Valikko
Talous

SpaceX:n onnistunut rakettilento on osa suurta avaruusbuumia – ”Tämä tulee mullistamaan koko maailman”

Kaupalliset toimijat siirtyvät nopeasti avaruuteen, sanoo Aalto-yliopiston professori Jaan Praks. Meneillään on kehitys, jolla tulee olemaan valtavia taloudellisia vaikutuksia.

Viime joulukuussa koko avaruusyhteisö juhli, kun Falcon 9 -raketti saapui ehjänä Yhdysvaltain ilmavoimien Floridan lentotukikohtaan Cape Canaveraliin.

Temppu oli historiallinen. Amerikkalaisen insinöörin Elon Muskin SpaceX-yhtiö onnistui ensimmäistä kertaa palauttamaan kantoraketin hallitusti maahan uudelleenkäyttöä varten.

Falcon 9 vei avaruuteen muutamia viestintäsatelliitteja. Aalto-yliopiston avaruustekniikan professori Jaan Praks uskoo, että tämä on vasta alkusoittoa. Avaruuteen menosta on tulossa entistä isompi bisnes – ja vauhdilla.

Kiertoradalla olevien viestintäsatelliittien verkostosta tulee pian kattava, ja se tavoittaa joka paikan maapallolla koska tahansa.

”SpaceX:n lento oli yksi virstanpylväs pitkällä tiellä eikä sinänsä vielä mullista maailmaa”, Praks sanoo puhelimitse.

”Mutta tämä koko prosessi tulee kyllä mullistamaan maailman.”

Praks kuvailee suuntaa, johon maailma on menossa:

Viestintäsatelliitteja on viety avaruuteen urakalla. Tuhansia satelliitteja kattava verkosto sijaitsee noin 700 kilometriä ilmakehän yläpuolella.

Internet on kaikkialla. Etäisimpäänkin maankolkkaan voidaan saada videoyhteys tai lähettää vaikka 3d-tulostusohjeet. Mikä tahansa auto tai lentokone tavoitetaan teoriassa mistä tahansa. Jopa jokainen tiskikone tai laskettelutakki ymmärtää paikkatietonsa ja on verkossa ympäri vuorokauden.

Lisäksi avaruudesta näkyy jokainen talo, traktori ja puu. Yksi iso tietoverkko ja valtava sensoriverkosto tulevat olemaan avainasemassa maailman globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, ylikansoittumisen ja kaupungistumisen, selättämisessä.

Internet of everything, Praks sanoo. Kuulostaa hurjalta, mutta hänen mukaansa se on realismia jo parinkymmenen vuoden kuluessa.

Tulevasta kehityksestä saa kiittää osittain juuri SpaceX:ää. Yhtiön joulukuun lento oli merkittävä, koska siinä onnistuttiin ensi kertaa viemään avaruuteen satelliitteja käytännössä uudelleen käytettävällä raketilla.

Tämä tarkoittaa, että satelliittien lähettäminen avaruuteen on vastaisuudessa huomattavasti edullisempaa. Tähän asti jokaista laukaisua varten on aina rakennettu kokonaan uusi raketti. Myös uudelleen käytettävän avaruussukkulan vei avaruuteen joka kerta uusi raketti.

Se on ollut kallista, toteaa Praks. Avaruustoiminta on valtavien kustannustensa takia pysynyt toistaiseksi suurilta osin isojen valtioiden ja järjestöjen käsissä. Harva yritys on pystynyt kehittämään edes pienistä tietoliikennesatelliiteista elinvoimaista liiketoimintaa.

Uudelleen käytettävät raketit ovat Praksin mukaan yksi tekijä, joka ajaa avaruusliiketoiminnan hintaa alas. Siihen liittyy myös yleinen elektroniikan kehitys, joka on mahdollistanut entistä pienempien avaruuslaitteiden rakentamisen. Tämä taas tarkoittaa, että yhteen kantorakettiin mahtuu entistä enemmän satelliitteja ja yksittäisen satelliitin laukaisun hinta laskee.

”Avaruustekniikka on saavuttanut kehitysvaiheen, jossa investointikustannusten pieneneminen mahdollistaa yhä enemmän kestäviä kaupallisia ratkaisuja.”

Avaruusbisneksessä on meneillään uusi buumi. Esimerkiksi pienten satelliittien laukaisujen määrä on viiden viime vuoden aikana kasvanut yli viidenkymmenen prosentin vuosivauhtia.

”Kaupalliset toimijat lähtevät avaruuteen. Ja sieltä tulee yhä enemmän uusia palveluja meille kaikille.”

Yksi näistä kaupallisista toimijoista on suomalainen Iceye, josta HS kirjoitti marraskuussa. Iceye aikoo laukaista ensimmäisen tutkasatelliittinsa avaruuteen ensi vuonna.

Yhtiön toimitusjohtaja Rafal Modrzewski pitää SpaceX:n kantoraketin onnistunutta paluuta merkittävänä asiana. Uudelleen käytettävän raketin pitäisi painaa hintoja alas lähitulevaisuudessa, tyytyväinen Modrzewski sanoo puhelimitse.

”Liiketoiminnastamme tulee huomattavasti halvempaa. Edellytykset voittoa tekevän tuotteen valmistamiselle paranevat.”

Modrzewski jakaa Praksin näkemyksen tulevaisuudesta: avaruusbisnes kasvaa vauhdilla, ja pian kiertoradalla on kattava viestintäsatelliittien verkosto.

”Sillä tulee olemaan yhtä merkittäviä taloudellisia vaikutuksia kuin internetillä. Kukaan ei ole pystynyt arvioimaan tarkasti, mihin kaikkeen se vaikuttaa. Mutta varmasti jollain tavalla jokaiseen teollisuudenalaan.”

Kännykkämastot ehkä katoavat, ja infrastruktuuri siirtyy avaruuteen. Internet tulee myös maailman köyhimpiin paikkoihin.

”Tulevaisuudessa koko planeetta on reaaliaikaisessa videolähetyksessä. Meillä tulee olemaan jatkuva pääsy jokaiseen paikkaan maapallolla”, Modrzewski visioi.

”Ei pelkästään visuaalisesti vaan myös esimerkiksi lämpödatan osalta.”

Iceyen tietojen mukaan pikkusatelliitteja lähetettiin avaruuteen vuosina 2000–2012 enintään viisikymmentä vuodessa.

Nyt suvantovaihe on ohi ja kasvu nopeaa. Kun vuonna 2012 satelliitteja laukaistiin taivaalle noin 25, tänä vuonna luku kasvaa lähes 250:een. Kahden vuoden päästä satelliitteja on määrä laukaista vuodessa jo lähes 350.

Entistä edullisemman avaruustekniikan mahdollistama nopea kasvu tarjoaa alan yrityksille suuria kaupallisia hyötyjä. Suomessa on Iceyen lisäksi esimerkiksi Reaktorin, DA-Designin ja Space Systems Finlandin kaltaisia toimijoita, jotka ovat tiukasti mukana kasvavassa avaruusbuumissa.

Lisäksi valtion omistama Patria myi viime vuonna avaruusliiketoimintansa sveitsiläiselle RUAG:lle, ja Suomessa toimii nyt yritys RUAG Space Finland.

Koko avaruuskenttä, johon kuuluvat niin yritykset ja kansainväliset järjestöt kuin valtiotkin, elää suuressa murroksessa. Praks painottaakin, että kehitystä ei pidä yksinkertaistaa romantisoimalla Elon Muskin kaltaisia ”sankariyrittäjiä” tai yksittäisiä yrityksiä, kuten SpaceX:ää.

Yksityinen ja julkinen kietoutuvat avaruuteen menossa toisiinsa erottamattomasti. Samalla kun Yhdysvalloissa kantorakettien laukaisutoimintaa on alettu tehdä markkinaehtoisemmin ja siirretty yksityisille yrityksille, maan avaruusjärjestö Nasa on tehnyt niiltä merkittäviä hankintoja.

”SpaceX:n kaltaisia yhtiöitä on myös tuettu ihan mielettömillä summilla. Se, mitä yhtiö saavutti Falcon 9 -raketin palatessa takaisin maahan, on tavallaan koko amerikkalaisen avaruuskentän saavutus”, Praks kiteyttää.

SpaceX ei myöskään ole ainoa laatuaan, vaikka onnistuikin ensimmäisenä. Suuria kantoraketteja aikoo lähettää avaruuteen myös verkkokauppa Amazonin perustajan Jeff Bezosin Blue Origin.

Sveitsiläisyhtiö Swiss Space Systems taas rakentaa paraikaa lentokoneen päältä laukaistavaa pientä avaruusrakettia, joka voisi viedä pieniä satelliitteja hyvin edullisesti kiertoradalle.

WorldVu Satellites rakentaa yli viidensadan satelliitin ratkaisua, jolla se myisi kuluttajille globaalia internetyhteyttä jo kolmessa vuodessa. Startup-yhtiö Planet Labs on rakentanut toistaiseksi suurimman kuvaussatelliittien perheen, joka auttaa muun muassa kaupunkisuunnittelussa ja tulevan sadon ennustamisessa.

Joka vuosi moni uusi valtio aloittaa oman satelliittiohjelmansa. Uusia yrityksiä syntyy koko ajan.

Kehitys on nopeaa. Pienten satelliittien osia voi jo nyt ostaa suoraan verkkokaupasta, Praks sanoo.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Avaruus
  • Avaruuslennot
  • Nasa

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    2. 2

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    3. 3

      Potkiiko hallitus hyvätuloiset ulos Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista? Vuokrataloihin jaettu kirje nostatti asukkaat takajaloilleen

    4. 4

      IL: Paloittelumurhaaja Markus Pönkä ei saapunut vankilaan

    5. 5

      Suomalaiset tuppisuut ja kalsarikännit hurmaavat nyt maailmalla – Riku Rantala ja kaksi muuta kansainvälistä suomalaista kertovat, onko suosiosta meille iloa

    6. 6

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    7. 7

      Teinitytön itsemurhaa käsittelevä hittisarja kuohuttaa, nyt sarja kiellettiin Uudessa-Seelannissa alle 18-vuotiailta: tästä on kyse

    8. 8

      Tämä kuva-arvoitus on piinannut helsinkiläistä Panu Sihvolaa liki 60 vuotta – Hoksaatko itse, mitä 1920-luvun maalaus esittää?

    9. 9

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    10. 10

      Panu Sihvolaa liki 60 vuotta piinannut kuva-arvoitus ratkesi – maisemasta ei ole nykyään jäljellä enää tiilen tiiltä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    2. 2

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    3. 3

      Tämä kuva-arvoitus on piinannut helsinkiläistä Panu Sihvolaa liki 60 vuotta – Hoksaatko itse, mitä 1920-luvun maalaus esittää?

    4. 4

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    5. 5

      Potkiiko hallitus hyvätuloiset ulos Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista? Vuokrataloihin jaettu kirje nostatti asukkaat takajaloilleen

    6. 6

      Panu Sihvolaa liki 60 vuotta piinannut kuva-arvoitus ratkesi – maisemasta ei ole nykyään jäljellä enää tiilen tiiltä

    7. 7

      Presidentti Niinistö torjui virkanimityksen – ministeriön ehdotus oikeuskansleriksi poistettiin valtioneuvoston käsittelystä, vaikka siitä oli jo kerrottu hakijoille

    8. 8

      Kaksoiselämän luonut saksalaisupseeri esiintyi syyrialaisena pakolaisena ja sai paikan vastaanotto­keskuksesta – Epäillään suunnitelleen iskua

    9. 9

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    10. 10

      Trump kuvailee avoimesti elämäänsä ”pienessä kotelossa” ja harmittelee, ettei saa enää ajaa autoa: ”Rakastin entistä elämääni”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    4. 4

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    5. 5

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    6. 6

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    7. 7

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    8. 8

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    9. 9

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    10. 10

      Stella Sironen, 19, loi vahingossa valtavan netti-ilmiön kulmakarvakuvallaan, isot ulkomaiset mediat ottavat jatkuvasti yhteyttä – ”Kyllähän tämä tuntuu ihan absurdilta”

    11. Näytä lisää