Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Trendiolutta pannaan usein tappiolla – ”Hommia tehdään selkä vereslihalla”

Suomen suurin pienpanimo Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on jäänyt jälkeen parhaista vuosistaan. Samaan aikaan sen merkittävin kilpailija Nokian Panimo on kasvanut runsaasti.

Talous
 
Vesa-Matti Väärä
Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka (oik.) ja panimopäällikö Ville Vilen tuotantolinjan ääressä.
Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka (oik.) ja panimopäällikö Ville Vilen tuotantolinjan ääressä. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Pienpanimo-oluiden myynti on nousussa oluen kokonaismyynnin laskusta huolimatta, mutta niiden kannattavuus ei lupaa ruusuista tulevaisuutta kaikille alan yrityksille.

Nyt trendialalla on toimijoita, joiden liiketoiminta on hädin tuskin kannattavaa. Toisaalta ala on työvoimavaltainen ja vaatii tulokkailta investointeja tuotantovälineisiin, jolloin ensimmäiset vuodet jäävät väistämättä tuloksiltaan heikoiksi.

Pienpanimoissa on toki tuotantokapasiteetin ja myynnin osilta suuria eroja. Sama pätee luonnollisesti niiden kasvuhakuisuuteen. Useat ovat bisneksessä mukana rakkaudesta lajiin, toiset taas ovat mukana jo viennissä.

”Moni tekee tätä intohimolla, eikä miljonääriksi rikastuminen ole ajatuksena. Pienemmissä panimoissa tehdään kyllä selkä vereslihalla hommia, koska kannattavuus ei tosiaan ole parasta mahdollista”, myöntää Pienpanimoliiton puheenjohtaja ja Beer Hunter’s -panimon panimomestari Mika Tuhkanen.

Suurimmat pienpanimot, kuten Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ja Nokian Panimo tuottavat voittoa ja niiden tuotantomäärät ovat pienpanimoiksi suuret: Laitilan 9 miljoonaa, Nokian 3 miljoonaa litraa.

Vertailun vuoksi useimpien pienpanimoiden tuotantomäärät ovat muutamia satojatuhansia litroja tai jäävät selvästi sen alle.

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan liikevaihto oli edellisenä tilikautena 18,3 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 1,38 miljoonaa euroa. Muitakin juomia valmistavan yrityksen liikevaihdon arvosta runsas kymmenen miljoonaa euroa tulee oluesta.

Yrityksen liikevaihto ja tulos ovat olleet kuitenkin laskussa jo useamman vuoden. Joka tapauksessa Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan osuus pienpanimoiden yhteenlasketusta liikevaihdosta on reilusti yli kolmanneksen.

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka kertoo, että yrityksen heikentynyttä tulosta ja liikevaihdon heittelyä selittää private label -tuotteet, jotka myydään valmistajan merkin sijasta kaupan omalla merkillä.

”Olimme niissä ensimmäisiä Suomessa. Jo tuolloin tiedostimme, että jossakin vaiheessa kilpailun koventuessa myös isot panimot kiinnostuvat noista tuotteista. Nykyään tilanne on se, että private label -tilejä tulee ja menee, sillä niitä kilpailutetaan vuosittain. Joka kerta yritämme parhaamme mukaan pärjätä kisassa, mutta aina ei voi voittaa ja seuraavana vuonna yritetään uudelleen.”

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan suurin kilpailija Nokian Panimo puolestaan on ottanut tiukan linjan pysyä private label -markkinoiden ulkopuolella.

Aarikan mukaan Laitilan kasvua on myös hidastanut kiristynyt kilpailu. Toisaalta hän pitää kilpailua tervetulleena.

”Isojen panimoiden kannalta on tietysti sitä parempi, mitä enemmän niitä [pienpanimoita] tulee, sillä lukumäärän lisääntyminen kampittaa kasvun mahdollisuudet niiltä, joilla ei ole vielä riittävää brändiarvoa ja uskottavuutta.”

Toinen vahvasti kasvava pienpanimo on Nokian Panimo, joka on maan toiseksi suurin. Yritys kasvatti edellisellä tilikaudellaan liikevaihtoaan 4,59 miljoonaan euroon. Panimon tilikauden tulos nousi samalla 462 000 euroon.

Nokian Panimo on onnistunut nostamaan liikevaihtoaan ja tulostaan edellisen kolmen vuoden ajan 2,5 miljoonasta nykyiseen. Yhtiö erottuukin yhä selkeämmin Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan kanssa pienpanimoiden joukosta.

Nokian Panimon toimitusjohtaja Matti Heikkilä kertoo, ettei kasvuun liity ”sen kummallisempaa mystiikkaa”.

”Olemme tehneet oluita, jotka ovat päässeet hyvin kauppavalikoimiin ja käyneet kaupaksi. Keisari-oluemme ovat myös löytäneet oman asiakaskuntansa.”

Pienpanimoista pienemmillä tilanne on usein toisenlainen. Kaupparekisteristä löytyvistä tilinpäätöksistä näkee, että monien toiminta on ollut tappiollista jo monta vuotta peräkkäin. Helsinkiläisen Stadin Panimon varatoimitusjohtaja Arto Leinosen mukaan tämä ei ole yllätyksellistä.

”Erot pienpanimoiden välillä ovat hyvin suuria. Joukossa monenlaisia panimoita, joilla toiminnan tavoitteet ja vaihe eroavat toisistaan.”

Tuotantokapasiteetin nostaminen on tarpeen, jos ruuhkautuneella olutalalla haluaa tehdä rahoiksi. Toinen vaihtoehto on panostaa vientiin. Näin ovat osittain tehneet Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Yhdysvalloissa gluteenittomalla oluellaan ja Malmgårdin Panimo, joka vie tuotteitaan Ruotsiin, Tanskaan, Norjaan ja Viroon.

Pienpanimoliiton puheenjohtaja Tuhkanen kertoo, että toistaiseksi vientiin ei ole ollut juuri tarvetta ja siksi se on yhä vähäistä.

”Pienpanimot ovat pieniä, ja Suomen omat markkinat vetävät vielä, joten tähän ei ole ollut tarvetta. Ulkomailla vieraat lait ja käytännöt asettavat myös omat haasteensa. Uskon kuitenkin, että jos ala kasvaa tällä vauhdilla, niin useampi yritys ryhtyy viemään.”

Valmisteilla oleva alkoholilainsäädäntö on luonut toiveita alan toimintaedellytysten kasvusta. Erityisesti tilavuusprosentiltaan vahvempien oluiden vapauttaminen päivittäistavarakauppaan on nähty suurena mahdollisuutena. Aarikka suhtautuu tähän yllättäen epäilevästi.

”Vahvempien oluiden pääsy ruokakauppaan on pienpanimoille nopeasti ajateltuna suuri mahdollisuus. Ikävä kyllä se saattaa sellaiseksi myös jäädä. Kauppaan pääsee muutoksen jälkeen 5,5 tilavuusprosentin oluet, mikä kasvattaa ulkomaisen tarjonnan aivan uusiin sfääreihin, hyllytilan juurikaan kasvamatta.”

”Tähän kun lisätään kauppamyyntiin tulevat viinapohjaiset juomasekoitukset, kasvaa taistelu hyllytilasta entisestään. Nykyisiä alle 4,7 tilavuusprosentin käymisteitse tehtyjä juomia ei juurikaan maailmalla valmisteta, eikä niitä kannata tehdä ulkomailla vain Suomen pienille markkinoille. Sitä vastoin erittäin halpoja viinasekoituksia maailma on pullollaan.”

Pienpanimoiden suoramyyntioikeutta panimoilta Aarikka pitää välttämättömänä muutoksena.

”Ikävä kyllä hallituksen suunnittelemalla tavalla sen toteutuminen on hyvin epävarmaa.”

Monet pienpanimot, esimerkiksi Beer Hunter’s, tekevät rahaa myös ravintolatoiminnalla ja osallistumalla erilaisiin alan tapahtumiin ja festivaaleihin. Maan suurimpien panimoiden joukkoon kuuluva Panimo & Tislaamo Teerenpeli harjoittaa ravintolatoimintaa useissa kaupungeissa ja valmistaa lisäksi tisleitä ja siidereitä.

Rahavirta ei synny siis pelkästään valmistuksesta.

Rahavaikeuksissa olevat tai kasvua hakevat pienpanimot ovat hakeneet lähivuosina vetoapua myös osakeanneista, joita ollaan trendikkäästi kutsuttu joukkorahoituskampanjoiksi. Ammattisijoittamista ajatellen tuotto-odotukset näissä joukkorahoituksissa ovat usein varsin pieniä.

Myös huonon sijoituksen riski nopeasti kasvavassa, lukuisten nuorten yritysten alalla on ilmeinen.

”Vastuu omistajien rahoista on ihmisten mielikuvissa löystynyt, eikä rahalle toisaalta merkittävää vastinetta edes odoteta. Monta kertaa pääasiana on omistajajoukkoon pääsy, vaikka vain näennäisellä äänivallalla”, toteaa Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Aarikka.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat