Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vähemmän puhuttu menestystarina – suomalainen meriteollisuus takoo kansantaloudelle arvoa paperiteollisuuden tahtiin

Suomessa on telakoiden taustalla monipuolinen ja iso meriteollisuus, joka on merkittävä työllistäjä. Meriteollisuuden tuottama arvonlisäys on samaa luokkaa kuin paperiteollisuuden arvonlisäys.

Talous
 
Helsingin Sanomat
Suomalainen meriteollisuus on viime vuosina menestynyt
Suomalainen meriteollisuus on viime vuosina menestynyt
Vaikka Suomen telakoilla on viime vuosina ollut ajoittain vaikeuksia, Suomessa toimii vahva ja hyvin menestynyt meriteollisuus. Yksi meriteollisuuden osaamisen keskittymä on Helsingin Vuosaaressa, jossa valmistetaan sähköisiä ruoripotkureita ja suunnitellaan jäätä murtavia aluksia.
Fakta

Meriteollisuus on iso työllistäjä

 Meriteollisuuden edunvalvontajärjestössä on 78 jäsenyritystä. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tuoreen raportin mukaan Suomessa on 867 meriteollisuudessa toimivaa yritystä.

 TEM:n raportin mukaan meriteollisuudessa työskenteli 28 600 henkeä vuonna 2014, ja alan yhteenlaskettu liikevaihto oli 7,9 miljardia euroa. Arviolta noin 85–90 prosenttia meriteollisuuden liikevaihdosta syntyy telakoiden ulkopuolella.

 Suomessa toimii viisi telakkaa, joilla rakennetaan isoja laivoja. Telakat ovat siten vain osa meriteollisuutta, mutta niillä on tärkeä merkitys meriteollisuuden verkostoille.

Turun ja Rauman telakoiden hiljan saamat laivatilaukset ovat olleet myönteisiä uutisia hitaan talouskasvun Suomessa.

Telakat isoja yksittäisiä työnantajia, joten niihin liittyvät uutiset näkyvät. Mutta huomion keskittyminen telakoihin voi hämärtää sen seikan, että Suomessa toimii monipuolinen meriteollisuus, joka menestyy maailmanmarkkinoilla ja joka luo paljon vaurautta.

Tämä meriteollisuuden kahtalainen kokonaiskuva konkretisoituu Helsingin Vuosaaressa. Nykyisen Vuosaaren sataman alueella sijaitsi vuonna 1987 suljettu telakka, jonka telakka-allas täytettiin tänä vuonna sataman kenttätoimintojen käyttöön.

Vuosaaressa ei siis enää rakenneta laivoja, mutta siellä sijaitsee silti kaksi maailmanluokan meriteollisuusyritystä: jäätä murtavien alusten suunnitteluun erikoistunut Aker Arctic sekä monialayhtiö ABB:n suomalainen yksikkö, joka valmistaa sähköisiä ruoripotkureita.

”Kotimaisuusaste on 80 prosentin luokkaa”, sanoo ABB:n markkinointijohtaja Antti Lehtelä esitellessään sähköisiä ruoripotkureita eli Azipodeja, jotka raskaimmillaan painavat 200–300 tonnia.

Markus Jokela / HS
ABB:n Vuosaareen toimitiloissa kootaan isoja sähköisiä ruoripotkureita eli Azipodeja, joita asennetaan tyypillisesti isoihin matkustajaristeilijöihin ja säiliölaivoihin.
ABB:n Vuosaareen toimitiloissa kootaan isoja sähköisiä ruoripotkureita eli Azipodeja, joita asennetaan tyypillisesti isoihin matkustajaristeilijöihin ja säiliölaivoihin.

Vuosaaressa koottavien Azipodien valmiiksi hitsatut teräsrungot tulevat alihankkijoilta ja potkurikotelojen sisälle asennettavat sähkömoottorit ABB:n omalta tehtaalta Helsingin Pitäjänmäeltä.

Azipodit ovat siis pitkälti suomalaista työtä, ja ne ovat myös suomalainen keksintö. ABB aloitti Azipodien kehittämisen vuonna 1989 yhdessä Merenkulkuhallituksen ja Masa-Yards-telakkayhtiön kanssa.

ABB on vain osa suomalaista meriteollisuutta. Esimerkiksi ABB:n Azipodeja ulkoisesti muistuttavia mutta tekniikaltaan toisenlaisia ruoripotkurilaitteita valmistavat Suomessa Steerprop ja Rolls-Royce.

Vastaavasti ruoripotkurilaitteet ovat vain osa meriteollisuutta, jonka ytimessä on noin 80 yritystä. Niiden tarjoamat tuotteet ja palvelut vaihtelevat vaativasta meriteollisuuden ohjelmistosuunnittelusta risteilyalusten näyttäviin sisustusratkaisuihin sekä monipolttoainemoottoreista vesisumutussammutusjärjestelmiin.

Niinpä meriteollisuuden toiminta on laajaa, vaikka Suomessa rakennetaan vähän verrattuna laivanrakennuksen suurvaltoihin. Tosin Aasian maita mielekkäämpiä vertailukohtia Suomelle ovat Italia, Saksa ja Ranska.

Italian, Saksan ja Ranskan telakat ovat Suomen telakoiden kilpailijoita, mutta ne ovat myös samalla suomalaisen meriteollisuuden tärkeitä asiakkaita.

Kun Turun telakka oli vaikeuksissa joitain vuosia sitten, monet suomalaiset meriteollisuuden yritykset joutuivat etsimään markkinoita muualta Euroopasta ja onnistuivat siinä, sanoo Turun yliopiston erikoistutkija Tapio Karvonen.

Meriteollisuuden kansainvälistyminen ja menestys joillain erityisaloilla tarkoittaa Karvosen mukaan sitä, että ”ilman kotimaisia telakoita meriteollisuus ei loppuisi Suomesta. Mutta totta kai telakoilla on erittäin iso merkitys”.

Telakoiden merkitys syntyy Karvosen mukaan siitä, että ne luovat ympärilleen verkostoja ja toimivat asiakkaina pienemmille yrityksille, joiden rahkeet eivät riitä kansainvälistymiseen.

Meriteollisuuden kansainvälistyminen näkyy esimerkiksi ABB:n toiminnassa. ABB:n osuus Azipodien kaltaisten isojen sähköisten ruoripotkureiden maailmanmarkkinasta on kaksi kolmasosaa, ja Vuosaaressa valmistuu vuodessa 30–40 ruoripotkuria, sanoo ABB:n johtaja Juha Koskela.

Markus Jokela / HS
ABB:n markkinointijohtaja Antti Lehtelä (vas.) ja Marine ja Ports -liiketoimintaryhmän Juha Koskela myyvät Azipodeja maailmalle.
ABB:n markkinointijohtaja Antti Lehtelä (vas.) ja Marine ja Ports -liiketoimintaryhmän Juha Koskela myyvät Azipodeja maailmalle.

Koskelan mukaan suomalaiset telakat ja niiden synnyttämät verkostot ovat ABB:lle tärkeitä, mutta jos telakat suljettaisiin, Azipodien valmistus jatkuisi silti Vuosaaressa.

”Meidän myynnistämme 90 prosenttia menee ulkomaille, eli kyllä meillä kauppa kävi myös pari vuotta sitten, kun suomalaisilla telakoilla oli vaikeaa”, Koskela sanoo.

Enemmän Azipodien valmistukseen Suomessa vaikuttaa Koskelan mukaan se, pysyykö Azipodeilla varustettavien suurten matkustajaristeilijöiden valmistus Euroopassa. Jos niiden valmistus siirtyisi esimerkiksi Kiinaan, silloin ABB:lle voisi syntyä tarve seurata perässä, sanoo Koskela. Mutta hän lisää, että tällaista muutosta ei ole näköpiirissä.

Meriteollisuuden menestys tarkoittaa myös sitä, että se on merkittävä toimiala Suomen kansantaloudessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) pian julkaistavan raportin tietojen perusteella voi arvioida karkeasti, että Suomen meriteollisuuden tuottama arvonlisäys on runsaat kaksi miljardia euroa. Luku on samaa luokkaa kuin esimerkiksi paperiteollisuuden arvonlisäys.

Meriteollisuuden suotuisa kehitys herättää kysymyksen, mitä valtion pitäisi tehdä, jotta menestys jatkuu. Meriteollisuus ry:n puheenjohtajalla Juha Heikinheimolla on kysymykseen suoria vastauksia.

”Yksikään laivatoimitus ei lähde Suomesta ilman valtion merkittävää tukea”, Heikinheimo sanoo. Jos halutaan, että Suomessa rakennetaan laivoja, Suomen pitää Heikinheimon mukaan tarjota laivanrakennukselle samanlaiset tuet kuin Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa eli Ranskassa, Saksassa ja Italiassa.

Toinen tekijä on kustannuskilpailukyky. ”Se on nyt Suomessa huono. Sitä pitää parantaa”, Heikinheimo sanoo.

Yhtenä parannuskeinona Heikinheimo mainitsee työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumisen ja paikallisen sopimisen lisäämisen, jolloin palkat eli työvoimakustannukset määräytyisivät yrityskohtaisesti.

Näkyvä osa suomalaista meriteollisuutta on myös ABB:n tavoin Vuosaaressa sijaitseva Aker Arctic, joka suunnittelee jäätä murtavia aluksia eli varsinaisten jäänmurtajien lisäksi jääoloissa liikkumaan pystyviä huolto- ja kuljetusaluksia.

Viime vuosina uusia jäissä kulkevia aluksia on tarvinnut pohjoiseen levittäytynyt öljy- ja kaasuteollisuus, mutta alusten kysyntä on nyt vähentynyt, koska öljyn halpeneminen on vähentänyt öljyn- ja kaasuntuotannon mielekkyyttä pohjoisilla alueilla.

Markus Jokela / HS
Tutkimusinsinööri Teemu Heinonen liikutteli Suomen uuden jäänmurtaja Polariksen rungon pienoismallia Aker Arcticin koeajoaltaassa.
Tutkimusinsinööri Teemu Heinonen liikutteli Suomen uuden jäänmurtaja Polariksen rungon pienoismallia Aker Arcticin koeajoaltaassa.

Aker Arctic on tunnettu yritys, koska jäänmurrolla on erityinen asema suomalaisen merenkulun historiassa.

Näkyvyydestään huolimatta Aker Arctic on pieni yhtiö: se työllistää 50 henkeä, ja sen vuotuinen liikevaihto on 14 miljoonan euron luokkaa, kertoo toimitusjohtaja Reko-Antti Suojanen.

Aker Arctic myös toimii pienellä markkinalla: maailmassa rakennetaan ehkä 2–3 jäätä murtavaa alusta vuodessa, Suojanen kertoo. Lukua voi verrata siihen, että maailman telakoilta valmistuu vajaat 3 000 uutta laivaa vuosittain.

Suuri osa Aker Arcticin asiakkaista on ulkomaisia, ja yhtiö pystyisi toimimaan, vaikka Suomessa laivanrakennus loppuisi. Mutta Suojasen mukaan Aker Arctic hyötyy suomalaisista telakoista, koska ne kannattelevat meriteollisuuden toimijoiden verkostoa.

”Kukaan ei tee mitään yksin. Mekin käytämme projekteissa suunnittelualihankintaa, koska niissä on tiukat aikataulut ja oma henkilökuntamme ei ehdi tehdä kaikkea”, Suojanen sanoo.

Markus Jokela / HS
Aker Arcticin toimitusjohtaja Reko-Antti Suojanen.
Aker Arcticin toimitusjohtaja Reko-Antti Suojanen.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat