Valikko
Talous

Valtio on kompastellut yrityskaupoissa useasti – sähköverkkojen myynti ei ole ainut kyseenalainen kauppa

Hallitus käy parhaillaan läpi valtion osin tai kokonaan omistamia yrityksiä.

Sähköverkkojen myyminen hintoja hurjasti korottaneelle Carunalle ei ole ainutlaatuinen tapaus, vaan valtion yritysomistusten myyntihistoriasta löytyy monia harha-askelia.

Esimerkiksi lähetysverkkoyhtiö Digitan, Suomen Autokatsastuksen ja lannoiteyhtiö Kemira Growhow’n myyntejä on pidetty valtion kannalta huonoina kauppoina.

Taloushistoriaan perehtynyt Helsingin yliopiston professori Markku Kuisma ei anna yritysmyynneille kovin hyvää arvosanaa. Kuisman mukaan yrityksistä on haluttu luopua osin poliittisista syistä.

Jos tärkeintä on vain omistusten vähentäminen, seurausten pohdinta tai kaupan ehdot ovat voineet olla vähemmän tärkeitä.

”Vähän olen sillä kannalla, että on ollut kiire toteuttaa irtautumispolitiikkaa ideologisten pyrkimysten takia”, hän sanoo.

Monopoliyritysten myynti saa tuomion niin Kuismalta kuin rahoituksen alan Aalto-professorilta Matti Keloharjulta.

”Se hakee typeryydessään vertaistaan”, Kuisma sanoo Caruna-kaupasta.

Monopolista hyvä esimerkki on tv- ja radiolähetyksiä välittävä Digita, joka pysty perimään palveluistaan kovaa hintaa kilpailijoiden puuttumisen takia.

Digitan omistaja on tätä nykyä australialainen varainhoitaja ja pääomasijoittaja First State Investments, joka omistaa ison siivun myös Carunasta.

Toisaalta tuorein kokonaisen yrityksen kauppa eli väyläyhtiö Destian myynti ei ole herättänyt arvostelua samaan tyyliin kuin Carunan tapaus.

Myös yritysten kaupittelu pörssin kautta on yleensä mennyt hyvin. Kun valtio on vienyt omistamiaan yrityksiä pörssiin, jälkikäteen tarkasteltuna hinta on ollut kohdallaan, kertoo pörssilistauksia tutkinut Keloharju.

”Niissä ei ole yrityksiä myyty alihinnalla”, Keloharju sanoo.

Ennen myyntiä yhtiöt yritetään virittää parempaan tuloskuntoon, mikä voi olla valtion omistamalle yritykselle tavallista suurempi haaste. Keloharju huomauttaa, että valtionyhtiön saneeraaminen on hankalaa. Poliitikoille valtionyhtiön irtisanomiset ovat kiusallisia.

Hallitus käy parhaillaan läpi omistajaohjauksesta vastaavan pääministerin Juha Sipilän (kesk) johdolla valtion osin tai kokonaan omistamia yrityksiä. Tarkoituksena on selvittää, mitä yrityksiä voitaisiin myydä, jotta valtion kirstuun saataisiin lisää euroja.

Sipilän esikunnasta kerrotaan, että Caruna-kohu ei ole muuttanut pääministerin ajatuksia yhtiöiden myynnistä. Sipilä vastusti aikoinaan Fortumin sähköverkkojen myyntiä ulkomaiselle omistajalle.

Valtion salkussa on useita yrityksiä, jotka ovat monopoleja tai joissa on monopolimaisia piirteitä. Näitä ovat esimerkiksi kantaverkkoyhtiö Fingrid, lentokenttiä hoitava Finavia ja Posti.

Postinjakelu on avattu kilpailulle, mutta kirjeiden kuljettamisessa kilpailijat ovat lähteneet varovaisesti liikkeelle.

OsastopäällikköEero Heliövaara, valtion omistajaohjauksen korkein virkamies, pitää esimerkiksi lentoasemien myymistä mahdollisena. Viime vuoden lopulla Finavia myi Lappeenrannan lentokentän paikalliseen omistukseen.

”Maailmalla monet lentokentät ovat pörssinoteerattuja”, Heliövaara sanoo. ”Se on osa infraa, jonka omistaja voi olla joku muukin kuin valtio.”

Heliövaaran mukaan myös Postin myynti noussee keskusteluihin jossain vaiheessa. Esikuvia löytyy muualta: esimerkiksi Britannia on vienyt postilaitoksensa Royal Mailin pörssiin.

Professori Keloharju kertoo epäilevänsä Postin yksityistämisen järkevyyttä.

Caruna

Mikä yhtiö? Caruna omistaa sähkönjakeluverkkoja, joiden kautta yhtiö jakelee sähköä noin 650 000 kotitaloudelle tai yritykselle.

Miten myytiin? Valtionyhtiö Fortum halusi luopua sähkönjakelusta, ja yhtiö päätti myydä suomalaiset verkkonsa vuonna 2013 kahdelle kansainväliselle sijoittajalle. Pienemmillä osuuksilla omistajiksi tulivat myös eläkevakuutusyhtiö Keva ja Lähi-Tapiolan eläkeyhtiö. Velaton kauppahinta oli 2,55 miljardia euroa, mikä oli odotuksiin nähden korkea.

Miten kävi? Caruna korotti sähkönsiirron hintoja tämä vuoden alussa kymmenillä prosenteilla. Asiakkaiden on mahdotonta väistää korotuksia, koska yhtiöllä on alueillaan jakelumonopoli. Nykyisillä säännöillä Energiavirasto arvioi korotuksia vasta vuonna 2020.

A-Katsastus

Mikä yhtiö? Valtio hoiti autojen katsastuksen vuoteen 1994, jonka jälkeen ala vapautettiin kilpailulle. Suomen autorekisterikeskuksesta tuli vuonna 1996 Suomen Autokatsastus -niminen valtionyhtiö.

Miten myytiin? Vuonna 2003 valtio myi Suomen Autokatsastuksen suomalaiselle pääomasijoittajalle ja yhtiön johdolle 59 miljoonalla eurolla. Yhtiön nimiksi tuli A-Katsastus.

Miten kävi? A-Katsastus myytiin eteenpäin kolmen vuoden kuluttua huomattavasti korkeammalla hinnalla. Avaaminen kilpailulle on parantanut palvelua, mutta toisaalta katsastusten hinnat ovat kohonneet paljon nopeammin kuin muu hintataso. Hinnat lähes kaksinkertaistuivat vuosina 2002–2008.

Destia

Mikä yhtiö? Valtion Tielaitos hoiti pitkään yleisten teiden urakoita, mutta ne avattiin kilpailulle 2000-luvulla. Tielaitoksen tuotantopuolesta tehtiin ensin Tieliikelaitos, ja vuonna 2008 se yhtiöitettiin Destiaksi.

Miten myytiin? Destian kannattavuus on ollut pitkään huono: vuosina 2008–2013 sen liikevoittoprosentti oli keskimäärin alle kaksi. Lopulta uudeksi omistajaksi löytyi Ahlströmin suvun sijoitusyhtiö Ahlström Capital, joka maksoi yhtiöstä 148 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Miten kävi? Myynti ei ole aiheuttanut suurempaa keskustelua. Viime vuoden tammi–syyskuussa Destian liikevaihto oli kasvussa, mutta kannattavuus oli heikompi kuin vastaavaan aikaan vuonna 2014.

Digita

Mikä yhtiö? Digita omistaa entisen Ylen lähetysverkon, eli se välittää televisio- ja radiolähetyksiä.

Miten myytiin? 1990-luvulla Yleisradio ensin yhtiöitti lähetysverkkonsa ja sen jälkeen etsi sille ostajaa. Tarkoituksena oli rahoittaa lähetysten digitalisointia. Ranskalainen Télédiffusion de France -yhtiö osti 49 prosenttia Digitasta 840 miljoonalla markalla vuonna 2000 ja loput vuonna 2005.

Miten kävi? Digitalla oli lähetysten monopoli, ja asiakkaiden mielestä Digita peri lähettämisestä liian kovaa hintaa. Digitan liikevoittoprosentti on ollut koko 2000-luvun erittäin korkea. Tätä nykyä yhtiön omistaa australialainen varainhoitaja First State Investments. Digita on maksanut kannattavuuteensa nähden Suomeen vain vähän veroja.

Kemira Growhow

Mikä yhtiö? Lannoiteyritys oli lohkaistu omaksi pörssiyhtiökseen Kemirasta, joka oli alkujaan valtionyhtiö. Growhow’sta valtio omisti noin 30 prosenttia.

Miten myytiin? Norjalainen maailman suurin lannoiteyhtiö Yara osti yhtiön pörssistä 672 miljoonalla eurolla vuonna 2007. Valtion osuus kaupasta oli yli 200 miljoonaa euroa.

Miten kävi? Yara pääsi Growhow’n avulla seoslannoitteissa monopoliasemaan. Kaupan jälkeen Yara korotti tuntuvasti lannoitteiden hintoja, mikä herätti voimakasta arvostelua Suomessa. Kauppaan kuuluivat myös kaivosoikeudet Soklissa, jonne Yara on suunnitellut fosfaattikaivosta. Alhaiset maailmanmarkkinahinnat kuitenkin panivat suunnitelmat jäihin viime syksynä.

Oikaisu 12.2. kello 10.10: Jutussa kerrottiin, että Digitalla olisi tv-lähetysten monopoli. Tätä nykyä myös DNA välittää lähetyksiä antenniverkossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    2. 2

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    3. 3

      Vanha rouva näytti herttaiselta, mutta yhtäkkiä olinkin rasististen herjausten kohteena

    4. 4

      ”Minulla on mielenterveysongelmia, petyin niin pahasti” – Mohammad Tamim palasi Jyväskylästä Afganistaniin, mutta onko hän nyt turvassa?

    5. 5

      Loskaa oli niin, että huviteatterin katto repesi – Katso kuvakooste Helsingin historiallisista lumivapuista

    6. 6

      Cheekin ja Elastisen mahtipontinen areenashow potki räntävapun unholaan

    7. 7

      Rähinä Recordsin omistaja perusti kaverinsa kanssa harrastuksena ravintolan – nyt miehet pyörittävät yli kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa

    8. 8

      Lempi, parinhaku ja taiat kuuluivat satojen vuosien takaiseen vappuun – ”Nuoriso juoksenteli pakanallisen hekuman vallassa”

    9. 9

      Sisäfileetä, isoja kukkakimppuja ja firman bileitä – HS soitti 15 yritykseen ja selvitti, miten nousukausi niissä näkyy

    10. 10

      Taksit vastaavat kilpailuun: Helsingin takseille yhtenäinen ilme, Oulu aloitti jo kansainvälisellä keltaisella

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    2. 2

      Rähinä Recordsin omistaja perusti kaverinsa kanssa harrastuksena ravintolan – nyt miehet pyörittävät yli kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa

    3. 3

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    4. 4

      Poliisi etsi asenaista Helsingin rautatieasemalla

    5. 5

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    6. 6

      Suomen ruokakulttuuri on muuttunut 30 vuodessa valtavasti – paitsi yksi asia

    7. 7

      Taksit vastaavat kilpailuun: Helsingin takseille yhtenäinen ilme, Oulu aloitti jo kansainvälisellä keltaisella

    8. 8

      Suomalaisen näytelmän kantava voima Outi Nyytäjä on kuollut

    9. 9

      Vanha rouva näytti herttaiselta, mutta yhtäkkiä olinkin rasististen herjausten kohteena

    10. 10

      Ihminen syttyi palamaan Kampin kauppakeskuksen vessassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    2. 2

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    3. 3

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    4. 4

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    5. 5

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    6. 6

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    7. 7

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    8. 8

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    9. 9

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    10. 10

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    11. Näytä lisää