Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Euroalueella muhii 900 miljardin euron pommi – valvontaa johtava Danièle Nouy uskoo Italian pankkien selviävän

Pankkivalvonnan johtajalla Danièle Nouylla on pääsy pankkien salaisimpiin kammareihin. Hän vakuuttaa pankkien selviävän.

Talous
 
Rio Gandara / HS
Danièle Nouyn mukaan Suomen pankit ovat hyvässä kunnossa. ”Ja varmistamme, että ne myös pysyvät sellaisina.” Nouy tapasi Suomessa pankkiviranomaisia ja pankkien edustajia.
Danièle Nouyn mukaan Suomen pankit ovat hyvässä kunnossa. ”Ja varmistamme, että ne myös pysyvät sellaisina.” Nouy tapasi Suomessa pankkiviranomaisia ja pankkien edustajia. Kuva: Rio Gandara / HS
Kuka?

Danièle Nouy

 Euroalueen pankkivalvonnan johtaja (virallisesti yhteisen valvontakomission valvontaelimen puheenjohtaja).

 Syntynyt 1950.

 Ura alkoi vuonna 1974 Ranskan pankkivalvonnassa.

 Toiminut vuosia myös kansainvälisissä tehtävissä muun muassa Baselin pankkivalvontakomitean pääsihteerinä.

 Finanssikriisin jälkeen Nouy johti Ranskan vakausvalvonta- ja kriisinratkaisuviranomaista.

 Julkaissut useita pankkisääntelyä ja -valvontaa käsitteleviä artikkeleita.

Euroalueen pankkivalvonnan johtajalla Danièle Nouylla on valtava haaste. Euromaiden pankeilla on yhteensä noin 900 miljardin euron arvosta järjestämättömiä luottoja, joista koituvat tappiot uhkaavat pankkien vakavaraisuutta.

Samaan aikaan negatiiviseksi painunut korkotaso on alkanut nakertaa pankkien kannattavuutta.

Pankkisektorin surkea tila on ollut viime kuukausina jälleen otsikoissa, kun uusimmat stressitestit paljastivat hyvin vakavia ongelmia etenkin Italian pankeissa.

Ranskalainen Nouy johtaa vajaat kaksi vuotta sitten toimintansa aloittanutta virastoa, joka vastaa suoraan euroalueen 129 suurimman pankin valvonnasta.

Hänen terävän katseensa alla mahtavinkin pankinjohtaja nöyrtyy. Pankkivalvojalla on tarvittaessa valta sanella vaikeuksissa oleville pankeille, miten niiden tulee vahvistaa pääomiaan.

Selkänojaa antaa yli 40 vuoden kokemus pankkikriiseistä ja kansainvälisestä pankkisääntelystä. Nouy puhuu arkisesti ja rauhallisesti uhista, jotka voisivat pahimmillaan suistaa Euroopan talouden jälleen kaaokseen.

Nouy on vakuuttunut, että pitkäjänteinen ja riippumaton valvontatyö tuottaa tulosta ja pankkisektori ennen pitkää tervehtyy.

”Ne pankit, jotka ovat yhteisen valvonnan piirissä, saavat ongelmansa ratkaistua”, hän sanoo.

Vuosi sitten Nouyn väki ohjasti Kreikan pankkisektorin pääomittamista ja rakennejärjestelyjä. Nyt käynnissä on sama työ muun muassa Italiassa.

”Riskien vähentämiseksi tehdään koko ajan työtä. Tällä viikolla lähetimme lausuntokierrokselle ohjeet siitä, miten pankkien pitää laatia suunnitelma järjestämättömien luottojen vähentämiseksi. Monissa maissa, kuten Italiassa, on myös tehty tärkeitä muutoksia lainsäädäntöön esimerkiksi lainavakuuksien haltuunoton nopeuttamiseksi”, Nouy kertoo.

Ongelmapankkien täytyy laatia suunnitelmat siitä, miten ne keventävät järjestämättömien luottojen taakkaa. Pankeille koituu järjestelyistä väistämättä isoja tappioita, mikä taas kasvattaa pääomatarpeita. Myös pääomituksesta pitää olla suunnitelma.

Kaikki suunnitelmat alistetaan pankkivalvonnan hyväksyntään.

Italiassa pahimpaan liemeen joutuneella pankilla Monte dei Paschi di Sienalla on jo valmis suunnitelma, jonka realistisuutta on tosin markkinoilla epäilty. Maan suurimman pankin Unicreditin tervehdyttämissuunnitelma on vielä valmisteilla, mutta pankki on myynyt omaisuuttaan kasvattaakseen pääomia.

Nouy, jolla on pääsy pankkien salaisimpiin kammareihin, vakuuttaa pankkien selviävän.

”Pääperiaatteenamme on, että emme puhu yksittäisen pankkien asioista. Olen kuitenkin hyvin luottavainen, että ongelmaluotoista selviytymiseksi toteutetut toimet onnistuvat.”

Italiassa on keskusteltu paljon siitä, voidaanko pankkijärjestelyissä aiheuttaa tappioita piensijoittajille, jotka ovat sijoittaneet pankkien omaksi pääomaksi laskettaviin velkainstrumentteihin.

Tämän vuoden alussa tulivat voimaan pankkien pelastussäännöt, joiden mukaan tappiot katetaan ensisijaisesti mitätöimällä pankin oma pääoma ja siihen laskettavat velkasijoitukset.

Ongelmaksi on muodostunut se, että pankit ovat myyneet omaksi pääomaksi luettavia sijoituksia tavallisille yksityisasiakkailleen eikä asiakkaille ole aina riittävästi tähdennetty sijoitukseen liittyviä riskejä.

Italian hallitus on käynyt Euroopan komission kanssa neuvotteluja valtiontukisääntöjen joustoista, ja toisaalta maassa on vaadittu voimakkain äänenpainoin armoa piensijoittajille.

Onko mahdollista, että EU:n säännöt jälleen kerran joustavat, kun riittävän suuri maa sitä vaatii?

”Minun näkökulmastani Italia on maa muiden joukossa, enkä usko, että sääntöjä muutetaan yhden maan vaatimusten vuoksi. Maailma muuttui tämän vuoden alussa, kun pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi tuli voimaan. Niin kauan kuin se on voimassa, se on voimassa oleva sääntö. Näköpiirissä ei ole, että sitä oltaisiin muuttamassa”, Nouy sanoo.

Kuluttajansuoja ei kuulu Nouyn toimivaltaan, mutta hän muistuttaa, että kuluttajille pitää tehdä selväksi, mihin he ovat sijoittamassa. Suomessa muun muassa OP-ryhmä on myynyt asiakkailleen omaan pääomaan laskettavia tuotto-osuuksia.

”Kuluttajansuojasta ja markkinavalvonnasta vastaavien viranomaisten on yleisesti syytä olla hyvin valppaana, että piensijoittajat ovat täysin perillä riskistä, jonka he ottavat näissä riskipitoisissa instrumenteissa.”

Samalla kun pankit ratkovat vanhoja ongelmiaan, niiden on pitänyt sopeutua kansainväliseen Basel III -säännöstöön, joka on kaksin- tai kolminkertaistanut pankkien pääomavaatimukset finanssikriisiä edeltäneestä ajasta.

Uusia sääntöjä alettiin kirjoittaa sen jälkeen kun Yhdysvalloista vuonna 2008 alkanut kriisi kaatoi heikosti pääomitettuja pankkeja pitkin maailmaa.

Vuoden 2019 alusta täysin voimaan tulevan sääntelyn viimeistely on edelleen kesken. Se on tuottanut pankinjohtajille runsaasti harmaita hiuksia. Pelkona on, että säännöt kiristyvät entisestään.

Nouyn mukaan Euroopan keskuspankki ja pankkivalvonta edellyttävät, että säännöt saadaan valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä.

”Epävarmuus on pankeille pahinta. Niiden on hyvin vaikea miettiä liiketoimintamallejaan niin kauan kuin lopullisista pääomavaatimuksista on epäselvyyttä. Odotamme myös, etteivät pääomavaatimukset enää merkittävästi nouse nykytasolta.”

Hän kuitenkin painottaa, että pankkien vakavaraisuuden parantaminen on ollut välttämätöntä.

”Ei pidä unohtaa, mistä tulemme. Finanssikriisi osoitti, että pankkitoiminnan säännöt oli pohdittava kokonaan uudelleen.”

Nordean valvonnan siirto ei ole ongelma

Euroalueen pankkivalvonnan johtaja Danièle Nouy ei näe ongelmaa Nordean valvontavastuun siirtymisessä Tukholmaan.

Nordea aikoo muuttaa muissa Pohjoismaissa toimivat tytärpankkinsa ensi vuonna sivukonttoreiksi. Tämä siirtää esimerkiksi Suomen Nordean valvonnan ja myös suomalaisten asiakkaiden talletussuojan Ruotsin viranomaisten harteille.

Finanssivalvonta ja Suomen Pankki ovat molemmat kritisoineet siirtoa, koska niiden mielestä se voi kasvattaa Suomen rahoitusjärjestelmän riskejä. Nyt Nordea on OP-ryhmän, Danske Bankin ja Kuntarahoituksen ohella euroalueen pankkivalvonnan suorassa valvonnassa.

”Pankeilla on lain suoma mahdollisuus toimia sivukonttorina, eli emme mahda päätökselle mitään. Meidän pitää vain varmistaa, että tehtävänjako pankin kotimaan valvojan ja euroalueeseen kuuluvan isäntämaan valvojan välillä toimii hyvin”, Nouy sanoo HS:lle.

”Olemme käyneet ensimmäiset keskustelut Ruotsin valvojan kanssa. Myös Suomen pankkivalvonta oli tietysti mukana. Minulla ei ole mitään syytä uskoa, ettei yhteistyö sujuisi hyvin.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat