Valikko
Talous    |   Vieraskynä

Onko Suomen etujen mukaista, että yritykset sijoittavat ulkomaille, eivätkä anna osinkoja kotimaahan?

Onko Suomen etujen mukaista, että esimerkiksi Fortumin varoja suunnitellaan käytettäväksi aurinkosähköön Intiassa eikä osingonmaksuun veronmaksajille, kirjoittavat professorit Jussi Pakkasvirta ja Markku Kuisma.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on luvannut panna valtion taseen töihin Suomen uuden nousun vauhdittamiseksi.

Ajatus on mainio. Oikein toteutettuna se avaa myönteisiä näkymiä ja parantaa niitä vahvuuksia, joita Suomella kaikesta marinasta huolimatta on.

Pääministeri ei ole vielä tarkentanut aikeitaan. Siksi kansalaisten on syytä olla varuillaan ja toivoa, ettei tarkoitus ole jatkaa aiempien hallitusten linjalla.

Lypsävien lehmien teurastus ei ole järkevää taloudenpitoa, vaikka lihan hinta sattuisikin olemaan korkea. Asia on toki toinen, jos lehmät – eli valtion tuottava omaisuus – inhottavat ja halukkaat ostajat ovat ystäviä, joita on halu miellyttää.

Tehtyjä virheitä ei saa tekemättömiksi. Historiasta oppiminen ei ole silti kielletty. Muotia se ei ole, ja vaikeaa. Silti on hyvä yrittää – jos ei kuulu ideologisiin lehmän­vihaajiin. He eivät ole tehneet virheitä valtion taseita tyhjen­täessään, vaan inhonsa ohjaamina.

Nyt lienee sopiva hetki pohtia vakavasti, miten pääministerin idea olisi tehokkaimmin toteutettavissa yhteiseksi eduksi.

Otamme esimerkin valtion taseen lihavimmasta päästä, Fortumista. Valtio on liudentanut yhtiön omistustaan paljon. Tämä tuskin on ollut taloudellisesti viisasta. Silti valtio omistaa edelleen pörssiyhtiöstä puolet.

Fortumilla on tiettävästi kahdeksan miljardin euron kassavarat, osin seurauksena valtion harkitsemattomasti hoitamista sähköverkkokaupoista. Tästä puolet kuuluu Suomen valtiolle, jolla on valta maksattaa miljardit osinkoina ulos osakkeenomistajille pörssisäädöksiä loukkaamatta.

Juuri nyt on paikallaan kysyä, onko Suomen etujen mukaista, että Fortumin varoja suunnitellaan käytettäväksi investointeihin ulkomailla, kuten aurinkosähköön Intiassa, eikä osingonmaksuun omistajille.

Onko Fortumilla todella muuta annettavaa maailman energiateollisuudelle kuin sähköverkoista rahastetut miljardinsa? Aurinkosähköprojektin Fortum sai tarjottuaan parhaan hinnan, ei teknologista ylivertaisuuttaan.

Fortumin kassa, väen vähennys opetus- ja tutkimustoiminnasta sekä nuorten asuntopula kasvukeskuksissa ovat osa samaa kokonaisuutta. Fortum käyttää investointeihinsa samanlaisia euroja kuin millä esimerkiksi yliopistot maksavat palkkojaan. Yhtiön miljardeista puolet kuuluu Suomen valtiolle, joka voi ohjata ne mihin tahtoo, vaikka asuntopulan poistamiseen, ja purkaa näin kasvun esteitä.

Osakemarkkinatkaan eivät näytä innostuneen Fortumin strategiasta. Jos Fortumilla olisi vahva, eduistaan kiinnipitävä omistaja, uskoisiko se yhtiön suunnitelmiin?

Fortum on investoinut miljardeja Venäjälle. Kannattaisi varmaan katsoa, tulevatko rahat takaisin ennen kuin rynnätään suuren innostuksen vallassa muualle.

Fortumia on toki syytä kehittää. Kannattava liiketoiminnan kasvu on tervetullutta niin ulkomailla kuin Suomessa. Yhtiön kannaltakin olisi silti terveellisempää investoida pääosin velalla. Kannustimet huolellisuuteen toimivat paremmin, kun ei ole kiirettä keventää ylipursuilevaa kassaa. Esimerkillä haluamme osoittaa mahdollisuuksia, joita valtion omaisuuteen ja ennen muuta sen tuottoihin sisältyy.

Valtiolla on muitakin lypsylehmiä, ja osa niistä kaivannee myös kovakätistä leikkauslinjaa. Paljolti tarpeettomaksi käynyt Suomen pankki voisi olla juuri tällainen rivakkaa rakenneuudistusta kaipaava kohde.

Arvokiinteistöjä ja tasetta kunnolla puristamalla entisestä keskuspankista olisi kanavoitavissa välineitä kotimaisiin uudistuksiin.

Toivomme pääministerin kyseenalaistavan aiempien hallitusten harjoittaman lehmänlahtauslinjan.

Jokaisella valtion osinkoeurolla on periaatteessa kevennettävissä esimerkiksi verotusta tai vauhditettavissa myönteistä kehitystä osuvin infra- ja koulutusinvestoinnein.

Rohkeaa kasvupolitikkaa tarvitaan juuri nyt. Kun velkafobia perisuomalaisena erikoisuutena tuntuu estävän hyödylliset julkiset investoinnit halvalla laina­rahalla, ehkä osinkomiljardit kelpaisivat.

Kannattavia kohteita ei tarvitse kaukaa etsiä: raideliikenne sekä opetus ja tutkimus sekä pääkaupunkiseudun vuokra-asunto­rakentaminen ovat tyypillisiä hankkeita, joissa viisaalla ja aktiivisella valtiolla on kannattavaa tekemistä. Myös hyvään kotouttamispolitiikkaan kannattaa juuri nyt investoida kunnolla.

Pelkästään syömäviljaksi tuloja ei ole hyvä käyttää. Työkalupakista kannattaa tyhjentää myös veroetuja ja subventioita. Ne synnyttävät pelkästään lohduttomia ja kalliiksi käyviä hallintohimmeleitä, väärää byrokratiaa ja korruptoivia rakenteita.

Yritteliäisyyttä ymmärtävä ja markkinataloutta edistävä valtio voi ja sen kannattaa tehdä jotkut asiat itse.

Kirjoittajat ovat professoreita Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Vieraskynä
  • Valtiontalous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Sinisilmäiset vanhemmat uskoivat sadun koulun järjestämästä laivaristeilystä – valvojia olikin hankittu Tinderistä

    2. 2

      Sadan päivän myllerrys – Donald Trump nousee tänään valtaan, ja nämä asiat hän aikoo mullistaa heti

    3. 3

      Juristit vaativat sarjoja ja elokuvia ladanneilta rahaa uhkauskirjeillä – ”Lakimieheltä on turha kysyä moraalista”

    4. 4

      15-vuotiaan julma joukkopahoinpitely kuohuttaa Sipoossa – kuntalaiset puuhaavat mielenosoitusta lauantaiksi

    5. 5

      Vuosikymmeniä autoveron poistamiseksi työskennellyt juristi tyrmää Bernerin toiminnan – ”Autokaupan kannalta tilanne on hirveä”

    6. 6

      Selkäkipu ei estä seksiä – katso kuvat kahdeksasta asennosta, joissa petipuuhat asiantuntijoiden mukaan onnistuvat

    7. 7

      Mies, jos haluat nöyrän kumppanin, ota koira

    8. 8

      Berner tulistui HSTV:n keskustelussa: ”Hallitus päättää, onko liikenne-esitykseni surkea”

    9. 9

      Ministeri Berner perui osallistumisensa Ylen suoraan lähetykseen

    10. 10

      Financial Timesin arkkitehtuurikriitikko Helsingistä: ”Kaupungilla on identiteettikriisi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies, jos haluat nöyrän kumppanin, ota koira

    2. 2

      Sinnikkyyttä voi opettaa, ja se on nyt erityisen tärkeää, sanoo erityisluokanopettaja – ”Lapset ja nuoret eivät enää tajua, miten paljon työtä asiat vaativat”

    3. 3

      Vuosikymmeniä autoveron poistamiseksi työskennellyt juristi tyrmää Bernerin toiminnan – ”Autokaupan kannalta tilanne on hirveä”

    4. 4

      Kuluttaja tuskin käärisi täyttä hyötyä autoveron poistosta – myyjien ei välttämättä kannata laskea hintoja täysimääräisesti

    5. 5

      Juristit vaativat sarjoja ja elokuvia ladanneilta rahaa uhkauskirjeillä – ”Lakimieheltä on turha kysyä moraalista”

    6. 6

      Selkäkipu ei estä seksiä – katso kuvat kahdeksasta asennosta, joissa petipuuhat asiantuntijoiden mukaan onnistuvat

    7. 7

      Autoveron poistuminen laskisi uusien autojen hintoja tuhansilla euroilla – katso yli 6 000 automallin uusi hinta

    8. 8

      HS asensi kohutun ”mustan laatikon” testiautoon – tällaista tietoa Bernerin esille nostama seurantalaite keräsi

    9. 9

      Bernerin liikennevisio on kunnianhimoinen – toteutuessaan hanke muuttaisi suomalaista yhteiskuntaa peruuttamattomalla tavalla

    10. 10

      Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”

    2. 2

      Poliisi epäilee Helsingissä ”kaikkien aikojen korruptiotapausta” – Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikkö vangittu

    3. 3

      Olivia Oras ryhtyi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana vip-elämää – mutta alkoi pelätä imeytymistä someen ja palasi kotiin

    4. 4

      Joukko Munkkiniemen yhteiskoulun lukion oppilaita karkasi bileristeilylle Ruotsiin – Rehtori: ”Viitteitä suuresta salajuonesta”

    5. 5

      Heli Kurjanen kehitti maailman myydyimmän kuukautiskupin – suorasukainen markkinointi on järkyttänyt Yhdysvalloissa

    6. 6

      Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi

    7. 7

      Kukaan ei tunne 25-vuotiasta Axel Thesleffiä, mutta hänen biisinsä oli viime vuoden suurin Suomi-hitti, jota on kuunneltu yli 130 miljoonaa kertaa – Miten se on mahdollista?

    8. 8

      Muutin 41-vuotiaana vanhempieni luokse ja toivon, että oma lapseni voi keski-ikäisenä kivuta syliini itkemään

    9. 9

      Viranomaiset hakivat espoolaispojan kesken koulupäivän – vakavasti sairas äiti ei pääse tapaamaan satojen kilometrien päähän vietyä lastaan

    10. 10

      Huonossa parisuhteessa on turha roikkua – olen suomalainen nainen 2010-luvulla ja voin tehdä mitä haluan

    11. Näytä lisää