Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Nordean konsernijohtaja von Koskull pelkää maailman vajoavan vanhoihin ideologioihin: nationalismiin, fasismiin ja sosialismiin

Nordean konsernijohtajan mukaan poliittisen järjestelmän järkkyminen Britanniassa ja Yhdysvalloissa on pelottava osoitus siitä, mihin osattomuuden kokemus voi johtaa. Sadan vuoden visio -sarja pohtii, millaisia Suomi ja maailma ovat vuosien päästä.

Talous
 
Juhani Niiranen / HS
Casper von Koskullin mukaan muutoksen pelko ajaa ihmisiä jo huonoiksi todettuihin ajatuksiin, kuten fasismiin ja sosialismiin.
Casper von Koskullin mukaan muutoksen pelko ajaa ihmisiä jo huonoiksi todettuihin ajatuksiin, kuten fasismiin ja sosialismiin. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Kuka?

Casper von Koskull

 Syntynyt vuonna 1960.

 Helsingin kauppakorkeakoulun ekonomi 1984.

 1984–1994 Citibankissa eri tehtävissä Helsingissä,

Lontoossa, New Yorkissa ja Frankfurtissa.

 1994–1998 UBS:llä

Lontoossa.

 1998–2010 Goldman

Sachsin partneri Lontoossa.

 2010–2015 Nordean suuryritysasiakkaista ja pääomamarkkinoista vastaava

johtaja.

 2015– Nordean konsernijohtaja.

 Naimisissa, kaksi lasta.

 Asuu Tukholmassa, asunto myös Helsingissä.

Brexit, Donald Trumpin nousu Yhdysvalloissa, ylipäätään oikeistopopulistien menestys. Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull luettelee osoituksia siitä, miten ihmiset hakevat nyt turvaa ideologioiden hautuumailta.

”Murroksen pelossa nousee ideologinen nekrofilia. Palataan vanhoihin, monta kertaa huonoiksi todettuihin ajatuksiin kuten fasismiin ja sosialismiin. Elämme nyt kokonaan uudenlaisessa maailmassa ja sitä varten pitäisi löytää myös uusia ideoita”, von Koskull sanoo.

Von Koskull on viettänyt lähes koko työuransa kansainvälisen rahamaailman korkeimmalla huipulla. Viime vuosikymmenen hän asui Lontoossa ja työskenteli maailman arvostetuimmassa investointipankissa Goldman Sachsissa.

Kuusi vuotta sitten von Koskull muutti Tukholmaan ja aloitti työt Pohjoismaiden suurimmassa pankissa Nordeassa. Vuosi sitten hän nousi pankin konsernijohtajaksi. Hän asuu hienostokaupunginosa Östermalmilla samassa korttelissa kuin Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos.

Englanti ja ruotsi ovat tätä nykyä työkielinä niin hallitsevat, että konsernijohtaja joutuu välillä tapailemaan suomenkielen sanoja. Hän ei ole silti aivan niin etäällä kansa syvistä riveistä kuin voisi kuvitella. Von Koskull vietti lapsuutensa suomenkielisen työväenluokan parissa Karkkilassa ja Tampereella.

Hän näkee, että maailma on nyt eräänlaisella vedenjakajalla, jossa on mahdollisuus todella hyvään tai todella huonoon tulevaisuuteen. Vaikka globaalisti miljardi ihmistä on nostettu köyhyydestä, länsimaissa alempi keskiluokka kokee, ettei kehitys ole ollut oikeudenmukaista.

Ongelmia kärjistää talouskasvun puute, kun länsimaiden talouskehitys on ollut vuosia lähinnä keskuspankkien elvytyksen varassa. Voi olla, että nyt aikuistuva sukupolvi on ensimmäinen, jolla menee taloudellisesti huonommin kuin vanhemmillaan.

”Maailman megatrendit globalisaatio, digitalisaatio, kapungistuminen, väestön vanheneminen ja maanhanmuutto ovat hurjia muutoksia. Moni kokee Suomessakin, että vaikka ne ovat tuottaneet paljon hyvää, niin moni on myös jäänyt siitä hyvästä paitsi. Osa ihmisistä kokee olevansa tämän kehityksen häviäjiä, mikä uhkaa yhteiskuntarauhaa. Se taas voi johtaa todella pelottavaan kehitykseen”, von Koskull sanoo.

Se, miten demokratian peruspilarit eli poliittiset puolueet jo järkkyvät niin Yhdysvalloissa kuin Britanniassa on von Koskullin mielestä pelottava osoitus siitä, mihin osattomuuden kokemus voi johtaa.

”Suomen kaltaisessa maassa on todennäköistä, että tuloerot vähän kasvavat, mutta on hyvin tärkeää että kasvu pystytään perustelemaan niin, että se koetaan oikeutetuksi. Jos näin ei ole, vastauksia etsitään esimerkiksi uskonnosta tai nationalismista. Demokratia ja liberaali markkinatalous ovat silloin häviäjiä.”

Von Koskull vakuuttaa silti olevansa optimisti ja uskovansa positiiviseen kehitykseen. Onhan erilaisia murroskohtia eletty läpi aiemminkin.

”Vaihtoehto on todella huono. Olemme nyt joko–tai-tilanteessa. Joko löydetään tie ulos ja uusia hyviä ideoita tai sitten mennään toiseen äärilaitaan ja edessä on todella negatiivinen pysähtyneisyyden ja menetettyjen mahdollisuuksien aika.”

Pienen, avoimen Suomen tulevaisuus riippuu pitkälti muun maailman kehityksestä. Von Koskull ei usko, että Suomelta itseltään puuttuisi eväitä.

”Sata vuotta sitten Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita, ehkä köyhin yhdessä Norjan kanssa. Suomen vahvuudet ovat ihan samat kuin ennenkin, osaaminen, koulutus, avoimuus. Ennen kaikkea me saamme ihan rauhassa menestyä, koska emme ole uhka kenellekään.”

Von Koskullin mukaan kriisi on Suomessakin toisaalta mahdollisuus tehdä tarvittavia uudistuksia. Mitä ne sitten olisivat?

”Ei minulla ole mitään uutta ajatusta siitä, mitä pitäisi tehdä. Tarvitaan niitä uudistuksia, joista on puhuttu jo pitkään. Rakenteellisia uudistuksia, sääntelyn vähentämistä. Selvää on, että Suomen pitää pysyä avoimena uusille idoille”, hän sanoo.

”Suomalaisten vahvuus on myös suomalaisuus. Täällä on aina osattu kääntyä ulospäin ja oltu valmiita muuttumaan. Suomalaisethan ovat nykyään oikeastaan aika cool. Jos nyt katsoo suomalaisia nuoria, he ovat aivan erilaisia kuin pari vuosikymmentä sitten.”

Yksi hyvin voimakkaan muutoksen kourissa olevista toimialoista on von Koskullin edustama finanssiala. Suomessa suurin kilpailija OP-ryhmä on jo ehtinyt julistaa vaihtavansa vähitellen toimialaa, koska pankkipalveluissa kasvunäkymää ei ole.

Von Koskull uskoo, että finanssiala täyttää niin perustavaa laatua olevien ihmisten tarpeita, että tehtävää riittää jatkossakin.

”Pankkitoimintaa on harjoitettu jonkinlaisten lainojen muodossa Babyloniasta asti. Tarvetta pääomien kanavoimiselle ja ylimääräisen varallisuuden säästämiselle on varmasti jatkossakin. Mutta tuotteet voivat olla ihan erilaisia, kuin mitä pystymme nyt edes kuvittelemaan. Kaiken pitää lähteä asiakkaiden tarpeista.”

Nordeakin tai ainakin sen edeltäjät ovat olleet olemassa jo 150 vuotta. Von Koskull uskoo, että pankki on pystyssä vielä sadan vuoden päästäkin. Vaikka varmasti ihan eri muodossa kuin nykyään.

”Vallalla on myös erikoisia käsityksiä, että pankkien nyt harjoittama toiminta tapahtuisi tulevaisuudessa täysin automaattisesti. Ei tule tapahtumaan. Kyllä siellä riittää tekemistä.”

 

Kahdesta jättiläisestä monikansalliseen pankkiyhtiöön
1800-luku

Nordean edeltäjät Suomessa eli Kansallisosakepankki (KOP) ja Suomen Yhdyspankki (SYP) syntyivät 1800-luvun lopulla. Kasvava teollisuus ja kauppa tarvitsivat rahoituskanavaa ja vaurastuvat ihmiset ylimääräisille rahoilleen luotettavan talletuspaikan. Kaupunkien kauppahuoneiden omistajat perustivat Föreningsbanken i Finlandin eli Suomen Yhdyspankin 1862.

Kansallisaatteen ja fennomaanien nousun myötä suomenkieliset piirit halusivat perustaa oman suomenkielisen pankin, koska ne väittivät Yhdyspankin vierastavan suomenkielistä asiakaskuntaa. Näin syntyi vuonna 1890 Kansallisosakepankki.

SYP:n ja KOP:n ympärille muodostui vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden ristiinomistusten pönkittämänä kaksi kilpailevaa pääomalinnaketta, jotka hallitsivat Suomen talouselämää seuraavat sata vuotta.

Nordea
Vuonna 1986 esitelty puhelimella käytettävä Kotisyp oli BBC:n mielestä esimerkki aikansa edistyneimmästä pankkipalvelusta.
Vuonna 1986 esitelty puhelimella käytettävä Kotisyp oli BBC:n mielestä esimerkki aikansa edistyneimmästä pankkipalvelusta.
1990-luku

Pääomamarkkinoiden vapauttaminen ja suuryritysten kansainvälistyminen 1980-luvun lopulla mursivat suomalaisten pankkien suojatut kotimarkkinat. 1990-luvun alun lama rampautti koko pankkisektorin.

Lopulta SYP ja KOP:kin olivat niin suurissa vaikeuksissa, että johto ja omistajat alkoivat pohtia, miten voimia saataisiin elvytettyä.

Myös EU-jäsenyys vaikutti taustalla. Sen pelättiin tuovan Suomen markkinoille suuria eurooppalaisia pankkeja.

Yhdyspankissa syntyi jo keväällä 1994 ajatus pohjoismaisesta laajenemisesta, mutta ensin kokoa pitäisi kasvattaa kotimaassa. KOP-fuusion valmistelu alkoi.

KOP:n ja SYP:n fuusio julkistettiin helmikuussa 1995. Pankki sai nimekseen Merita.

Vuosituhannen vaihde

Meritan pääjohtaja Vesa Vainio alkoi pian fuusion jälkeen katsella kumppania Tukholmasta. Ruotsin maineikkaimmat pankit eli SEB tai Handelsbanken olivat liian vahvoja ja itseriittoisia Meritan rinnalle.

Neuvotteluja alettiin käydä Ruotsin valtion enemmistöomistaman Nordbankenin kanssa, jonka Hans Dalborg oli saneerannut ja valtio pääomittanut pankkikriisin jäljiltä hyvään kuntoon. MeritaNordbanken syntyi 1997. Vainio ja Dalborg alkoivat saman tien etsiä lisäseuraa muista Pohjoismaista.

Nykyinen Nordea syntyi vuonna 2000, kun mukaan liittyivät vielä tanskalainen Unibank ja norjalainen Kreditkasse. Nordea on Pohjoismaiden suurin pankki ja taseella mitattuna Euroopan 20 suurimman pankin joukossa.

Lähteenä on käytetty muun muassa Teemu Keskisarjan ja Markku Kuisman kirjaa Erehtymättömät.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat