Talous

Valikko
Talous

Valtio on kompastellut yrityskaupoissa useasti – sähköverkkojen myynti ei ole ainut kyseenalainen kauppa

Hallitus käy parhaillaan läpi valtion osin tai kokonaan omistamia yrityksiä.

Sähköverkkojen myyminen hintoja hurjasti korottaneelle Carunalle ei ole ainutlaatuinen tapaus, vaan valtion yritysomistusten myyntihistoriasta löytyy monia harha-askelia.

Esimerkiksi lähetysverkkoyhtiö Digitan, Suomen Autokatsastuksen ja lannoiteyhtiö Kemira Growhow’n myyntejä on pidetty valtion kannalta huonoina kauppoina.

Taloushistoriaan perehtynyt Helsingin yliopiston professori Markku Kuisma ei anna yritysmyynneille kovin hyvää arvosanaa. Kuisman mukaan yrityksistä on haluttu luopua osin poliittisista syistä.

Jos tärkeintä on vain omistusten vähentäminen, seurausten pohdinta tai kaupan ehdot ovat voineet olla vähemmän tärkeitä.

”Vähän olen sillä kannalla, että on ollut kiire toteuttaa irtautumispolitiikkaa ideologisten pyrkimysten takia”, hän sanoo.

Monopoliyritysten myynti saa tuomion niin Kuismalta kuin rahoituksen alan Aalto-professorilta Matti Keloharjulta.

”Se hakee typeryydessään vertaistaan”, Kuisma sanoo Caruna-kaupasta.

Monopolista hyvä esimerkki on tv- ja radiolähetyksiä välittävä Digita, joka pysty perimään palveluistaan kovaa hintaa kilpailijoiden puuttumisen takia.

Digitan omistaja on tätä nykyä australialainen varainhoitaja ja pääomasijoittaja First State Investments, joka omistaa ison siivun myös Carunasta.

Toisaalta tuorein kokonaisen yrityksen kauppa eli väyläyhtiö Destian myynti ei ole herättänyt arvostelua samaan tyyliin kuin Carunan tapaus.

Myös yritysten kaupittelu pörssin kautta on yleensä mennyt hyvin. Kun valtio on vienyt omistamiaan yrityksiä pörssiin, jälkikäteen tarkasteltuna hinta on ollut kohdallaan, kertoo pörssilistauksia tutkinut Keloharju.

”Niissä ei ole yrityksiä myyty alihinnalla”, Keloharju sanoo.

Ennen myyntiä yhtiöt yritetään virittää parempaan tuloskuntoon, mikä voi olla valtion omistamalle yritykselle tavallista suurempi haaste. Keloharju huomauttaa, että valtionyhtiön saneeraaminen on hankalaa. Poliitikoille valtionyhtiön irtisanomiset ovat kiusallisia.

Hallitus käy parhaillaan läpi omistajaohjauksesta vastaavan pääministerin Juha Sipilän (kesk) johdolla valtion osin tai kokonaan omistamia yrityksiä. Tarkoituksena on selvittää, mitä yrityksiä voitaisiin myydä, jotta valtion kirstuun saataisiin lisää euroja.

Sipilän esikunnasta kerrotaan, että Caruna-kohu ei ole muuttanut pääministerin ajatuksia yhtiöiden myynnistä. Sipilä vastusti aikoinaan Fortumin sähköverkkojen myyntiä ulkomaiselle omistajalle.

Valtion salkussa on useita yrityksiä, jotka ovat monopoleja tai joissa on monopolimaisia piirteitä. Näitä ovat esimerkiksi kantaverkkoyhtiö Fingrid, lentokenttiä hoitava Finavia ja Posti.

Postinjakelu on avattu kilpailulle, mutta kirjeiden kuljettamisessa kilpailijat ovat lähteneet varovaisesti liikkeelle.

OsastopäällikköEero Heliövaara, valtion omistajaohjauksen korkein virkamies, pitää esimerkiksi lentoasemien myymistä mahdollisena. Viime vuoden lopulla Finavia myi Lappeenrannan lentokentän paikalliseen omistukseen.

”Maailmalla monet lentokentät ovat pörssinoteerattuja”, Heliövaara sanoo. ”Se on osa infraa, jonka omistaja voi olla joku muukin kuin valtio.”

Heliövaaran mukaan myös Postin myynti noussee keskusteluihin jossain vaiheessa. Esikuvia löytyy muualta: esimerkiksi Britannia on vienyt postilaitoksensa Royal Mailin pörssiin.

Professori Keloharju kertoo epäilevänsä Postin yksityistämisen järkevyyttä.

Caruna

Mikä yhtiö? Caruna omistaa sähkönjakeluverkkoja, joiden kautta yhtiö jakelee sähköä noin 650 000 kotitaloudelle tai yritykselle.

Miten myytiin? Valtionyhtiö Fortum halusi luopua sähkönjakelusta, ja yhtiö päätti myydä suomalaiset verkkonsa vuonna 2013 kahdelle kansainväliselle sijoittajalle. Pienemmillä osuuksilla omistajiksi tulivat myös eläkevakuutusyhtiö Keva ja Lähi-Tapiolan eläkeyhtiö. Velaton kauppahinta oli 2,55 miljardia euroa, mikä oli odotuksiin nähden korkea.

Miten kävi? Caruna korotti sähkönsiirron hintoja tämä vuoden alussa kymmenillä prosenteilla. Asiakkaiden on mahdotonta väistää korotuksia, koska yhtiöllä on alueillaan jakelumonopoli. Nykyisillä säännöillä Energiavirasto arvioi korotuksia vasta vuonna 2020.

A-Katsastus

Mikä yhtiö? Valtio hoiti autojen katsastuksen vuoteen 1994, jonka jälkeen ala vapautettiin kilpailulle. Suomen autorekisterikeskuksesta tuli vuonna 1996 Suomen Autokatsastus -niminen valtionyhtiö.

Miten myytiin? Vuonna 2003 valtio myi Suomen Autokatsastuksen suomalaiselle pääomasijoittajalle ja yhtiön johdolle 59 miljoonalla eurolla. Yhtiön nimiksi tuli A-Katsastus.

Miten kävi? A-Katsastus myytiin eteenpäin kolmen vuoden kuluttua huomattavasti korkeammalla hinnalla. Avaaminen kilpailulle on parantanut palvelua, mutta toisaalta katsastusten hinnat ovat kohonneet paljon nopeammin kuin muu hintataso. Hinnat lähes kaksinkertaistuivat vuosina 2002–2008.

Destia

Mikä yhtiö? Valtion Tielaitos hoiti pitkään yleisten teiden urakoita, mutta ne avattiin kilpailulle 2000-luvulla. Tielaitoksen tuotantopuolesta tehtiin ensin Tieliikelaitos, ja vuonna 2008 se yhtiöitettiin Destiaksi.

Miten myytiin? Destian kannattavuus on ollut pitkään huono: vuosina 2008–2013 sen liikevoittoprosentti oli keskimäärin alle kaksi. Lopulta uudeksi omistajaksi löytyi Ahlströmin suvun sijoitusyhtiö Ahlström Capital, joka maksoi yhtiöstä 148 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Miten kävi? Myynti ei ole aiheuttanut suurempaa keskustelua. Viime vuoden tammi–syyskuussa Destian liikevaihto oli kasvussa, mutta kannattavuus oli heikompi kuin vastaavaan aikaan vuonna 2014.

Digita

Mikä yhtiö? Digita omistaa entisen Ylen lähetysverkon, eli se välittää televisio- ja radiolähetyksiä.

Miten myytiin? 1990-luvulla Yleisradio ensin yhtiöitti lähetysverkkonsa ja sen jälkeen etsi sille ostajaa. Tarkoituksena oli rahoittaa lähetysten digitalisointia. Ranskalainen Télédiffusion de France -yhtiö osti 49 prosenttia Digitasta 840 miljoonalla markalla vuonna 2000 ja loput vuonna 2005.

Miten kävi? Digitalla oli lähetysten monopoli, ja asiakkaiden mielestä Digita peri lähettämisestä liian kovaa hintaa. Digitan liikevoittoprosentti on ollut koko 2000-luvun erittäin korkea. Tätä nykyä yhtiön omistaa australialainen varainhoitaja First State Investments. Digita on maksanut kannattavuuteensa nähden Suomeen vain vähän veroja.

Kemira Growhow

Mikä yhtiö? Lannoiteyritys oli lohkaistu omaksi pörssiyhtiökseen Kemirasta, joka oli alkujaan valtionyhtiö. Growhow’sta valtio omisti noin 30 prosenttia.

Miten myytiin? Norjalainen maailman suurin lannoiteyhtiö Yara osti yhtiön pörssistä 672 miljoonalla eurolla vuonna 2007. Valtion osuus kaupasta oli yli 200 miljoonaa euroa.

Miten kävi? Yara pääsi Growhow’n avulla seoslannoitteissa monopoliasemaan. Kaupan jälkeen Yara korotti tuntuvasti lannoitteiden hintoja, mikä herätti voimakasta arvostelua Suomessa. Kauppaan kuuluivat myös kaivosoikeudet Soklissa, jonne Yara on suunnitellut fosfaattikaivosta. Alhaiset maailmanmarkkinahinnat kuitenkin panivat suunnitelmat jäihin viime syksynä.

Oikaisu 12.2. kello 10.10: Jutussa kerrottiin, että Digitalla olisi tv-lähetysten monopoli. Tätä nykyä myös DNA välittää lähetyksiä antenniverkossa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Valtionyhtiöt
  • Yrityskaupat
  • Valtion omistajaohjaus
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      23-vuotiasta miestä epäillään kolmen naisen murhasta Imatralla: ”Vaikuttaa, että uhrit olisivat valikoituneet sattumanvaraisesti”

    2. 2

      Poliisi: Yksi Imatran ampumisessa kuolleista oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

    3. 3

      Poliisin tiedotustilaisuus Imatran ampumavälikohtauksesta – HSTV:n suora lähetys juuri nyt

    4. 4

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    5. 5

      Minua kohdeltiin huonosti työharjoittelussa – oppilaitokseni ei puuttunut asiaan mitenkään

    6. 6

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    7. 7

      Suomen leijonasta on taisteltu aina – nyt sitä koetetaan palauttaa äärioikeistolaisilta kaikkien käyttöön

    8. 8

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    9. 9

      On aika uskoa siihen: Saara Aalto menee X Factorin finaaliin

    10. 10

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    2. 2

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    3. 3

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    4. 4

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    5. 5

      Imatran keskustassa vakava ampumistapaus – kolme naista surmattiin ravintolan edustalla

    6. 6

      23-vuotiasta miestä epäillään kolmen naisen murhasta Imatralla: ”Vaikuttaa, että uhrit olisivat valikoituneet sattumanvaraisesti”

    7. 7

      Minua kohdeltiin huonosti työharjoittelussa – oppilaitokseni ei puuttunut asiaan mitenkään

    8. 8

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    9. 9

      On aika uskoa siihen: Saara Aalto menee X Factorin finaaliin

    10. 10

      Tutkijat vertaavat Sipilän johtamistapaa Trumpiin ja Berlusconiin – johtajuutta on kunnioitettava kyseenalaistamatta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    5. 5

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    6. 6

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    7. 7

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    8. 8

      Miten elämäsi sujuu muihin verrattuna? Lue sinulle räätälöity juttu perheestä, terveydestä, työstä ja onnesta

    9. 9

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    10. 10

      Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Guggenheimin taidemuseon äänin 53–32

    11. Näytä lisää