Valikko
Talous

Lemminkäinen joutui luopumaan Eremitaasin aarrevaraston jatkourakoista – Venäjän hullu vuosi vaikutti myös suomalaisyrityksiin

Epävarmuus tulevasta näkyy Venäjän taloudessa. HS kysyi neljältä suomalaisyritykseltä, miten säästöliekillä käyvällä Venäjällä voi pärjätä.

Pietari

Halvasta pussimaidosta tehtiin vielä huokeampi versio

Venäläisistä entistä harvemmat voivat lukea itsensä keskiluokkaan, kun ostovoima hupenee. Tutkimuskeskus Vtsiomin kyselyssä 30 prosenttia vastaajista sanoi, että rahat riittävät vain ruokaan. Vaatteiden hankinta tekee jo tiukkaa.

Niinpä huokea pussimaito tekee kauppansa – ja on tehnyt jo pitkään. Pussimaito maksaa pietarilaiskaupassa halvimmillaan 37 ruplaa eli 50 senttiä.

Suomalainen Elecster on ollut Venäjän markkinoilla 1960-luvun lopulta. Se myy koneita maidon käsittelyyn ja pussitukseen. Kyseessä on siis kallis tuontitavara, jota venäläismeijerit joutuvat ostamaan huonolla ruplan kurssilla. Yritys myy myös pussien pakkausmateriaaleja.

Kun Ukrainan kriisi leimahti Venäjän tuella sodaksi, öljyn hinta halpeni ja rupla vajosi, yritys toi maitopussimarkkinoille pikavauhtia uuden tuotteen.

”Reagoimme taloustilanteeseen kehittämällä huokeamman tuotteen, jossa venäläisten raaka-aineiden osuutta kasvatettiin. Kerromme asiakkaille avoimesti, miten halvempi hinta vaikuttaa laatuun”, sanoo Elecsterin hallituksen puheenjohtaja Jukka Halonen toimistolla Pietarissa.

Uusi, huokea maitopussi muodostaa jo 30 prosenttia yrityksen koko pakkausmateriaalimyynnistä Venäjällä. Suomalaisia pussijärjestelmiä on Venäjällä ja Ivy-maissa yhteensä 400.

”Venäjällä saatetaan mainostaa pussin kyljessä, jos maitoa ei ole tehty jauheesta”, Halonen kertoo. Siperian ja pohjoisen karuilla alueilla maidontuotantoa on hyvin vähän, joten kaupat myyvät jauheesta tehtyä maitoa.

Suomen kaupoista pussimaito hävisi jo 1970-luvulla, mutta monilla kehittyvillä markkinoilla se on suosittua.

Venäjällä pussimaidon markkinaosuus suurkaupunkien ulkopuolella voi olla jopa puolet. Halonen kehuu sitä ekologiseksi vaihtoehdoksi, koska muovipussi on kartonkia kevyempi.

Halonen korostaa, että Venäjällä on tehtävä työtä pitkäjänteisesti – myös vuonna 2016.

”Kyllä on hyvä varautua asioihin ja tehdä B-suunnitelma, ehkä myös C- ja D-suunnitelma.”

Murmanskissa syödään nyt kiinalaisia tomaatteja

Tomaatit lähtevät rekoilla Luoteis-Kiinan uiguurien autonomiselta alueelta Xinjiangista. Sieltä ne saapuvat Siperian Tomskiin. Murmanskissa asuva suomalainen marja- ja vihanneskaup­pias Osmo Kolu ostaa tomaatit sieltä.

Rekat tuovat tomaatit pohjoiseen Murmanskiin, Suomen naapuriin.

Kummalliselta ja kannattamattomalta kuulostava kuljetusreitti on talouspakotteiden tulosta. Vihannesten, hedelmien ja linnunlihan tuominen Turkista Venä­jälle on kielletty vuoden 2016 alusta.

Vielä marraskuun lopulla Kolu myhäili tyytyväisenä, sillä hän oli hyvän kaupan äärellä. Pietarissa odotti lasti hyvälaatuista turkkilaista tomaattia, ja Kolu oli jo ostanut kuorman. Marraskuun 24. päivänä Turkki ampui Venäjän sotilaskoneen alas.

”Markkinat reagoivat heti”, Kolu sanoo.

”Kauppias nosti tomaattien hinnan kaksinkertaiseksi ennen kuin Venäjä vielä oli virallisesti edes kieltänyt tuontia.”

Kauppa peruuntui, mutta Kolu sai lopulta perittyä rahat takaisin.

Kun Venäjä kielsi vastapakotteina ruoan tuonnin EU:n alueelta ja muualta lännestä elokuussa 2014, Turkista lupailtiin venäläisten ruokkijaa.

Alkaako vihanneskauppiasta jo vähän hirvittää, kun nyt meni Turkkikin kiinni?

”Elintarvikealalla on helpotuksena se, että ihmisten pitää kuitenkin syödä.”

Tukkukaupan lisäksi Kolu myy venäläisen yhteistyökumppaninsa kanssa lakkaa, karpaloa, puolukkaa ja mustikkaa Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan.

”Nyt vain odotellaan, miltä ensi vuoden sato näyttää.”

Lemminkäinen joutui luopumaan Eremitaasin aarrevaraston jatkosta

Venäjällä ovet näyttävät sulkeutuvan ulkomaisille yrityksille. Nyt puheena on tuonnin korvaaminen paikallisella tuotannolla. Siitä puhuvat suomalais­yrityksetkin aiemmin mainostetun modernisaation sijaan.

Rakennusyhtiö Lemminkäinen urakoi yli 20 vuoden aikana valtiollisen taidemuseon Ere­mitaasin valtaville kokoelmille huippuvarustellun varastokomp­leksin ja pienempiä urakoita.

Tänä vuonna kilpailu koveni ja tie umpeutui. Seuraavan vaiheen urakoitsijaksi valittiin moskovalainen yritys Mehstroitrans.

Tähän kisaan suomalais­yritys ei enää edes yrittänyt, koska rakennukseen suunniteltu hollantilaisesta lasista tehty 25 miljoonan euron julkisivu olisi ollut liian iso riski.

Lemminkäisen talonrakentamisesta Venäjällä vastaava johtaja Juha Vättö on kuitenkin sitä mieltä, että ulkomaisilla yrityksillä on yhä mahdollisuus päästä julkisiinkin urakoihin. Paperityöt on tehtävä pilkulleen oikein, jotta pääsee mukaan varsinaisiin huutokauppoihin urakoista.

”Itse asiassa odotin pahempaa: että alettaisiin esimerkiksi tarkastaa länsiyhtiöitä kaikilla mahdollisilla tavoilla. Sellaiseen ei ole ryhdytty, mikä on ollut osin yllätyskin”, Venäjä-konkari Vättö sanoo Pietarissa.

Nykyistä talouskriisiä Vättö ei vielä pidä suurena katastrofina. Tällä erää kertaromahdukselta on vältytty.

”Maa nousee tai romahtaa ­öljyn hintakehityksen mukana”, hän arvioi.

”Erona aiempaan on se, että leikkiin ovat tulleet mukaan talouspakotteet ja sapeleiden kalistelu. Vanhat säännöt eivät päde, joten siinä mielessä tilanne on arvaamaton ja vaarallinen. Politiikka kulkee ensimmäisenä.”

Venäjällä Lemminkäinen rakentaa nykyiset kohteensa loppuun muttei avaa uusia. Urakkakohteita se tarjoaa normaaliin tapaan, mutta kilpailu on kovaa.

”Emme ole lähdössä Venäjältä. Urakkapuolella jatkamme rakentamista.”

Venäjällä tehty koivuvaneri käy kaupaksi Eurooppaan

UPM-Kymmene on Tšudovon pikkukaupungissa iso työllistäjä 630 työntekijän vaneritehtaallaan. Puun ja liiman haju leijuu ilmassa, kun viilua syntyy yötä päivää, eikä talouskriisistä näy merkkiäkään.

”Koska yritys on suomalainen, tuotantoketju toimii ja pystymme tekemään töitä vakaasti”, sanoo johtaja Anatoli Žukovets tehtaalla.

Ruplan heikosta kurssista saavat vetoapua ne harvat suomalaisyritykset, jotka voivat tuottaa Venäjällä tavaraa halvoin kustannuksin ja viedä ne muille markkinoille.

UPM-Kymmenen vanerintuotanto on yksi hyötyjistä. 70 prosenttia yhtiön vanerista myydään Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja muualle Venäjän ulkopuolelle. Sitä käytetään rakentamiseen, kuljetusvälineiden lattioihin sekä seiniin ja parkettiin.

Vaneria syntyy venäläiskoivusta 110 000 kuutiota vuodessa. Keskimääräinen palkka tehtaalla on 28 000 ruplaa (325 euroa). Ruplan heikkenemisen takia palkat ovat Venäjällä paikoin pienemmät kuin Kiinassa ja Meksikossa.

Koivurungot pehmenevät ulkona katetuissa vesialtaissa vuorokauden. Linjastolla terät veistävät puusta ohutta viilua, jotka liimataan vaneriksi. Yli jäävä puru kuljetetaan suoraan Suomeen sellutehtaille.

Metsäyhtiöt hyötyvät ruplan halpuudesta myös raakapuun tuonnissa. Suomi tuo Itämeren alueelta vuodessa noin 10 miljoonaa kuutiota raakapuuta, josta 80 prosenttia tulee Venäjältä.

Synkkä taloustilanne ei aiheuta riemunkiljahduksia niillekään, jotka hyötyvät valuuttojen kursseista. UPM ei kaavaile Venäjälle uusia investointeja.

”Nykyisessä tilanteessa jatkamme ennallaan”, sanoo UPM-Kymmenen Venäjän-toimintojen johtaja Arto Juvonen.

Paperiala kärsii myös median murroksesta ja Venäjän uusista laeista: ulkomaalaisten yritysten omistusoikeus venäläismediasta rajattiin 20 prosenttiin. Se on osunut aikakauslehtiin, joiden laadukasta paperia UPM-Kymmene myy Venäjällä.

”Aikakauslehtien painaminen ja julkaisu ovat supistumaan päin, ja se vaikuttaa kysyntään, mikä on toki pidemmän ajan trendi”, Juvonen toteaa.

Oikaisu 14.1.2016 klo 14.43: Venäjä ei ollut ennen vuotta 2014 Suomen tärkein vientimaa, vaan kolmen tärkeimmän vientimaan joukossa.

Myös Sanoma on myynyt osuuksiaan venäläisistä mediayhtiöistä. Helsingin Sanomat on osa Sanoma-konsernia.

Pakotteet iskivät suomalaisyrityksiin

 EU asetti Venäjälle kesällä 2014 talouspakotteita Ukrainan sodan vuoksi. Venäjä taas kielsi esimerkiksi elintarvikkeiden tuonnin EU:sta.

 Vastapakotteet olivat suomalaisille yrityksille kova isku. Vienti Venäjälle pieneni viime vuoden alkupuoliskolla 35 prosenttia edellisvuoden alkuun verrattuna.

 Venäjän osuus Suomen kokonaisviennistä on kutistunut nopeasti. Viime vuonna se oli enää runsaat viisi prosenttia ja Venäjä oli vasta viidenneksi tärkein vientimaa. Vuoteen 2014 Venäjä oli monta vuotta Suomen kolmen tärkeimmän vientimaan joukossa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Venäjä
  • Venäjän talous
  • Lemminkäinen
  • Anneli Ahonen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    2. 2

      Petra haluaisi eroon Tiktakista, mutta se ei onnistu – Vain elämää -sarjassa tuotiin esille todellista draamaa

    3. 3

      Liettualaismies petkutti Facebookilta ja Googlelta jopa 100 miljoonaa dollaria

    4. 4

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    5. 5

      Saako lapsi juoda simaa, vaikka siinä on alkoholia? Sima ei vahingoita lasta, mutta joskus täyskielto voi kannattaa, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    7. 7

      Tämä kuva-arvoitus on piinannut helsinkiläistä Panu Sihvolaa liki 60 vuotta – Hoksaatko itse, mitä 1920-luvun maalaus esittää?

    8. 8

      Amerikkalainen unelma on rikki – 1984 syntyneet eivät enää välttämättä pääse vanhempiensa tulotasolle

    9. 9

      Teinitytön itsemurhaa käsittelevä hittisarja kuohuttaa, nyt sarja kiellettiin Uudessa-Seelannissa alle 18-vuotiailta: tästä on kyse

    10. 10

      Panu Sihvolaa liki 60 vuotta piinannut kuva-arvoitus ratkesi – maisemasta ei ole nykyään jäljellä enää tiilen tiiltä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    2. 2

      Tämä kuva-arvoitus on piinannut helsinkiläistä Panu Sihvolaa liki 60 vuotta – Hoksaatko itse, mitä 1920-luvun maalaus esittää?

    3. 3

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    4. 4

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    5. 5

      Potkiiko hallitus hyvätuloiset ulos Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista? Vuokrataloihin jaettu kirje nostatti asukkaat takajaloilleen

    6. 6

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    7. 7

      Panu Sihvolaa liki 60 vuotta piinannut kuva-arvoitus ratkesi – maisemasta ei ole nykyään jäljellä enää tiilen tiiltä

    8. 8

      Presidentti Niinistö torjui virkanimityksen – ministeriön ehdotus oikeuskansleriksi poistettiin valtioneuvoston käsittelystä, vaikka siitä oli jo kerrottu hakijoille

    9. 9

      Trump kuvailee avoimesti elämäänsä ”pienessä kotelossa” ja harmittelee, ettei saa enää ajaa autoa: ”Rakastin entistä elämääni”

    10. 10

      Teinitytön itsemurhaa käsittelevä hittisarja kuohuttaa, nyt sarja kiellettiin Uudessa-Seelannissa alle 18-vuotiailta: tästä on kyse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    4. 4

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    5. 5

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    6. 6

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    9. 9

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    10. 10

      Stella Sironen, 19, loi vahingossa valtavan netti-ilmiön kulmakarvakuvallaan, isot ulkomaiset mediat ottavat jatkuvasti yhteyttä – ”Kyllähän tämä tuntuu ihan absurdilta”

    11. Näytä lisää