Valikko
Talous

Tutkijat: Eroon kalliista pääsykoerumbasta – ”Yhteiskunta tuhlaa voimavaroja pakottamalla nuoret lukemaan pääsykokeisiin”

”Ei ole lainkaan selvää, saadaanko nykyjärjestelmällä todella parhaat mahdolliset tuomarit, lääkärit ja yritysjohtajat”, tutkija epäilee.

”Yhteiskunta tuhlaa voimavaroja pakottamalla nuoret lukemaan pääsykokeisiin. Niistä luopuminen olisi järkevää sekä tehokkuuden että oikeudenmukaisuuden kannalta. Tavoitteena tulisi olla toimiva ja reilu opiskelijavalinta”, sanoo erikoistutkija Matti Sarvimäki Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (Vatt).

Opintojen aloittamisen viivästymisestä ja sen kustannuksista on puhuttu paljon, mutta myös valintakokeisiin valmistautumiseen käytetty aika on menoerä, huomauttavat Sarvimäki ja tutkimusohjaaja Tuomas Pekkarinen kirjoituksessaan, jonka otsikko on Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat.

Vattin tutkijat tarkastelevat korkeakoulujen pääsykoerumbaa ekonomistin silmin. Tosin valintakokeisiin valmistautumisen kustannus ei näy suoraan korkeakoulujen tai valtion budjetissa, mutta on silti todellinen ja menee ensisijaisesti hakijan ja hänen vanhempiensa piikkiin.

”Vieläkin suurempi menoerä syntyy siitä, että pääsykokeet hidastavat korkeakouluopintojen aloittamista ja siten työuria”, Sarvimäki huomauttaa. Euromääräisiä summia lisäkustannuksista tutkijat eivät kuitenkaan ole laskeneet.

Korkeakoulujen opiskelijavalintaa tulisi Vattin mukaan uudistaa niin, ettei hakijalle itselleen mieluisimpaan paikkaan pyrkiminen vähennä hänen mahdollisuuksiaan päästä muihin paikkoihin.

Vatt esittää ylioppilasarvosanoihin, keskitettyyn hakurekisteriin ja täsmälliseen ohjeeseen eli algoritmiin perustuvaa järjestelmää, joka poistaisi taktikoinnin, mutta jättäisi myös korkeakouluille autonomiaa eli itsenäisyyttä päättää valintakriteereistä.

Vattin ehdotuksessa valintajärjestelmä perustuisi pääosin ylioppilaskirjoitusten arvosanoihin. Niitä voitaisiin kuitenkin täydentää haastatteluilla ja sellaisilla kokeilla, joihin olisi mahdotonta valmistautua. Etenkin taidealoilla, kuten Teatterikorkeakoulussa, täydentävät kokeet olisivat tutkijoiden mukaan yhä perusteltuja. Muilla aloilla valintakokeet mittaavat heidän mielestään kutakuinkin samaa kuin ylioppilaskoe eli luettujen kirjojen omaksumista.

Tutkijoiden mukaan OECD-maista ei hevin löydy toista Suomen kaltaista esimerkkiä järjestelmästä, jossa ylioppilastutkintoa vastaavan kokeen tuottama informaatio suurelta osin sivuutetaan opiskelijavalinnoissa.

Vattin mallissa hakijat listaisivat opintolinjat henkilökohtaiseen toivejärjestykseensä, ja korkeakoulut määrittelisivät linjakohtaisesti, miten hakijat asetetaan ylioppilasarvosanojen perusteella paremmuusjärjestykseen.

Sarvimäen mukaan hakijoiden voisi antaa listata opintolinjoja nykyisen kuuden sijasta niin paljon kuin haluavat. Tietokone kyllä pystyisi ne sortteeraamaan.

Arvostukset syötettäisiin keskitettyyn rekisteriin, ja tietokone jakaisi opiskelupaikat niin, että kukin hakija saisi mahdollisimman mieluisan paikan niiden vaihtoehtojen joukosta, joihin hänen on mahdollista päästä, kun muiden hakijoiden toiveet ja korkeakoulujen kriteerit on otettu huomioon.

Malli pohjautuu niin sanottuun kaksisuuntaisten markkinoiden teoriaan, josta Alvin E. Roth ja Lloyd S. Shapley palkittiin taloustieteen Nobelilla vuonna 2012. Opiskelijavalinnoissa se tarkoittaa sitä, että korkeakoulujen pitää päättää, keitä he haluavat opiskelijoikseen, ja hakijoiden pitää päättää, missä he haluavat opiskella.

Nykyinen pääsykokeisiin perustuva malli on tukijoiden ongelmallinen siksi, että se pakottaa taktikointiin. Kokeet rajoittavat mahdollisuutta hakea samana vuonna usealle alalle. Kokeita myös pidetään ajallisesti päällekkäin. Vuosittain vain neljännes hakijoista osallistuukin useampaan kuin yhteen pääsykokeeseen.

Sarvimäki ottaa esimerkiksi hakijan, joka täyttää kauppakorkeakoulun kriteerit ja haluaisi sinne siinä tapauksessa, ettei pääse oikeustieteelliseen. Käytännössä hänen on mahdotonta lukea molempiin pääsykokeisiin. Jos hän pyrkii oikeustieteelliseen ja jää pisteen päähän sisäänpääsystä, jää hän nykyjärjestelmässä helposti kokonaan ilman opiskelupaikkaa.

”Meidän mallissamme hän saisi paikan kauppakorkeasta”, Sarvimäki havainnollistaa.

Pääsykokeiden aiheuttama taktikointi saattaa jopa heikentää korkeakoulujen ja opiskelijoiden yhteensopivuutta, tutkijat väittävät. ”On arvoitus, saadaanko nykyjärjestelmällä todella parhaat mahdolliset tuomarit, lääkärit ja bisnesjohtajat”, Sarvimäki epäilee.

Valintakokeet jopa suosivat Pekkarisen ja Sarvimäen mukaan nuoria, jotka laiskottelevat läpi lukion ja pänttäävät myöhemmin pääsykokeisiin, mihin kaikilla ei ole mahdollisuuksia.

”Uravalinta itsessään on niin vaikeaa, että on kohtuutonta laittaa nuoret lisäksi arvailemaan, minne he voisivat tulla valituksi. Kun taktikointia ei tarvitse tehdä, hakija voi keskittyä miettimään, mitä hän todella haluaa opiskella”, Pekkarinen sanoo.

Ylioppilaskirjoituksiin perustuvassa karsinnassa olisi tutkijoiden mukaan tosin se vaara, että taktikointi voisi siirtyä lukioihin ja ylioppilaskokeiden ainevalintoihin. Sen takia ylioppilasarvosanoja tulisi voida korottaa nykyistä enemmän, mutta ei ehkä loputtomiin.

”Ylioppilasarvosanojen korottaminen olisi kuitenkin tehokkaampi ja reilumpi järjestelmä kuin valmennuskurssit ja monet pääsykokeet”, Sarvimäki huomauttaa.

Vattin tutkijoiden mukaan pääsykokeet vähentävät tasa-arvoa siksikin, koska kaikki eivät voi käyttää kuukausia valmistautuakseen niihin tai pysty osallistumaan kalliille valmennuskursseille.

Vuosittain valtaosa uusista ylioppilaista pyrkii jo samana vuonna korkeakouluun, mutta vain noin kolmannes tulee valituksi.

Myös valtiovalta on vuosien saatossa pyrkinyt eroon pääsykokeista ja halunnut nostaa ylioppilastutkinnon roolia opiskelijavalinnoissa. Ehdotukset eivät ole saaneet kovin suurta vastakaikua korkeakouluilta eikä etenkään yliopistoilta, jotka pitävät kiinni autonomiastaan valita itse uudet opiskelijansa.

Varsinkin kovan kysynnän alat, kuten lääketiede, oikeustiede ja taidealat, ovat yliopistojen mukaan sellaisia, ettei ylioppilastutkinto erottele tarpeeksi lahjakkaimpia eikä myöskään mittaa tarvittavaa erikoisosaamista.

Myös Juha Sipilän (kesk) hallitus pyrkii saamaan opiskelijat pikaisesti opintojen alkuun ja valmistumaan. Ylioppilastutkinnon roolia halutaan korostaa ja valmennuskurssien merkitystä vähentää. Tähän pyritään yhteistyössä ylioppilastutkintolautakunnan ja korkeakoulujen kanssa.

Edellisten hallitusten aikana toteutettiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen sähköinen haku, jossa voi pyrkiä samalla lomakkeella enintään kuuteen paikkaan ja tulla valituksi yhteen.

Tänä keväänä otettiin käyttöön myös ensikertalaisten kiintiöt, joiden avulla suositaan niitä, joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa tai opiskelupaikkaa. Kiintiöiden suuruus vaihtelee tuntuvasti eri aloilla, mutta on yleisimmin 50–70 prosenttia. Pienimmissä koulutusohjelmissa ja taidealalla kiintiöitä ei ole.

Uudet opiskelijat korkeakouluihin valitaan nyt pääsääntöisesti todistusten ja pääsykokeitten yhteispisteiden mukaan, mutta myös pelkkä pääsykoe voi avata ovet opintoihin.

Jo pitkään esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisille ja teknisille aloille on valittu osa opiskelijoista pelkkien todistusten perusteella. Lisäksi joihinkin yksittäisiin koulutusohjelmiin voi päästä arvosanojen perusteella.

Yli 150 000 hakijaa

  Tämän kevään korkeakoulujen yhteishaussa oli yhteensä 152 000 hakijaa. Viime keväänä hakijoita oli parituhatta enemmän.

  Hakijoista lähes 54 prosenttia laittoi ensisijaiseksi hakukohteekseen ammattikorkeakoulun.

 Aloituspaikkoja ja hakukohteita on tarjolla enemmän kuin viime keväänä: aloituspaikkoja on 50 000 ja hakukohteita 1 880.

 Yliopistojen maisterikoulutukset olivat ensi kertaa laajasti mukana yhteishaussa.

 Tänä keväänä korkeakoulujen tuli ensimmäistä kertaa varata aloituspaikkoja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville.

  Korkeakoulujen ilmoitusten mukaan 45 prosenttia kevään yhteishaun aloituspaikoista (22 600) on varattu ensikertalaisille. Ensikertalaisia hakijoita oli 80 prosenttia (121 000) kaikista hakijoista.

 Suosituimpina koulutusaloina yliopistoissa ovat edelleen muiden muassa lääketieteellinen sekä teatteri- ja tanssi- sekä musiikkiala.

 Ammattikorkeakoulujen suosituimpia aloja ovat sosiaali- terveys- ja liikunta-ala sekä tekniikan ja liikenteen ala.

  Tulokset julkaistaan viimeistään 1. heinäkuuta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • VATT
  • Pääsykokeet
  • Ammattikorkeakoulut
  • Yliopistot

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Palkittu eliittisotilas Trumpille: ”Sanokoon minulle päin naamaa, etten ole kelvollinen”

    2. 2

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    3. 3

      Washington hyytyi Trumpin sotkuihin

    4. 4

      23-vuotiaalla Jami Särkisellä on kaksi tyttöystävää ja hän nauttii siitä niin, ettei yksiavioisuuteen ole paluuta – Polyamoria eli monisuhteisuus yleistyy

    5. 5

      Miksei tätä ole kerrottu aiemmin? Invavessaa saa käyttää häpeilemättä, vaikkei olisi vammainen

    6. 6

      Huumeita myydään avoimesti Helsingin Torkkelinmäellä – HS vieraili puistossa, jossa huumekauppa asukkaiden mukaan rehottaa

    7. 7

      Poliisin USA:ssa ampuman naisen kuolemasta uutta tietoa – Ampuminen saattoi johtua poliisiauton läpsäisystä

    8. 8

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    9. 9

      Suomen juomavesi on maailman parasta – Miksi tänne silti tuodaan vettä moninkertaisesti enemmän kuin täältä viedään?

    10. 10

      Munkkivuoren puukottaja tuomittiin taposta – oikeus ei pitänyt tarinaa jäätelön leikkaamisesta uskottavana

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    2. 2

      Shanghaissa mitattiin korkein lämpötila 145 vuoteen – Kiinassa on niin kuuma, että ihmiset ovat alkaneet tapella ja panda vaipui transsiin

    3. 3

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    4. 4

      Suomen EU-politiikkaa vetää arvostettu, karu ja pelättykin mies – Hän on palvellut viittä pääministeriä, mutta silti hänestä ei löydy edes Wikipedia-artikkelia

    5. 5

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    6. 6

      Lahokaviosammal uhkaa panna Helsingin rakentamis­suunnitelmat uusiksi yli 10 000 asukkaan uudessa kaupunginosassa

    7. 7

      Suomalaiset parit muuttavat yhteen yllättävän nopeasti – Yhteen muuttaminen on aina kriisi suhteelle, mutta näin siitä selviää

    8. 8

      200 miljoonan euron tieteisseikkailu on kaunis katastrofi – kakkivia kärsäotuksia, Google Translaten läpi ajettua dialogia ja juoni, josta ei tajua mitään

    9. 9

      Leipäjono kiemurteli Helsingissä yli kilometrin matkan Myllypurosta Kurkimäkeen

    10. 10

      Järkeväkin ihminen voi jäädä koukkuun liian kovaan treenaamiseen – Suurimmassa vaarassa ovat tiukkapipoiset suorittajat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    3. 3

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    5. 5

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    6. 6

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    7. 7

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    8. 8

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    9. 9

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    10. 10

      Shanghaissa mitattiin korkein lämpötila 145 vuoteen – Kiinassa on niin kuuma, että ihmiset ovat alkaneet tapella ja panda vaipui transsiin

    11. Näytä lisää