Valikko
Talous

Tutkijat: Eroon kalliista pääsykoerumbasta – ”Yhteiskunta tuhlaa voimavaroja pakottamalla nuoret lukemaan pääsykokeisiin”

”Ei ole lainkaan selvää, saadaanko nykyjärjestelmällä todella parhaat mahdolliset tuomarit, lääkärit ja yritysjohtajat”, tutkija epäilee.

”Yhteiskunta tuhlaa voimavaroja pakottamalla nuoret lukemaan pääsykokeisiin. Niistä luopuminen olisi järkevää sekä tehokkuuden että oikeudenmukaisuuden kannalta. Tavoitteena tulisi olla toimiva ja reilu opiskelijavalinta”, sanoo erikoistutkija Matti Sarvimäki Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (Vatt).

Opintojen aloittamisen viivästymisestä ja sen kustannuksista on puhuttu paljon, mutta myös valintakokeisiin valmistautumiseen käytetty aika on menoerä, huomauttavat Sarvimäki ja tutkimusohjaaja Tuomas Pekkarinen kirjoituksessaan, jonka otsikko on Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat.

Vattin tutkijat tarkastelevat korkeakoulujen pääsykoerumbaa ekonomistin silmin. Tosin valintakokeisiin valmistautumisen kustannus ei näy suoraan korkeakoulujen tai valtion budjetissa, mutta on silti todellinen ja menee ensisijaisesti hakijan ja hänen vanhempiensa piikkiin.

”Vieläkin suurempi menoerä syntyy siitä, että pääsykokeet hidastavat korkeakouluopintojen aloittamista ja siten työuria”, Sarvimäki huomauttaa. Euromääräisiä summia lisäkustannuksista tutkijat eivät kuitenkaan ole laskeneet.

Korkeakoulujen opiskelijavalintaa tulisi Vattin mukaan uudistaa niin, ettei hakijalle itselleen mieluisimpaan paikkaan pyrkiminen vähennä hänen mahdollisuuksiaan päästä muihin paikkoihin.

Vatt esittää ylioppilasarvosanoihin, keskitettyyn hakurekisteriin ja täsmälliseen ohjeeseen eli algoritmiin perustuvaa järjestelmää, joka poistaisi taktikoinnin, mutta jättäisi myös korkeakouluille autonomiaa eli itsenäisyyttä päättää valintakriteereistä.

Vattin ehdotuksessa valintajärjestelmä perustuisi pääosin ylioppilaskirjoitusten arvosanoihin. Niitä voitaisiin kuitenkin täydentää haastatteluilla ja sellaisilla kokeilla, joihin olisi mahdotonta valmistautua. Etenkin taidealoilla, kuten Teatterikorkeakoulussa, täydentävät kokeet olisivat tutkijoiden mukaan yhä perusteltuja. Muilla aloilla valintakokeet mittaavat heidän mielestään kutakuinkin samaa kuin ylioppilaskoe eli luettujen kirjojen omaksumista.

Tutkijoiden mukaan OECD-maista ei hevin löydy toista Suomen kaltaista esimerkkiä järjestelmästä, jossa ylioppilastutkintoa vastaavan kokeen tuottama informaatio suurelta osin sivuutetaan opiskelijavalinnoissa.

Vattin mallissa hakijat listaisivat opintolinjat henkilökohtaiseen toivejärjestykseensä, ja korkeakoulut määrittelisivät linjakohtaisesti, miten hakijat asetetaan ylioppilasarvosanojen perusteella paremmuusjärjestykseen.

Sarvimäen mukaan hakijoiden voisi antaa listata opintolinjoja nykyisen kuuden sijasta niin paljon kuin haluavat. Tietokone kyllä pystyisi ne sortteeraamaan.

Arvostukset syötettäisiin keskitettyyn rekisteriin, ja tietokone jakaisi opiskelupaikat niin, että kukin hakija saisi mahdollisimman mieluisan paikan niiden vaihtoehtojen joukosta, joihin hänen on mahdollista päästä, kun muiden hakijoiden toiveet ja korkeakoulujen kriteerit on otettu huomioon.

Malli pohjautuu niin sanottuun kaksisuuntaisten markkinoiden teoriaan, josta Alvin E. Roth ja Lloyd S. Shapley palkittiin taloustieteen Nobelilla vuonna 2012. Opiskelijavalinnoissa se tarkoittaa sitä, että korkeakoulujen pitää päättää, keitä he haluavat opiskelijoikseen, ja hakijoiden pitää päättää, missä he haluavat opiskella.

Nykyinen pääsykokeisiin perustuva malli on tukijoiden ongelmallinen siksi, että se pakottaa taktikointiin. Kokeet rajoittavat mahdollisuutta hakea samana vuonna usealle alalle. Kokeita myös pidetään ajallisesti päällekkäin. Vuosittain vain neljännes hakijoista osallistuukin useampaan kuin yhteen pääsykokeeseen.

Sarvimäki ottaa esimerkiksi hakijan, joka täyttää kauppakorkeakoulun kriteerit ja haluaisi sinne siinä tapauksessa, ettei pääse oikeustieteelliseen. Käytännössä hänen on mahdotonta lukea molempiin pääsykokeisiin. Jos hän pyrkii oikeustieteelliseen ja jää pisteen päähän sisäänpääsystä, jää hän nykyjärjestelmässä helposti kokonaan ilman opiskelupaikkaa.

”Meidän mallissamme hän saisi paikan kauppakorkeasta”, Sarvimäki havainnollistaa.

Pääsykokeiden aiheuttama taktikointi saattaa jopa heikentää korkeakoulujen ja opiskelijoiden yhteensopivuutta, tutkijat väittävät. ”On arvoitus, saadaanko nykyjärjestelmällä todella parhaat mahdolliset tuomarit, lääkärit ja bisnesjohtajat”, Sarvimäki epäilee.

Valintakokeet jopa suosivat Pekkarisen ja Sarvimäen mukaan nuoria, jotka laiskottelevat läpi lukion ja pänttäävät myöhemmin pääsykokeisiin, mihin kaikilla ei ole mahdollisuuksia.

”Uravalinta itsessään on niin vaikeaa, että on kohtuutonta laittaa nuoret lisäksi arvailemaan, minne he voisivat tulla valituksi. Kun taktikointia ei tarvitse tehdä, hakija voi keskittyä miettimään, mitä hän todella haluaa opiskella”, Pekkarinen sanoo.

Ylioppilaskirjoituksiin perustuvassa karsinnassa olisi tutkijoiden mukaan tosin se vaara, että taktikointi voisi siirtyä lukioihin ja ylioppilaskokeiden ainevalintoihin. Sen takia ylioppilasarvosanoja tulisi voida korottaa nykyistä enemmän, mutta ei ehkä loputtomiin.

”Ylioppilasarvosanojen korottaminen olisi kuitenkin tehokkaampi ja reilumpi järjestelmä kuin valmennuskurssit ja monet pääsykokeet”, Sarvimäki huomauttaa.

Vattin tutkijoiden mukaan pääsykokeet vähentävät tasa-arvoa siksikin, koska kaikki eivät voi käyttää kuukausia valmistautuakseen niihin tai pysty osallistumaan kalliille valmennuskursseille.

Vuosittain valtaosa uusista ylioppilaista pyrkii jo samana vuonna korkeakouluun, mutta vain noin kolmannes tulee valituksi.

Myös valtiovalta on vuosien saatossa pyrkinyt eroon pääsykokeista ja halunnut nostaa ylioppilastutkinnon roolia opiskelijavalinnoissa. Ehdotukset eivät ole saaneet kovin suurta vastakaikua korkeakouluilta eikä etenkään yliopistoilta, jotka pitävät kiinni autonomiastaan valita itse uudet opiskelijansa.

Varsinkin kovan kysynnän alat, kuten lääketiede, oikeustiede ja taidealat, ovat yliopistojen mukaan sellaisia, ettei ylioppilastutkinto erottele tarpeeksi lahjakkaimpia eikä myöskään mittaa tarvittavaa erikoisosaamista.

Myös Juha Sipilän (kesk) hallitus pyrkii saamaan opiskelijat pikaisesti opintojen alkuun ja valmistumaan. Ylioppilastutkinnon roolia halutaan korostaa ja valmennuskurssien merkitystä vähentää. Tähän pyritään yhteistyössä ylioppilastutkintolautakunnan ja korkeakoulujen kanssa.

Edellisten hallitusten aikana toteutettiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen sähköinen haku, jossa voi pyrkiä samalla lomakkeella enintään kuuteen paikkaan ja tulla valituksi yhteen.

Tänä keväänä otettiin käyttöön myös ensikertalaisten kiintiöt, joiden avulla suositaan niitä, joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa tai opiskelupaikkaa. Kiintiöiden suuruus vaihtelee tuntuvasti eri aloilla, mutta on yleisimmin 50–70 prosenttia. Pienimmissä koulutusohjelmissa ja taidealalla kiintiöitä ei ole.

Uudet opiskelijat korkeakouluihin valitaan nyt pääsääntöisesti todistusten ja pääsykokeitten yhteispisteiden mukaan, mutta myös pelkkä pääsykoe voi avata ovet opintoihin.

Jo pitkään esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisille ja teknisille aloille on valittu osa opiskelijoista pelkkien todistusten perusteella. Lisäksi joihinkin yksittäisiin koulutusohjelmiin voi päästä arvosanojen perusteella.

Yli 150 000 hakijaa

  Tämän kevään korkeakoulujen yhteishaussa oli yhteensä 152 000 hakijaa. Viime keväänä hakijoita oli parituhatta enemmän.

  Hakijoista lähes 54 prosenttia laittoi ensisijaiseksi hakukohteekseen ammattikorkeakoulun.

 Aloituspaikkoja ja hakukohteita on tarjolla enemmän kuin viime keväänä: aloituspaikkoja on 50 000 ja hakukohteita 1 880.

 Yliopistojen maisterikoulutukset olivat ensi kertaa laajasti mukana yhteishaussa.

 Tänä keväänä korkeakoulujen tuli ensimmäistä kertaa varata aloituspaikkoja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville.

  Korkeakoulujen ilmoitusten mukaan 45 prosenttia kevään yhteishaun aloituspaikoista (22 600) on varattu ensikertalaisille. Ensikertalaisia hakijoita oli 80 prosenttia (121 000) kaikista hakijoista.

 Suosituimpina koulutusaloina yliopistoissa ovat edelleen muiden muassa lääketieteellinen sekä teatteri- ja tanssi- sekä musiikkiala.

 Ammattikorkeakoulujen suosituimpia aloja ovat sosiaali- terveys- ja liikunta-ala sekä tekniikan ja liikenteen ala.

  Tulokset julkaistaan viimeistään 1. heinäkuuta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • VATT
  • Pääsykokeet
  • Ammattikorkeakoulut
  • Yliopistot

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Alko harppaa ajassa taaksepäin Töölössä – pullot pyydettävä syksystä lähtien myyjien selän takaa palvelutiskiltä

    2. 2

      Tampereella myydään marmorista miljoonataloa, jota on tirkistelty hakupalveluissa jo satatuhatta kertaa – HS kävi katsomassa Kruunukalusteen perustajien elämäntyötä

    3. 3

      Tässäkö on Suomen vanhin käytössä oleva kännykkä? Mikkoset soittelevat 15 vuotta vanhalla oranssilla Nokialla – ja sen akku kestää viikon

    4. 4

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    5. 5

      USA:n oikeiston bluffi paljastui

    6. 6

      Tutkija: Republikaanien epäonnistuminen Obamacaren romuttamisessa vaikeuttaa muitakin uudistuksia – ”Tyssääminen on merkki syvistä vaikeuksista”

    7. 7

      Lupsakka puolalaiskuvaaja tallensi kuviinsa koko savolaisen ihmiskirjon sylivauvasta keppikerjäläiseen – katso upeat kuvat yli sadan vuoden takaa

    8. 8

      Suomi on jo riittävän tasa-arvoinen, sanoo BMW:n ex-johtaja Mia Miettinen – ”Minulle ei ole koskaan ollut ongelma tehdä uraa ja samalla silittää mieheni paidat”

    9. 9

      Tove Janssonin perilliset lähettivät korvaus­vaatimuksen Image-lehdelle Tom of Finland -henkisten muumien käyttämisestä – päätoimittaja toivoo sopua

    10. 10

      Kellojen siirto johtuu uusiseelantilaisesta postimiehestä, joka rakasti perhosia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    2. 2

      Muumit poseeraavat Image-lehden kannessa Tom of Finland -tyyliin nahkahousuissa – Tove Janssonin perilliset selvittävät jatkotoimia

    3. 3

      HS Alman loppuunmyydyllä keikalla Lontoossa – ”Ilman BBC:tä olisin jossain Suomessa pelailemassa siskoni kanssa”

    4. 4

      USA:n oikeiston bluffi paljastui

    5. 5

      Suomi on jo riittävän tasa-arvoinen, sanoo BMW:n ex-johtaja Mia Miettinen – ”Minulle ei ole koskaan ollut ongelma tehdä uraa ja samalla silittää mieheni paidat”

    6. 6

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    7. 7

      USA:n terveydenhoitolain uudistus epäonnistui – lupauksen pettäminen nöyryytys Trumpille ja republikaaneille

    8. 8

      Tässäkö on Suomen vanhin käytössä oleva kännykkä? Mikkoset soittelevat 15 vuotta vanhalla oranssilla Nokialla – ja sen akku kestää viikon

    9. 9

      Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

    10. 10

      Amerikkalaiset kuolevat nuorempina kuin ennen – muissa maissa olisi jo hätätila

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    4. 4

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    5. 5

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    6. 6

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    7. 7

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    8. 8

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    9. 9

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    10. 10

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    11. Näytä lisää