Valikko
Talous    |   Vieraskynä

Onko Suomen etujen mukaista, että yritykset sijoittavat ulkomaille, eivätkä anna osinkoja kotimaahan?

Onko Suomen etujen mukaista, että esimerkiksi Fortumin varoja suunnitellaan käytettäväksi aurinkosähköön Intiassa eikä osingonmaksuun veronmaksajille, kirjoittavat professorit Jussi Pakkasvirta ja Markku Kuisma.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on luvannut panna valtion taseen töihin Suomen uuden nousun vauhdittamiseksi.

Ajatus on mainio. Oikein toteutettuna se avaa myönteisiä näkymiä ja parantaa niitä vahvuuksia, joita Suomella kaikesta marinasta huolimatta on.

Pääministeri ei ole vielä tarkentanut aikeitaan. Siksi kansalaisten on syytä olla varuillaan ja toivoa, ettei tarkoitus ole jatkaa aiempien hallitusten linjalla.

Lypsävien lehmien teurastus ei ole järkevää taloudenpitoa, vaikka lihan hinta sattuisikin olemaan korkea. Asia on toki toinen, jos lehmät – eli valtion tuottava omaisuus – inhottavat ja halukkaat ostajat ovat ystäviä, joita on halu miellyttää.

Tehtyjä virheitä ei saa tekemättömiksi. Historiasta oppiminen ei ole silti kielletty. Muotia se ei ole, ja vaikeaa. Silti on hyvä yrittää – jos ei kuulu ideologisiin lehmän­vihaajiin. He eivät ole tehneet virheitä valtion taseita tyhjen­täessään, vaan inhonsa ohjaamina.

Nyt lienee sopiva hetki pohtia vakavasti, miten pääministerin idea olisi tehokkaimmin toteutettavissa yhteiseksi eduksi.

Otamme esimerkin valtion taseen lihavimmasta päästä, Fortumista. Valtio on liudentanut yhtiön omistustaan paljon. Tämä tuskin on ollut taloudellisesti viisasta. Silti valtio omistaa edelleen pörssiyhtiöstä puolet.

Fortumilla on tiettävästi kahdeksan miljardin euron kassavarat, osin seurauksena valtion harkitsemattomasti hoitamista sähköverkkokaupoista. Tästä puolet kuuluu Suomen valtiolle, jolla on valta maksattaa miljardit osinkoina ulos osakkeenomistajille pörssisäädöksiä loukkaamatta.

Juuri nyt on paikallaan kysyä, onko Suomen etujen mukaista, että Fortumin varoja suunnitellaan käytettäväksi investointeihin ulkomailla, kuten aurinkosähköön Intiassa, eikä osingonmaksuun omistajille.

Onko Fortumilla todella muuta annettavaa maailman energiateollisuudelle kuin sähköverkoista rahastetut miljardinsa? Aurinkosähköprojektin Fortum sai tarjottuaan parhaan hinnan, ei teknologista ylivertaisuuttaan.

Fortumin kassa, väen vähennys opetus- ja tutkimustoiminnasta sekä nuorten asuntopula kasvukeskuksissa ovat osa samaa kokonaisuutta. Fortum käyttää investointeihinsa samanlaisia euroja kuin millä esimerkiksi yliopistot maksavat palkkojaan. Yhtiön miljardeista puolet kuuluu Suomen valtiolle, joka voi ohjata ne mihin tahtoo, vaikka asuntopulan poistamiseen, ja purkaa näin kasvun esteitä.

Osakemarkkinatkaan eivät näytä innostuneen Fortumin strategiasta. Jos Fortumilla olisi vahva, eduistaan kiinnipitävä omistaja, uskoisiko se yhtiön suunnitelmiin?

Fortum on investoinut miljardeja Venäjälle. Kannattaisi varmaan katsoa, tulevatko rahat takaisin ennen kuin rynnätään suuren innostuksen vallassa muualle.

Fortumia on toki syytä kehittää. Kannattava liiketoiminnan kasvu on tervetullutta niin ulkomailla kuin Suomessa. Yhtiön kannaltakin olisi silti terveellisempää investoida pääosin velalla. Kannustimet huolellisuuteen toimivat paremmin, kun ei ole kiirettä keventää ylipursuilevaa kassaa. Esimerkillä haluamme osoittaa mahdollisuuksia, joita valtion omaisuuteen ja ennen muuta sen tuottoihin sisältyy.

Valtiolla on muitakin lypsylehmiä, ja osa niistä kaivannee myös kovakätistä leikkauslinjaa. Paljolti tarpeettomaksi käynyt Suomen pankki voisi olla juuri tällainen rivakkaa rakenneuudistusta kaipaava kohde.

Arvokiinteistöjä ja tasetta kunnolla puristamalla entisestä keskuspankista olisi kanavoitavissa välineitä kotimaisiin uudistuksiin.

Toivomme pääministerin kyseenalaistavan aiempien hallitusten harjoittaman lehmänlahtauslinjan.

Jokaisella valtion osinkoeurolla on periaatteessa kevennettävissä esimerkiksi verotusta tai vauhditettavissa myönteistä kehitystä osuvin infra- ja koulutusinvestoinnein.

Rohkeaa kasvupolitikkaa tarvitaan juuri nyt. Kun velkafobia perisuomalaisena erikoisuutena tuntuu estävän hyödylliset julkiset investoinnit halvalla laina­rahalla, ehkä osinkomiljardit kelpaisivat.

Kannattavia kohteita ei tarvitse kaukaa etsiä: raideliikenne sekä opetus ja tutkimus sekä pääkaupunkiseudun vuokra-asunto­rakentaminen ovat tyypillisiä hankkeita, joissa viisaalla ja aktiivisella valtiolla on kannattavaa tekemistä. Myös hyvään kotouttamispolitiikkaan kannattaa juuri nyt investoida kunnolla.

Pelkästään syömäviljaksi tuloja ei ole hyvä käyttää. Työkalupakista kannattaa tyhjentää myös veroetuja ja subventioita. Ne synnyttävät pelkästään lohduttomia ja kalliiksi käyviä hallintohimmeleitä, väärää byrokratiaa ja korruptoivia rakenteita.

Yritteliäisyyttä ymmärtävä ja markkinataloutta edistävä valtio voi ja sen kannattaa tehdä jotkut asiat itse.

Kirjoittajat ovat professoreita Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Vieraskynä
  • Valtiontalous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    2. 2

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    3. 3

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    4. 4

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    5. 5

      Trump: Minulla on tarvittaessa ”täydelliset armahdusvaltuudet” – tutkijat kyseenalaistavat

    6. 6

      Lääkäri Pippa Laukka tyrmää epäilyn: ”Lankutuksella ei saa selän rasitusmurtumaa”

    7. 7

      Willehardt Gröhn, 18, rakentaa näyttäviä pyöriä, koska haluaa jotain, mitä muilla ei ole – pyöräbuumin villitsemissä kaupungeissa pyörä on muotiasuste

    8. 8

      Turvapaikan­hakijana Suomeen tullut lääkäri joutuu odottamaan vuosia, että saa harjoittaa ammattiaan – Kotouttamiseen sijoitettiin enemmän rahaa kuin koskaan, mutta näkyykö se käytännössä?

    9. 9

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    10. 10

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    2. 2

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    5. 5

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    6. 6

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    7. 7

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    8. 8

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    9. 9

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    10. 10

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    9. 9

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    10. 10

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    11. Näytä lisää