Talous

Lemminkäinen joutui luopumaan Eremitaasin aarrevaraston jatkourakoista – Venäjän hullu vuosi vaikutti myös suomalaisyrityksiin

Epävarmuus tulevasta näkyy Venäjän taloudessa. HS kysyi neljältä suomalaisyritykseltä, miten säästöliekillä käyvällä Venäjällä voi pärjätä.

Pietari

Halvasta pussimaidosta tehtiin vielä huokeampi versio

Venäläisistä entistä harvemmat voivat lukea itsensä keskiluokkaan, kun ostovoima hupenee. Tutkimuskeskus Vtsiomin kyselyssä 30 prosenttia vastaajista sanoi, että rahat riittävät vain ruokaan. Vaatteiden hankinta tekee jo tiukkaa.

Niinpä huokea pussimaito tekee kauppansa – ja on tehnyt jo pitkään. Pussimaito maksaa pietarilaiskaupassa halvimmillaan 37 ruplaa eli 50 senttiä.

Suomalainen Elecster on ollut Venäjän markkinoilla 1960-luvun lopulta. Se myy koneita maidon käsittelyyn ja pussitukseen. Kyseessä on siis kallis tuontitavara, jota venäläismeijerit joutuvat ostamaan huonolla ruplan kurssilla. Yritys myy myös pussien pakkausmateriaaleja.

Kun Ukrainan kriisi leimahti Venäjän tuella sodaksi, öljyn hinta halpeni ja rupla vajosi, yritys toi maitopussimarkkinoille pikavauhtia uuden tuotteen.

”Reagoimme taloustilanteeseen kehittämällä huokeamman tuotteen, jossa venäläisten raaka-aineiden osuutta kasvatettiin. Kerromme asiakkaille avoimesti, miten halvempi hinta vaikuttaa laatuun”, sanoo Elecsterin hallituksen puheenjohtaja Jukka Halonen toimistolla Pietarissa.

Uusi, huokea maitopussi muodostaa jo 30 prosenttia yrityksen koko pakkausmateriaalimyynnistä Venäjällä. Suomalaisia pussijärjestelmiä on Venäjällä ja Ivy-maissa yhteensä 400.

”Venäjällä saatetaan mainostaa pussin kyljessä, jos maitoa ei ole tehty jauheesta”, Halonen kertoo. Siperian ja pohjoisen karuilla alueilla maidontuotantoa on hyvin vähän, joten kaupat myyvät jauheesta tehtyä maitoa.

Suomen kaupoista pussimaito hävisi jo 1970-luvulla, mutta monilla kehittyvillä markkinoilla se on suosittua.

Venäjällä pussimaidon markkinaosuus suurkaupunkien ulkopuolella voi olla jopa puolet. Halonen kehuu sitä ekologiseksi vaihtoehdoksi, koska muovipussi on kartonkia kevyempi.

Halonen korostaa, että Venäjällä on tehtävä työtä pitkäjänteisesti – myös vuonna 2016.

”Kyllä on hyvä varautua asioihin ja tehdä B-suunnitelma, ehkä myös C- ja D-suunnitelma.”

Murmanskissa syödään nyt kiinalaisia tomaatteja

Tomaatit lähtevät rekoilla Luoteis-Kiinan uiguurien autonomiselta alueelta Xinjiangista. Sieltä ne saapuvat Siperian Tomskiin. Murmanskissa asuva suomalainen marja- ja vihanneskaup­pias Osmo Kolu ostaa tomaatit sieltä.

Rekat tuovat tomaatit pohjoiseen Murmanskiin, Suomen naapuriin.

Kummalliselta ja kannattamattomalta kuulostava kuljetusreitti on talouspakotteiden tulosta. Vihannesten, hedelmien ja linnunlihan tuominen Turkista Venä­jälle on kielletty vuoden 2016 alusta.

Vielä marraskuun lopulla Kolu myhäili tyytyväisenä, sillä hän oli hyvän kaupan äärellä. Pietarissa odotti lasti hyvälaatuista turkkilaista tomaattia, ja Kolu oli jo ostanut kuorman. Marraskuun 24. päivänä Turkki ampui Venäjän sotilaskoneen alas.

”Markkinat reagoivat heti”, Kolu sanoo.

”Kauppias nosti tomaattien hinnan kaksinkertaiseksi ennen kuin Venäjä vielä oli virallisesti edes kieltänyt tuontia.”

Kauppa peruuntui, mutta Kolu sai lopulta perittyä rahat takaisin.

Kun Venäjä kielsi vastapakotteina ruoan tuonnin EU:n alueelta ja muualta lännestä elokuussa 2014, Turkista lupailtiin venäläisten ruokkijaa.

Alkaako vihanneskauppiasta jo vähän hirvittää, kun nyt meni Turkkikin kiinni?

”Elintarvikealalla on helpotuksena se, että ihmisten pitää kuitenkin syödä.”

Tukkukaupan lisäksi Kolu myy venäläisen yhteistyökumppaninsa kanssa lakkaa, karpaloa, puolukkaa ja mustikkaa Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan.

”Nyt vain odotellaan, miltä ensi vuoden sato näyttää.”

Lemminkäinen joutui luopumaan Eremitaasin aarrevaraston jatkosta

Venäjällä ovet näyttävät sulkeutuvan ulkomaisille yrityksille. Nyt puheena on tuonnin korvaaminen paikallisella tuotannolla. Siitä puhuvat suomalais­yrityksetkin aiemmin mainostetun modernisaation sijaan.

Rakennusyhtiö Lemminkäinen urakoi yli 20 vuoden aikana valtiollisen taidemuseon Ere­mitaasin valtaville kokoelmille huippuvarustellun varastokomp­leksin ja pienempiä urakoita.

Tänä vuonna kilpailu koveni ja tie umpeutui. Seuraavan vaiheen urakoitsijaksi valittiin moskovalainen yritys Mehstroitrans.

Tähän kisaan suomalais­yritys ei enää edes yrittänyt, koska rakennukseen suunniteltu hollantilaisesta lasista tehty 25 miljoonan euron julkisivu olisi ollut liian iso riski.

Lemminkäisen talonrakentamisesta Venäjällä vastaava johtaja Juha Vättö on kuitenkin sitä mieltä, että ulkomaisilla yrityksillä on yhä mahdollisuus päästä julkisiinkin urakoihin. Paperityöt on tehtävä pilkulleen oikein, jotta pääsee mukaan varsinaisiin huutokauppoihin urakoista.

”Itse asiassa odotin pahempaa: että alettaisiin esimerkiksi tarkastaa länsiyhtiöitä kaikilla mahdollisilla tavoilla. Sellaiseen ei ole ryhdytty, mikä on ollut osin yllätyskin”, Venäjä-konkari Vättö sanoo Pietarissa.

Nykyistä talouskriisiä Vättö ei vielä pidä suurena katastrofina. Tällä erää kertaromahdukselta on vältytty.

”Maa nousee tai romahtaa ­öljyn hintakehityksen mukana”, hän arvioi.

”Erona aiempaan on se, että leikkiin ovat tulleet mukaan talouspakotteet ja sapeleiden kalistelu. Vanhat säännöt eivät päde, joten siinä mielessä tilanne on arvaamaton ja vaarallinen. Politiikka kulkee ensimmäisenä.”

Venäjällä Lemminkäinen rakentaa nykyiset kohteensa loppuun muttei avaa uusia. Urakkakohteita se tarjoaa normaaliin tapaan, mutta kilpailu on kovaa.

”Emme ole lähdössä Venäjältä. Urakkapuolella jatkamme rakentamista.”

Venäjällä tehty koivuvaneri käy kaupaksi Eurooppaan

UPM-Kymmene on Tšudovon pikkukaupungissa iso työllistäjä 630 työntekijän vaneritehtaallaan. Puun ja liiman haju leijuu ilmassa, kun viilua syntyy yötä päivää, eikä talouskriisistä näy merkkiäkään.

”Koska yritys on suomalainen, tuotantoketju toimii ja pystymme tekemään töitä vakaasti”, sanoo johtaja Anatoli Žukovets tehtaalla.

Ruplan heikosta kurssista saavat vetoapua ne harvat suomalaisyritykset, jotka voivat tuottaa Venäjällä tavaraa halvoin kustannuksin ja viedä ne muille markkinoille.

UPM-Kymmenen vanerintuotanto on yksi hyötyjistä. 70 prosenttia yhtiön vanerista myydään Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja muualle Venäjän ulkopuolelle. Sitä käytetään rakentamiseen, kuljetusvälineiden lattioihin sekä seiniin ja parkettiin.

Vaneria syntyy venäläiskoivusta 110 000 kuutiota vuodessa. Keskimääräinen palkka tehtaalla on 28 000 ruplaa (325 euroa). Ruplan heikkenemisen takia palkat ovat Venäjällä paikoin pienemmät kuin Kiinassa ja Meksikossa.

Koivurungot pehmenevät ulkona katetuissa vesialtaissa vuorokauden. Linjastolla terät veistävät puusta ohutta viilua, jotka liimataan vaneriksi. Yli jäävä puru kuljetetaan suoraan Suomeen sellutehtaille.

Metsäyhtiöt hyötyvät ruplan halpuudesta myös raakapuun tuonnissa. Suomi tuo Itämeren alueelta vuodessa noin 10 miljoonaa kuutiota raakapuuta, josta 80 prosenttia tulee Venäjältä.

Synkkä taloustilanne ei aiheuta riemunkiljahduksia niillekään, jotka hyötyvät valuuttojen kursseista. UPM ei kaavaile Venäjälle uusia investointeja.

”Nykyisessä tilanteessa jatkamme ennallaan”, sanoo UPM-Kymmenen Venäjän-toimintojen johtaja Arto Juvonen.

Paperiala kärsii myös median murroksesta ja Venäjän uusista laeista: ulkomaalaisten yritysten omistusoikeus venäläismediasta rajattiin 20 prosenttiin. Se on osunut aikakauslehtiin, joiden laadukasta paperia UPM-Kymmene myy Venäjällä.

”Aikakauslehtien painaminen ja julkaisu ovat supistumaan päin, ja se vaikuttaa kysyntään, mikä on toki pidemmän ajan trendi”, Juvonen toteaa.

Oikaisu 14.1.2016 klo 14.43: Venäjä ei ollut ennen vuotta 2014 Suomen tärkein vientimaa, vaan kolmen tärkeimmän vientimaan joukossa.

Myös Sanoma on myynyt osuuksiaan venäläisistä mediayhtiöistä. Helsingin Sanomat on osa Sanoma-konsernia.

Pakotteet iskivät suomalaisyrityksiin

 EU asetti Venäjälle kesällä 2014 talouspakotteita Ukrainan sodan vuoksi. Venäjä taas kielsi esimerkiksi elintarvikkeiden tuonnin EU:sta.

 Vastapakotteet olivat suomalaisille yrityksille kova isku. Vienti Venäjälle pieneni viime vuoden alkupuoliskolla 35 prosenttia edellisvuoden alkuun verrattuna.

 Venäjän osuus Suomen kokonaisviennistä on kutistunut nopeasti. Viime vuonna se oli enää runsaat viisi prosenttia ja Venäjä oli vasta viidenneksi tärkein vientimaa. Vuoteen 2014 Venäjä oli monta vuotta Suomen kolmen tärkeimmän vientimaan joukossa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Venäjä
  • Venäjän talous
  • Lemminkäinen
  • Anneli Ahonen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      23-vuotiaalla Jami Särkisellä on kaksi tyttöystävää ja hän nauttii siitä niin, ettei yksiavioisuuteen ole paluuta – Polyamoria eli monisuhteisuus yleistyy

    2. 2

      Olen nähnyt miehiä tyydyttämässä itseään metron penkillä ja uimahalleissa – ei ole Sompasaunan vika, jos lauteilla irstaillaan

    3. 3

      Treffailussa on edelleen yksi kammottavan vanhanaikainen piirre: Deiteillä nainen odottaa miehen hoitavan kaiken

    4. 4

      Kauppatorilla matelee ”infernaalinen” lauttajono eikä parannusta näy – Suomenlinnan uusitusta laiturista tuli valmiiksi alamittainen

    5. 5

      Näin suomalaiset yrittävät petkuttaa Kelaa – viime vuonna kiinni jäi lähes pari tuhatta huijaria, keskimääräinen vedätys 4 200 euroa

    6. 6

      Venäjän mediassa on hämmästelty Suomen ja Venäjän hyviä suhteita Putinin Savonlinnan-vierailun alla – ”Miksi välit ovat niin läheiset?”

    7. 7

      HS seuraa: Niinistö otti Putinin vastaan Punkaharjulla – presidenttien yhteinen tiedotustilaisuus suorana lähetyksenä noin kello 16

    8. 8

      Huumeita myydään avoimesti Helsingin Torkkelinmäellä – HS vieraili puistossa, jossa huumekauppa asukkaiden mukaan rehottaa

    9. 9

      Poliisilta erikoinen kirje savonlinnalaisille – Miksi kaupunkilaisten pitäisi välttää parvekkeilla oloa Putinin vierailun aikana?

    10. 10

      Yhdysvaltain uudet Venäjä-pakotteet voivat iskeä Suomenlahden energiahankkeisiin – EU uhkaa nopeilla vastatoimilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      23-vuotiaalla Jami Särkisellä on kaksi tyttöystävää ja hän nauttii siitä niin, ettei yksiavioisuuteen ole paluuta – Polyamoria eli monisuhteisuus yleistyy

    2. 2

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    3. 3

      Huumeita myydään avoimesti Helsingin Torkkelinmäellä – HS vieraili puistossa, jossa huumekauppa asukkaiden mukaan rehottaa

    4. 4

      Treffailussa on edelleen yksi kammottavan vanhanaikainen piirre: Deiteillä nainen odottaa miehen hoitavan kaiken

    5. 5

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    6. 6

      Finland, dit borde man åka – ruotsalaisten tietämättömyys Suomesta onnistuu yhä välillä hätkäyttämään

    7. 7

      Trump aikoo kieltää transsukupuoliset Yhdysvaltain armeijassa – Palkittu eliittisotilas ärähti: ”Sanokoon minulle päin naamaa, etten ole kelvollinen”

    8. 8

      Näin suomalaiset yrittävät petkuttaa Kelaa – viime vuonna kiinni jäi lähes pari tuhatta huijaria, keskimääräinen vedätys 4 200 euroa

    9. 9

      ”Miten homeinen pitää olla, että puhuu vielä naisartisteista”, sanoo Paula Vesala – Pekka Kuusiston johtaman festivaalin ohjelmisto on alusta loppuun naisia, ja tämän takia siinä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä

    10. 10

      Shanghaissa mitattiin korkein lämpötila 145 vuoteen – Kiinassa on niin kuuma, että ihmiset ovat alkaneet tapella ja panda vaipui transsiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    3. 3

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    5. 5

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    6. 6

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    7. 7

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    8. 8

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    9. 9

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    10. 10

      23-vuotiaalla Jami Särkisellä on kaksi tyttöystävää ja hän nauttii siitä niin, ettei yksiavioisuuteen ole paluuta – Polyamoria eli monisuhteisuus yleistyy

    11. Näytä lisää