Talous

Valikko
Talous

Näin syntyy miljoonan dollarin kultaharkko – HS pääsi seuraamaan Kittilän kaivoksen salaisinta työvaihetta

Kulta on sijoittajien turvasatama, ja Euroopan suurin kultakaivos on Kittilässä. Tiukkojen turvatoimien takana valetaan kultaharkkoja.

Kittilä. Kulta on monella tapaa arvokasta.

Kittilässä se tarjoaa työn ja toimeentulon yli 700 ihmiselle Agnico Eaglen kaivoksessa.

Sen tarkimmin vartioitu salaisuus on huone, jossa valetaan kultaharkkoja. Työntekijöistä vain muutamat pääsevät huoneeseen.

”Tämä on minullekin ensimmäinen kerta”, sanoo syyskuussa kaivoksen johtajana aloittanut Mikko Korteniemi.

Kittilän kultakaivos on Euroopan suurin. Aamun pimeydessä kaivosalueen valot havaitsee jo kilometrien päästä taivaalle heijastuvana valjuna kajona.

Kun ulkona on 30 astetta pakkasta, puolen kilometrin syvyydestä kohoavan lämpimän ilman kosteus tiivistyy suureksi höyrypilveksi. Kuorma-autot nousevat nilkuttaen jyrkkää ajoväylää maan uumenista.

Taakkanaan niillä on kerralla 35 tonnia lappilaista malmia, josta lukuisten työvaiheiden jälkeen saadaan kultaa. Louhintasuunnitelma on tehty vuoteen 2035 saakka, mutta todennäköisesti toiminta jatkuu sen jälkeenkin.

”Kultaa täällä riittää vielä vuosikymmeniksi. Tarkoitus on jatkaa louhintaa yli kilometrin syvyyteen. Olemme löytäneet erittäin lupaavan uuden esiintymän”, sanoo kaivoksen omistava Agnico Eaglen suomalaisen tytäryhtiön toimitusjohtaja Ingmar Haga.

Agnico Eagle on kanadalainen kaivosyhtiö, joka omistaa yhdeksän kaivosta. Viisi niistä on Kanadassa, kolme Meksikossa ja yksi Suomessa.

Yhtiön nimen alkuosa on lyhenne kolmen alkuaineen kemiallisesta merkistä: Ag (hopea), Ni (nikkeli) ja Co (koboltti). Kulta on yhtiön uusin aluevaltaus. Kittilässä louhinta aloitettiin toukokuussa 2008 ja ensimmäinen kultaharkko valettiin tammikuussa 2009.

Kulta on vallan, vaurauden ja rakkauden symboli. Lisäksi se on maailman vanhimpia vaihdon välineitä ja yleensä jalometalleista arvokkain.

Kullan arvo perustuu yksinkertaistaen kolmeen seikkaan. Sitä tavataan luonnossa puhtaana, se säilyy hyvin, koska kulta ei hapetu eikä reagoi herkästi muiden alkuaineiden kanssa ja se on pehmeää ja mahtuu arvoonsa nähden pieneen tilaan. Pehmeytensä ansiosta siitä on helppo lyödä kolikoita, valmistaa koruja ja elektroniikkateollisuuden komponentteja. Jo antiikin Roomassa lyötiin kolikoita puhtaasta kullasta.

Vuoteen 1971 saakka maailman tärkeimmän valuutan Yhdysvaltojen dollarin arvo perustui kullan hintaan.

Historia vaikuttaa yhä kullan kaupankäynnissä: sen hinta määritellään troy-unsseissa. Troy-unssi on 31,10 grammaa, kun taas tavallinen unssi on 28,35 grammaa. Troy viittaa ranskalaiseen Troyesin kaupunkiin, jossa mittayksikkö aikoinaan kehitettiin.

Epävarmoina aikoina sijoittajat siirtävät pääomiaan turvaan kultaan, koska se säilyttää arvonsa verraten hyvin suhdanteista huolimatta. Kultaa kutsutaankin sijoittajien turvasatamaksi. Sinne pääomaa sijoitetaan suojaan markkinoiden myrskyiltä.

Raaka-aineiden laaja-alaisen halpenemisen takia myös kulta on nykyisin edullisempaa kuin moneen vuoteen. Niin on myös esimerkiksi nikkeli, kupari ja öljy.

Kullan halpeneminen näkyy myös Kittilän kaivoksen tuloslaskelmassa. Vuonna 2012 liikevaihto oli 184 miljoonaa euroa ja liikevoitto 96,3 miljoonaa euroa. Kaksi vuotta myöhemmin liikevaihto oli 50 miljoonaa euroa pienempi ja liikevoitto kutistunut 14,5 miljoonaan euroon.

Kulta alkoi kallistua voimakkaasti syksyllä 2008, jolloin rahoitusmarkkinoiden kriisi kärjistyi investointipankki Lehman Brothersin vararikkoon. Osakkeet romahtivat, mutta kulta kallistui pitkään. Syyskuussa 2011 kulta oli ennätyksellisen kallista. Liki 1 900 dollaria troy-unssia kohti. Nykyisin hinta on 1 100 dollaria troy-unssia kohti.

”Kaivosteollisuudessa on kysymys siitä, että pitää olla riittävän vahva tase kestämään hintojen vaihtelut”, sanoo toimitusjohtaja Haga.

Kittilässä neljä prosenttia kullasta on näkyvää. Valtaosa siitä on sitoutuneena malmin mineraalirakenteeseen. Siksi kultaharkon valmistus Kittilässä on monimutkainen prosessi, jossa käytetään myrkyllisiä yhdisteitä.

Auringonnousun kylmä valo sävyttää pakkasen jäädyttämän maiseman siniseksi.

Yli kymmenen metriä korkean patovallin kainalossa on mutkitteleva oja, jossa vettä virtaa laiskasti. Ojaan tiivistyy se, miksi kaivos on herättänyt median huomion.

Syyskuussa kaivos ilmoitti, että puhdistettua vettä vuotaa patovallin toiselta puolelta olevasta altaasta. Altaan pohjassa on reikä, jota tuskin voidaan korjata. Osa tiedotusvälineistä rinnasti tapahtuman Talvivaaran kaivoksen ongelmiin: molemmissa altaista on vuorausmateriaalina vesitiivistä kalvoa, vaikkakin erilaista.

”Oikeastaan ei pitäisi edes puhua vuodosta, koska kaivospiirin ulkopuolelle puhdistettua vettä ei päässyt lainkaan ja kaivospiiriin kuuluville lähialueillekin vain ympäristöluvan mukaisesti. Puhdistettu vesi pumpataan ojasta takaisin altaaseen”, Haga sanoo.

Ojasta on kilometrejä alueille, missä kaivospiiri päättyy. Kukaan ei siis voi tulla lähimaillekaan kalastamaan tai muuten vain aikaa viettämään. Toimitusjohtaja Haga ja kaivoksen johtaja Korteniemi ihmettelevät tiedotusvälineiden kirjoituksia.

”Pääosin jutut ovat olleet liioiteltuja”, Korteniemi sanoo.

”Mediassa on esiintynyt asiantuntijoina ihmisiä, jotka eivät ole ainakaan meidän asioista perillä”, Haga lisää.

Särisevä radio. Se on kuorma-auton kokoista porausvaunua eli jumboa käyttävän Toni Kallon, 36, seuralainen kaivoksen pimeydessä. Työkavereitaan hän tapaa lounastauolla maanalaisessa ruokalassa.

”Tuskin olisin täällä viittä vuotta ollut töissä, jos en olisi viihtynyt”, Kallo sanoo.

Jumbolla porataan kallioon panostusaukkoja, joihin räjähde asetetaan.

Työssä ollessaan hän asuu Levillä vuokra-asunnossa. Viikonloput Kallo viettää perheensä luona 150 kilometrin päässä Sieppijärvellä Kolarissa. Viittä kymmentuntista työpäivää seuraa viisi vapaapäivää.

Kaivoksen työntekijöistä noin puolet on Kittilästä, ja yhteensä 90 prosenttia heistä tulee Lapista. Kaivos on yksi syy siihen, että työttömyys Kittilässä poikkeuksellisen vähäistä.

Louhittu malmi kuljetetaan maanpinnalle murskattavaksi. Sen jälkeen on vuorossa jauhatus, vaahdotus, painehapetus, liuotus ja elektrolyysi. Sitten päästään varsinaiseen asiaan: kultaharkon valamiseen.

Turvatoimet ovat valamisessa tiukat. Pieneen huoneeseen pääsee vain vartijan kanssa ja ovien avaamiseen tarvitaan useita ihmisiä. Muuten tulee hälytys.

Kenestäkään ei saa ottaa valokuvia, joista työntekijät voitaisiin tunnistaa. Valvomossa on suuri määrä näyttöruutuja, joissa on valvontakameroiden kuvaa.

Työntekijät sonnustautuvat astronautin vaatetusta muistuttaviin suojapukuihin. Huoneen perällä on suuri kattila, jossa on noin 1 600 celciusasteen lämpötilassa sulaa kultaa.

Sähkömoottori humahtaa käyntiin ja kallistaa kattilan yli 90 asteen kulmaan. Hehkuvaa kultaa valuu muotteihin. Työvaihe on ohitse puolessa minuutissa. Kuona-aineet ovat kultaa kevyempiä, ja siksi ne valuvat alimpana oleviin muotteihin.

Kullanvalajien työtavat ovat ronskeja. He viskaavat kultaharkot vesialtaaseen jäähtymään, jonka jälkeen ne nostetaan pöydälle. Vartija tarkkailee silmänä kovana vieraita.

Yhden harkon arvo on noin miljoona dollaria. Se ei näytä lainkaan siltä kuin harkot valokuvissa yleensä näyttävät. Sen pinta on rosoinen, siitä puuttuvat leimat eikä se kiillä.

”Ota nyt harkko käteen. Toista tilaisuutta tuskin saat”, komentaa toimitusjohtaja Haga. Vartijan suunpielet kiristyvät.

Toimitusjohtaja on jo aikaisemmin kertonut, että yhtiö on luvannut antaa harkon sille, joka pystyy yhdellä kädellä pöydältä nostamaan. Ei se onnistu. Ei sitten millään. Kultaharkosta ei saa kunnon otetta, ja se painaa liki 30 kilogrammaa.

Kaivoksessa kultaharkko siirtyy jo kanadalaisen pankin omaisuudeksi. Kittilästä se kuljetetaan ulkomaille, missä se sulatetaan uudestaan, siitä poistetaan epäpuhtaudet, lyödään leimat ja kiillotetaan.

Lopuksi harkko pannaan turvaan pankin holviin. Kittiläläisestä kullasta on tullut turvasatama.

Oikaisu kello 9.16: Vuonna 2014 kaivoksen liikevoitto oli 14,5 miljoonaa euroa, ei liikevaihto.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kaivosteollisuus
  • Raaka-aineet
  • Kulta
  • Koululaisten uutiset
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    2. 2

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    3. 3

      Tutkijat vertaavat Sipilän johtamistapaa Trumpiin ja Berlusconiin – johtajuutta on kunnioitettava kyseenalaistamatta

    4. 4

      Iran aikoo teloittaa miljardöörin – korkein oikeus piti kuolemantuomion voimassa

    5. 5

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    6. 6

      Vanha SS-sotilas jätti perintönsä ”kiltille” skotlantilaiskylälle, jossa oli sotavankina

    7. 7

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    8. 8

      Toimittaja Ilkka Malmberg on kuollut

    9. 9

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    10. 10

      Lontoolaiskaupan vartijasta tuli 22 vuotta hallinneen itsevaltiaan syrjäyttäjä ja Afrikan muutoksen keulakuva – ”Tämä on uusi Gambia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    2. 2

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    3. 3

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    4. 4

      Toimittaja Ilkka Malmberg on kuollut

    5. 5

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    6. 6

      Teillä kulkee kymmeniätuhansia kolariautoja – näin tunnistat kolarikorjatun auton

    7. 7

      Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen myönsi tehneensä virheen Sipilä-asiassa – Ruben Stiller: ”Ylessä on paljon pelkoa”

    8. 8

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    9. 9

      Lapsiperheen arki kuihdutti seksielämän ja vei läheisyyden – pelkään parisuhteeni puolesta

    10. 10

      Eläkekeskustelussa kytee sukupolvien sota – Katso HS:n laskurista, paljonko kukin ikäpolvi on säästänyt eläkettä ja paljonko sitä on luvassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    5. 5

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    6. 6

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    7. 7

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    8. 8

      Miten elämäsi sujuu muihin verrattuna? Lue sinulle räätälöity juttu perheestä, terveydestä, työstä ja onnesta

    9. 9

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    10. 10

      Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Guggenheimin taidemuseon äänin 53–32

    11. Näytä lisää