Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Turhia investointeja tehnyt Kiina on nyt velkaisempi kuin koskaan mittaushistoriassa –  ”Kaverini opetteli ajamaan autoa tyhjässä kummituskaupungissa”

Kansainvälinen järjestelypankki BIS varoittaa hurjaa vauhtia velkaantuvaa Kiinaa finanssikriisin uhasta. Professorit Kjetil Storesletten ja Yin-Wong Cheung kertovat, millaisia riskejä maailman toiseksi suurimmassa kansantaloudessa hautuu.

Talous
 
Sami Kero / HS
Taloustieteen professori Kjetil Storesletten Oslon yliopistosta ja kansainvälisen talouden professori Yin-Wong Cheung Hongkongin kaupungin yliopistosta ovat huolissaan Kiinan rajusta velkaantumistahdista.
Taloustieteen professori Kjetil Storesletten Oslon yliopistosta ja kansainvälisen talouden professori Yin-Wong Cheung Hongkongin kaupungin yliopistosta ovat huolissaan Kiinan rajusta velkaantumistahdista. Kuva: Sami Kero / HS

Britannian lähestyvä EU-ero ja Yhdysvaltojen farssimaiset presidentinvaalit ovat sysänneet Kiinan taka-alalle, vaikka maan velkamarkkinat kuplivat ja valuutta horjuu.

”Rahoitusmaailma seuraa silti tarkasti, mitä esimerkiksi yuanille tapahtuu, jos Yhdysvaltojen keskuspankki nostaa korkoja”, sanoo kansainvälisen talouden professori Yin-Wong Cheung Hongkongin kaupungin yliopistosta.

Vielä tammikuussa koko maailman markkinat velloivat, kun Kiinan viranomaiset yrittivät taltuttaa jukuripäisiä pörssejään. Länsimaiset sijoittajat jännittivät, kuinka heikoksi Kiinan keskuspankki uskaltaisi päästää maan valuutan yuanin.

Moni asiantuntija pitää yuania yhä yliarvostettuna, vaikka republikaaniehdokas Trump onkin väittänyt Kiinan heikentävän tahallisesti valuuttansa arvoa vientiyhtiöitä auttaakseen. Cheung huomauttaa, että ulkomaalaisille Kiinassa pelottavinta on epävarmuus.

”On oikeastaan se ja sama, heikkeneekö vai vahvistuuko yuan tai mihin suuntaan pörssit kulkevat. Suuret heilahdukset ovat reaktioiden todellinen syy. Ihmisistä tulee levottomia, kun he eivät tiedä, mitä huominen tuo mukanaan.”

Taloustieteen professori Kjetil Storesletten Oslon yliopistosta pitää Kiinan ajoittaisia markkinapaniikkeja pintavaahtona, joka kertoo Kiinan finanssivalvojien kokemattomuudesta.

”Joskus osakemarkkinat ylireagoivat – mutta mitä väliä sillä on reaalitalouden kannalta? Eivät osakemarkkinat ole tärkeä rahoituskanava Kiinassa. Sitä paitsi Kiinan pörssien tärkeimmät yritykset ovat kaikki pääosin valtion omistamia. Niiden rahoitus ei ole vaarassa.”

Cheung ja Storesletten osallistuivat Suomen Pankin järjestämään Kiina-konferenssiin Helsingissä viime viikolla.

Pörssipaniikkeja tärkeämpiä ovat maailman toiseksi suurimman kansantalouden syvät virtaukset.

Kansainvälinen järjestelypankki BIS varoitti maanantaina, että Kiinaa uhkaa velkakriisi. BIS:n mukaan maaliskuun lopussa maan yrityksillä, kotitalouksilla ja julkisella sektorilla oli velkaa yhteensä jo 255 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun vuonna 2008 lukema oli vain 147 prosenttia.

Euroalueella kokonaisvelka-aste on 271 prosenttia, joten Kiinan velkataakka ei vielä ole poikkeuksellisen suuri.

”Huolestuttavaa on velkaantumisen häkellyttävä vauhti. Henkilökohtainen mielipiteeni kuitenkin on, että Kiinan johdolla on aika hyvä ote kansantaloudesta. Velkaongelmaa ei ole mahdotonta hoitaa, koska talous toimii yhä pääomarajoitteiden piirissä ja pankit ovat valtio-omisteisia”, Cheung arvioi.

Etenkin paikallishallinnot ovat ottaneet paljon lainoja perustamiensa yritysten kautta korkealla korolla varjopankkisektorilta.

”Kiinan johdolle tärkeintä on kommunistisen puolueen selviytyminen. Keskushallinto on jo alkanut käytännössä takaamaan joitain paikallishallinnon velkoja”, Storesletten toteaa.

Paljon on kiinni Kiinan presidentistä Xi Jinpingistä, joka on haalinut itselleen enemmän valtaa kuin kukaan Kiinan johtaja yli kahteen vuosikymmeneen. Markkinauudistukset ovat edenneet töksähdellen hänen vuonna 2013 alkaneella valtakaudellaan.

Cheung ennustaa, että talouden liberalisointi on hyytynyt vain väliaikaisesti epävakaiden markkinoiden vuoksi. Storeslettenin mukaan vaarana kuitenkin on, että Kiina alkaa taas ruokkia talouttaan investoinneilla infrastruktuuriin.

”Kiinalainen ystäväni opetteli ajamaan isänsä kanssa autoa lähes tyhjässä kummituskaupungissa”, norjalaisprofessori kertoo.

Kurvailu keskustassa oli helppoa, kun uusissa rakennuksissa ei asunut vielä kukaan ja konttorit kumisivat tyhjyyttään. Storeslettenin mukaan Kiina ei nyt tarvitse nyt lisää siltoja, vaan yksityisiä sijoituksia kannattavaan yritystoimintaan.

”Kiinan yksityisten sijoitusten kasvu on kutistunut pienimmilleen sitten 1970-luvun, ja investointeja kannattelee julkinen sektori valtionyhtiöineen.”

Myös Cheung uskoo, että Kiinan paluu vanhalle investointivetoiselle tielle vahingoittaisi maailmantaloutta. Hänen mukaansa etenkin kuluttajat voittavat, jos Kiina onnistuu rakenneuudistuksessaan.

”Maat, jotka ovat vieneet Kiinaan koneita muun muassa tehdas- ja kaivosteollisuuden tueksi, kärsivät muutoksesta. Samanaikaisesti Kiina ostaa kehittynyttä teknologiaa ja huippuosaamista ulkomailta ja alkaa kilpailla näillä markkinoilla itsekin. Se tarkoittaa, että monien kuluttajatuotteiden hinnat halpenevat.”

Kiinaa uhkaa niin sanottu keskituloloukku, johon ovat juuttuneet jo lukuisat kehittyvät maat maailmassa Venäjästä Brasiliaan. Aluksi talous kasvaa humisten, mutta sitten vauhti hyytyy tai kääntyy pakkaselle ja länsimainen elintaso jää vain haaveeksi.

Lähivuosikymmeninä loukusta ovat pyrsitelleet irti vain harvat maat, kuten Etelä-Korea. Storeslettenin mukaan Etelä-Korea onnistui tukemalla järjestelmällisesti teknologiasektoriaan.

Kiinan yksityissektorille on jo syntynyt valtavia internetyrityksiä, kuten Alibaba, Tencent, Baidu ja Didi Chuxing, ja niiden juuressa startup-sektori on alkanut kukoistaa. Huawei valtaa puhelinmarkkinoita ulkomaillakin.

Storesletten myöntää, että Kiinan teknologiasektorilla on otettu isoja askelia oikeaan suuntaan, mutta matka on pitkä.

”Kiinan johdon pitää ruokkia innovaatiojohtoista kasvua. Se tarkoittaa, että myös ulkomaiset yritykset pitää päästää kilpailemaan reiluilla pelisäännöillä samoista asiakkaista. Tämä kirittäisi myös paikallisia yrityksiä.”

Kiina kyllä pyrkii tietoisesti huippuosaajien yhteiskunnaksi. Keskiluokkaistuvat perheet kouluttavat lapsiaan ikään kuin maan talousrakenteet olisivat jo kehittyneet länsimaiden tasolla.

Tänä vuonna Kiinan korkeakouluista valmistui ennätysmäärä uusia osaajia työmarkkinoille. Kiinan työministeriön tilastojen mukaan valmistuneita oli 7,65 miljoonaa eli enemmän kuin Suomessa on asukkaita. Ensi vuonna Kiina rikkonee taas oman ennätyksensä.

Vielä vuonna 1999 korkeakouluista valmistui alle kaksi miljoonaa kiinalaista.

Storesletten huomauttaa, että Kiina ”ylikoulutti” kansaansa jo 1970-luvulla, erinomaisin tuloksin.

”Kiina oli suunnilleen yhtä köyhä kuin Afrikan Tšad. Molemmat kuuluivat maailman köyhimpiin valtioihin, mutta Kiina investoi koulutukseen kuin se olisi ollut Portugali. Samalla kommunistinen Kiina patisti naisia työelämään.”

Teollistuminen käynnistyi Kiinassa vihdoin toden teolla 1970-luvun lopulla, kun edeltäjiään edistysmielisempi Deng Xiaoping aloitti valtavat talousuudistukset autoritäärisen kommunismin rikki repimässä maassa. Koulutusinnon ansiosta osaavaa työvoimaa oli jo reservissä, ja heitä siirtyi pelloilta tehtaisiin. Kiinan talousihme käynnistyi.

Tehdastyöläisten määrä saavutti Kiinassa huippunsa jo vuonna 1996, eikä yliopistoista valmistuneita nuoria edes kiinnosta tehdashalleissa huhkiminen. He haluavat innostavia töitä trendikkäissä työpaikoissa aivan kuten suomalaisnuoretkin.

”Kiina avasi 1980-, 1990- ja vielä 2000-luvullakin uusia sektoreita kilpailulle, vähensi valtion omistuksia ja helpotti hyvien yritysten menestymistä. Avainkysymys kuuluukin, aikooko Kiinan nykyinen johto jatkaa uudistuksia vai kääntävätkö he kelkkansa. Sijoittajat hermoilevat siksi, ettei kukaan vielä tiedä tähän kysymykseen vastausta”, Storesletten sanoo.

Vaikka Kiinan virallinen työttömyysaste on jo vuosia loikoillut neljän prosentin tuntumassa, yliopistoista valmistuneiden alle 25-vuotiaiden työttömyysaste on kotitalouskyselyjen mukaan suunnilleen 16 prosenttia.

Korkeasti koulutettujen työttömien ja tyytymättömien nuorten joukko on Kiinan valtionjohdon painajainen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat