Talous

Valikko
Talous    |   Vieraskynä

Onko Suomen etujen mukaista, että yritykset sijoittavat ulkomaille, eivätkä anna osinkoja kotimaahan?

Onko Suomen etujen mukaista, että esimerkiksi Fortumin varoja suunnitellaan käytettäväksi aurinkosähköön Intiassa eikä osingonmaksuun veronmaksajille, kirjoittavat professorit Jussi Pakkasvirta ja Markku Kuisma.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on luvannut panna valtion taseen töihin Suomen uuden nousun vauhdittamiseksi.

Ajatus on mainio. Oikein toteutettuna se avaa myönteisiä näkymiä ja parantaa niitä vahvuuksia, joita Suomella kaikesta marinasta huolimatta on.

Pääministeri ei ole vielä tarkentanut aikeitaan. Siksi kansalaisten on syytä olla varuillaan ja toivoa, ettei tarkoitus ole jatkaa aiempien hallitusten linjalla.

Lypsävien lehmien teurastus ei ole järkevää taloudenpitoa, vaikka lihan hinta sattuisikin olemaan korkea. Asia on toki toinen, jos lehmät – eli valtion tuottava omaisuus – inhottavat ja halukkaat ostajat ovat ystäviä, joita on halu miellyttää.

Tehtyjä virheitä ei saa tekemättömiksi. Historiasta oppiminen ei ole silti kielletty. Muotia se ei ole, ja vaikeaa. Silti on hyvä yrittää – jos ei kuulu ideologisiin lehmän­vihaajiin. He eivät ole tehneet virheitä valtion taseita tyhjen­täessään, vaan inhonsa ohjaamina.

Nyt lienee sopiva hetki pohtia vakavasti, miten pääministerin idea olisi tehokkaimmin toteutettavissa yhteiseksi eduksi.

Otamme esimerkin valtion taseen lihavimmasta päästä, Fortumista. Valtio on liudentanut yhtiön omistustaan paljon. Tämä tuskin on ollut taloudellisesti viisasta. Silti valtio omistaa edelleen pörssiyhtiöstä puolet.

Fortumilla on tiettävästi kahdeksan miljardin euron kassavarat, osin seurauksena valtion harkitsemattomasti hoitamista sähköverkkokaupoista. Tästä puolet kuuluu Suomen valtiolle, jolla on valta maksattaa miljardit osinkoina ulos osakkeenomistajille pörssisäädöksiä loukkaamatta.

Juuri nyt on paikallaan kysyä, onko Suomen etujen mukaista, että Fortumin varoja suunnitellaan käytettäväksi investointeihin ulkomailla, kuten aurinkosähköön Intiassa, eikä osingonmaksuun omistajille.

Onko Fortumilla todella muuta annettavaa maailman energiateollisuudelle kuin sähköverkoista rahastetut miljardinsa? Aurinkosähköprojektin Fortum sai tarjottuaan parhaan hinnan, ei teknologista ylivertaisuuttaan.

Fortumin kassa, väen vähennys opetus- ja tutkimustoiminnasta sekä nuorten asuntopula kasvukeskuksissa ovat osa samaa kokonaisuutta. Fortum käyttää investointeihinsa samanlaisia euroja kuin millä esimerkiksi yliopistot maksavat palkkojaan. Yhtiön miljardeista puolet kuuluu Suomen valtiolle, joka voi ohjata ne mihin tahtoo, vaikka asuntopulan poistamiseen, ja purkaa näin kasvun esteitä.

Osakemarkkinatkaan eivät näytä innostuneen Fortumin strategiasta. Jos Fortumilla olisi vahva, eduistaan kiinnipitävä omistaja, uskoisiko se yhtiön suunnitelmiin?

Fortum on investoinut miljardeja Venäjälle. Kannattaisi varmaan katsoa, tulevatko rahat takaisin ennen kuin rynnätään suuren innostuksen vallassa muualle.

Fortumia on toki syytä kehittää. Kannattava liiketoiminnan kasvu on tervetullutta niin ulkomailla kuin Suomessa. Yhtiön kannaltakin olisi silti terveellisempää investoida pääosin velalla. Kannustimet huolellisuuteen toimivat paremmin, kun ei ole kiirettä keventää ylipursuilevaa kassaa. Esimerkillä haluamme osoittaa mahdollisuuksia, joita valtion omaisuuteen ja ennen muuta sen tuottoihin sisältyy.

Valtiolla on muitakin lypsylehmiä, ja osa niistä kaivannee myös kovakätistä leikkauslinjaa. Paljolti tarpeettomaksi käynyt Suomen pankki voisi olla juuri tällainen rivakkaa rakenneuudistusta kaipaava kohde.

Arvokiinteistöjä ja tasetta kunnolla puristamalla entisestä keskuspankista olisi kanavoitavissa välineitä kotimaisiin uudistuksiin.

Toivomme pääministerin kyseenalaistavan aiempien hallitusten harjoittaman lehmänlahtauslinjan.

Jokaisella valtion osinkoeurolla on periaatteessa kevennettävissä esimerkiksi verotusta tai vauhditettavissa myönteistä kehitystä osuvin infra- ja koulutusinvestoinnein.

Rohkeaa kasvupolitikkaa tarvitaan juuri nyt. Kun velkafobia perisuomalaisena erikoisuutena tuntuu estävän hyödylliset julkiset investoinnit halvalla laina­rahalla, ehkä osinkomiljardit kelpaisivat.

Kannattavia kohteita ei tarvitse kaukaa etsiä: raideliikenne sekä opetus ja tutkimus sekä pääkaupunkiseudun vuokra-asunto­rakentaminen ovat tyypillisiä hankkeita, joissa viisaalla ja aktiivisella valtiolla on kannattavaa tekemistä. Myös hyvään kotouttamispolitiikkaan kannattaa juuri nyt investoida kunnolla.

Pelkästään syömäviljaksi tuloja ei ole hyvä käyttää. Työkalupakista kannattaa tyhjentää myös veroetuja ja subventioita. Ne synnyttävät pelkästään lohduttomia ja kalliiksi käyviä hallintohimmeleitä, väärää byrokratiaa ja korruptoivia rakenteita.

Yritteliäisyyttä ymmärtävä ja markkinataloutta edistävä valtio voi ja sen kannattaa tehdä jotkut asiat itse.

Kirjoittajat ovat professoreita Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Vieraskynä
  • Valtiontalous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

    2. 2

      Näkökulma: Timo Soinin sairausloman syiden salaamisessa on vaaransa

    3. 3

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Pisa sen kertoo: Suomi eriytyy – tutkijan mukaan ajatus yhtenäisestä nuorisosta voidaan unohtaa

    6. 6

      Seksuaalisen väkivallan maa: Papua-Uuden-Guinean miehistä yli puolet on osallistunut joukkoraiskaukseen

    7. 7

      Ruben Stiller jäi sairauslomalle – Pressiklubia vetää Sanna Ukkola

    8. 8

      Stylisti arvioi Linnan juhlien puvut – ja valitsi neljä suosikkiaan

    9. 9

      Yhdysvaltain presidentin tulevaan lentokoneeseen voisi lastata kymmenen norsua enemmän kuin nykyiseen – tällainen on uusi Air Force One, jota Donald Trump ei halua

    10. 10

      Haimme turhaan apua poikamme raivokohtauksiin – pakkohoidon kynnys on aivan liian korkea

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    2. 2

      Upeita laahuksia, hehkuvia värejä – valitsimme Linnan juhlien kymmenen näyttävintä pukua

    3. 3

      Sallan ”pieni pintaremontti” Punavuoressa muuttui täydeksi painajaiseksi – näin tilaat remontin turvallisesti

    4. 4

      Seksuaalisen väkivallan maa: Papua-Uuden-Guinean miehistä yli puolet on osallistunut joukkoraiskaukseen

    5. 5

      Li Andersson juhli sairaalan kierrätys­kankaissa ja turvapaikan­hakijoiden tekemässä korussa – ”Tuntuu vähän oudolta tulla tänne ja hymyillä”

    6. 6

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    7. 7

      Stylisti arvioi Linnan juhlien puvut – ja valitsi neljä suosikkiaan

    8. 8

      Haimme turhaan apua poikamme raivokohtauksiin – pakkohoidon kynnys on aivan liian korkea

    9. 9

      Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

    10. 10

      Kuka oli tänä vuonna Linnan edustavin? Äänestä upeinta asukokonaisuutta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    6. 6

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    7. 7

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    8. 8

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    9. 9

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    10. 10

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    11. Näytä lisää