Egyptin keskuskauppakamarin pääsihteeri Alaa Ezz Suomen-vierailullaan Helsingissä. Kuva: Ville Männikkö
Fakta

Ohjeita yrittäjille Egyptin-kauppaan

Egyptin kauppakamarin pääsihteeri Alaa Ezz antaa ohjeet siihen, miten esimerkiksi alusvaatteita tekevä design-yritys voisi teettää suunnittelemansa ja brändäämänsä tuotteet Egyptissä:

 Ota yhteys suomalaiseen kauppakamariin, jolla on kahdenkeskinen yhteistyösopimus Egyptin kauppakamarin kanssa, ja kerro, millaista työtä ja laatua haluat.

 Egyptin kauppakamari etsii tunnetuimmat ja suurimmat alihankkijat ja luokittelee ne viiteen eri laatuluokkaan.

 EU:lla on monia tukia ja korkotukilainoja, joita voi anoa vaikka alihankkijoiden tapaamismatkoihin. Käytä Googlea ja selvitä. Tee sama kerran kuukaudessa. ”Se ei ole rakettitiedettä.”

 Mene paikalle ja kouluta väki tekemään laatuvaatimustesi ja esimerkiksi eri maiden ilmastojen välisten erojen edellyttämää tavaraa. Tilaa ja myy.

”Kaikki tietävät, mitä on tehtävä. Kyse on vain aikataulusta.”

Näin sanoo Egyptin keskuskauppakamarin pääsihteeri ja toimitusjohtaja, tohtori Alaa Ezz Helsingissä, kun hän on tunnin ajan selvittänyt Egyptin talouden haasteita ja mahdollisuuksia.

Ezzin mukaan Egyptin talouden käännekohta oli tammikuun 25. päivän kansannousu vuonna 2011, jolloin kansanjoukot valtasivat Tahririn aukion. Kolme viikkoa myöhemmin silloinen presidentti Hosni Mubarak joutui eroamaan.

Silloin Egyptin kansantuote oli vielä seitsemän prosentin kasvussa ja vienti kukoisti, Ezz muistelee.

Vallankumousta seuranneen arabikevään aikana talous pysähtyi, riskiraha lähti maasta, paikalliset palvelut, kuten tavaroiden kuljetus, häiriintyivät ja pankkeja suljettiin.

”Yhden vallankumouksen maa vielä kestää muttei kahta”, Ezz sanoo.

Toisella vallankumouksella hän tarkoittaa sotilasvallankaappausta kesällä 2013, jolloin valta vietiin arabikevään jälkeen valtaan nousseelta Muslimiveljeskuntaa edustaneelta presidentti Muhammed Mursilta.

Nyt Egyptiä johtaa armeijataustainen presidentti Abdel Fattah al-Sisi.

”Ihmiset ovat nähneet, että heidän elämänsä oli mukavampaa ennen tammikuuta 2011.”

Egyptin talouden kuumin kysymys on yhteistyö Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa.

IMF vaatii 12 miljardin dollarin lainansa ehtoina Egyptiltä suunnitelmaa, jossa virkamiesten määrää vähennettäisiin, talouden rakenteita ja oikeusturvaa parannettaisiin ja tiettyjä valtion toimintoja yksityistettäisiin.

Kansalla on kuitenkin IMF-yhteistyöstä karvaita muistoja Mubarakin ajalta. Riitainen parlamentti ja maan viime aikojen hallitukset ovat osin siksi vastustaneet hanketta ainakin muodollisesti.

Silti parlamentti on samanaikaisesti jo hyväksynyt hallituksen talousohjelman, jossa käytännössä toteutetaan IMF:n vaatimat asiat, Ezz kertoo. Asioista vain käytetään eri nimiä.

”Jos jollakulla kylässä on syöpä, kukaan ei puhu syövästä vaan pahasta sairaudesta”, Ezz selittää maan tapaa. Siksi yksityistämishankkeita kutsutaan Egyptissä hallituksen omaisuuden uudelleenjärjestelyiksi.

Virkamiesten määrääkin pitäisi Egyptissä vähentää roimasti.

”Paljonko Suomessa on väkeä?” Ezz kysyy. ”Ai, viisi miljoonaa. Minulla on seitsemän miljoonaa virkamiestä.”

Egyptin elinkeinoelämän päätavoitteena on saada poliitikot hyväksymään yhteistyön aloittaminen IMF:n kanssa nopeasti. Sen jälkeen muidenkin tukiluottojen hinnat halpenevat, vienti elpyy ja maan luotettavuus paranee, Ezz arvioi.

Lopulta IMF-lainoja ei ehkä edes tarvita, mutta ne toimivat tukiverkkona, hän selittää.

Samalla poliittisen kulttuurin on muututtava.

”Meistä hallituksen tulisi muuttua tehottomasta toimijasta sääntelyviranomaiseksi, jollaista tarvitsemme kipeästi. Samalla yksityisten yritysten tulee muuttua sivustaseuraajista tuloksellisiksi työpaikkojen luojiksi”, Ezz linjaa.

Hän ennustaa, että IMF ja Egypti löytävät jonkinlaisen yhteisymmärryksen jo syyskuussa.

Ezz kertoo maansa vaikeuksista kirkkaasti ja avoimen tuntuisesti, hymyilevin silmin. Nyt hän on Suomessa etsimässä yhteistyöyrityksiä erityisesti luonnonvarojen kestävää käyttöä suunnittelevilta niin sanotuilta cleantech-aloilta.

Ville Männikkö
Alaa Ezz on vieraillut Helsingissä jo nuoruusvuosinaan. Tuolloin hän muun muassa voitti purjehduskilpailun.
Alaa Ezz on vieraillut Helsingissä jo nuoruusvuosinaan. Tuolloin hän muun muassa voitti purjehduskilpailun.

Ezz kertoo olleensa Helsingissä kerran aiemmin, nuoruusvuosinaan. Silloin hän osallistui Helsinki Regattaan ja sattui voittamaan purjehdusluokkansa.

Egyptin kauppakamarin sanoma tuntuu selkeältä: Afrikan ja Lähi-idän väestöltään suurin maa tarjoaa 90 miljoonan kuluttajan markkinat ja toimii yhteyksineen samalla porttina Afrikkaan ja Lähi-itään.

Esimerkiksi yksin Libyassa asuu yli kaksi miljoonaa egyptiläistä, Ezz muistuttaa.

Ezzin mukaan on selvää, että niin Suomi kuin Egyptikin pyrkivät lisäämään omaa vientiään.

Egyptin ratkaisu siihen olisi, että suomalaiset tuovat innovaationsa, brändinsä ja design-osaamisensa Egyptiin mutta hoitavat tuotteiden kokoonpanon ja osan valmistuksesta Egyptissä.

”Varastamme markkinoita muilta mailta, yhdessä. Siinä molemmat voittavat.”

Esimerkiksi autoteollisuudessa Egyptin strategia tarkoittaa, että autojen muotoilu ja moottorit tulevat autoyhtiön muilta tehtailta mutta akut, renkaat ja kokoonpano tehdään Egyptissä, Ezz selittää.

Ezz kutsuu kotimaataan ABC-demokratiaksi, jossa demokratian käytännöt ottavat vasta ensi askeleitaan.

Nyt yhteiskunnan suurena huolena on Ezzin mukaan se, että valtiojohdolla ei ole toimivaa viestintää, jolla ankaran totuuden saisi välitetyksi kansalle. Mubarakin kauden jälkeen viestintäministerin tai propagandaministerin virka lakkautettiin epäsuosittuna, eikä mitään saatu tilalle.

Mediakin toimii joko pitkälti kaupallisin markkinointiperustein tai jonkin näkökannan äänitorvena, Ezz harmittelee.

”Meillä keskuspankin pääjohtaja puhuu tunnin televisiossa, kun Euroopan keskuspankin viestinnässä pelkkä pääjohtajan synkkä ilme tai muutama sana vaikuttaa heti markkinoilla”, Ezz kuvaa viestintäkulttuurien eroa.

Viestintää vaikeuttaa sekin, että yli 15-vuotiaista noin neljännes on luku- ja kirjoitustaidottomia. Yhtä suuri osa väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella, Ezz muistuttaa.

Egyptin väestö on keski-iältään nuorta. Peräti 60 prosenttia egyptiläisistä on alle 25-vuotiaita.

”Jos tämä joukko koulutetaan, se muuttuu maan vauraudeksi. Mutta jos koulutusta ei saada, tilanne muuttuu ongelmaksi”, Ezz tiivistää.

Siksi Egyptiä kiinnostaa myös koulutusjärjestelmän parhaiden käytäntöjen omaksuminen Suomesta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat