Valikko
Talous

Elinikäiset asuntolainat auttavat Ruotsin taloutta – kannattaisiko suomalaistenkin lopettaa lainojensa lyhentäminen?

HS kysyi asiasta Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherukselta.

Suomalaisilla oli helmikuun lopussa euromääräisiä asuntolainoja noin 92 miljardia euroa. Uusia lainoja nostetaan koko ajan enemmän, mutta samalla suomalaiset myös lyhentävät asuntolainojaan suurilla summilla: noin 14 miljardilla eurolla vuodessa.

Mitä kansantaloudessa tapahtuisi, jos suomalaiset alkaisivat ruotsalaisten tapaan lähinnä maksella lainojensa korkoja ja tuosta 14 miljardista edes muutama miljardi vapautuisi muuhun kulutukseen ja säästämiseen?

”Kysymys on hyvin hypoteettinen”, sanoo Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus.

”Jos lainat jätettäisiin lyhentämättä, se voisi lyhyellä aikavälillä kohentaa bruttokansantuotetta yksityisen kulutuksen kautta – mutta kuinka paljon, sitä on vaikea sanoa.”

Yksinkertaistaen Ruotsin malli voisi siis lisätä kuluttajien ostovoimaa ja lisäisi talouskasvua lyhyellä aikavälillä. Verotulojakin kertyisi.

Samansuuntaisen vaikutuksen aiheutti suomalaispankkien vuosi sitten tarjoamat asuntolainojen lyhennysvapaat, joiden myötä kulutuksen lisääntyminen piristi talouskasvua arviolta parilla parilla kolmella prosenttiyksikön kymmenyksellä. Ruotsin viime vuosien nopeasta talouskasvustakin suuri osa on ollut yksityisen kulutuksen kasvua.

HS kirjoitti keskiviikkona, että esimerkiksi Ruotsin valtion taloustutkimuskeskuksen johtava ekonomisti Pär Österholm ei ymmärrä suomalaista vimmaa maksaa lainat nopeasti takaisin.

Ruotsin malliin siirtyminen tuskin olisi pelkkää auvoa, Brotherus sanoo. Rahoitusolojen löystyminen esimerkiksi nostaisi välittömästi asuntojen hintoja. Hintojen nousun kokoluokkaa voi vain arvailla, mutta Ruotsissa asunnot kallistuvat paljon Suomea nopeammin.

Muutoksia asuntolainojen korkoihinkin olisi vaikea arvioida, mutta ne saattaisivat nousta. Ruotsin mallin nurja puoli luotonottajan kannalta on, että pankeilla on oikeus viilata marginaalia sopimuksen voimassaoloaikana.

”Pankkien kannalta on kaksi tapaa hoitaa jälleenrahoitusriskiä: Ruotsissa pankeilla on yksipuolisesti oikeus muuttaa marginaalia, ja niin ollen lainan lyhentäminen ei ole yhtä kriittistä riskin kannalta. Suomessa lainan hinta lyödään lukkoon lainan myöntihetkellä, mutta pankkien tilanne vakautuu, kun lainojen kierto on kohtuullista”, Brotherus selittää ja kertoo, että asuntolainoja pidetään Suomessa keskimäärin seitsemän vuotta.

”Uskoisin, että Suomessa voitaisiin aika paljon karsastaa sitä, että pankki lähettelisi yksipuolisesti kirjeitä ja sanoisi, että marginaali on seuraavaksi tämä.”

Ruotsin malliin ei voisi siirtyä vain osittain: pankkien riskin kannalta ei olisi kestävää omaksua ruotsalaisten jopa satavuotisia laina-aikoja mutta säilyttää suomalainen marginaalikäytäntö.

Ruotsin mallilla voisi olla Suomen oloissa vaarallisia seurauksia pitkällä aikavälillä. Lyhennyksistä luopuminen kaventaisi suomalaisten kotitalouksien liikkumavaraa kriisitilanteissa. Asunnot ovat suomalaisten merkittävin säästökohde, ja Ruotsin mallissa kotitalouksilla olisi aiempaa vähemmän varallisuutta sukanvarressa pahan päivän varalle.

”Asuntolainan lyhentäminen on jälkikäteissäästämistä. Kuinka iso osa tästä porukasta säästäisi esimerkiksi sijoitusrahastoihin tai tileille? En ihan suoralta kädeltä osaa arvioida, ehkä puolet.”

”[Ruotsin mallissa] yksilön kannalta omat puskurit olisivat pienet, ja koko talouden osalta riskit kasvaisivat.”

Kansantalouden liikkumavaraan vaikuttaa muun muassa rahapolitiikka. Euromaana Suomen rahapolitiikasta päättää Euroopan keskuspankki, joka tekee linjanvetoja koko valuutta-alueen näkökulmasta. Riksbank pystyy toteuttamaan rahapolitiikkaa ruotsalaisista lähtökohdista.

Muun muassa tästä syystä Brotherus ei usko, että Ruotsin malli soveltuisi Suomeen. Kotitalouksien puskurit vaimentavat koko talouteen kohdistuvia iskuja.

”Kun muista keinoista, kuten rahapolitiikasta, on luovuttu, on hyvä olla tarkkaavainen. Suomen talouteen voi tulla yllättäviäkin muutoksia tulevina vuosikymmeninä. Suuri osa länsimaiden talouskriiseistä on syntynyt yksityisen puolen veloista.”

”Itse ajattelen, että suomalainen säntillinen lyhennyskulttuuri on sellainen, josta on hyvä pitää kiinni. Joskus se menee liioittelun puolelle, rystyset valkoisina lyhennetään. On kuitenkin hyvä, että ei jäädä riskirajoille heilumaan.”

Brotheruksen mukaan kesällä voimaan astuva, sitova asuntolainojen lainakatto on hyvä keino varautua tulevaan. Finanssivalvonnan usein kuultua huolta suomalaisten kotitalouksien velkaantumisesta hän pitää perusteltuna.

”Se on kuitenkin aiheellinen ja hyvä kysymys, että onko meillä [asuntolainamarkkinoilla] paras mahdollinen tapa käytössä.”

”En sano, ettei Ruotsin mallista voitaisi jotain ituja Suomeenkin ottaa, mutta pitää muistaa, että Ruotsissa viranomaisilla on päinvastoin suuria huolia nykyisen järjestelmänsä kanssa”, Brotherus sanoo.

Ruotsalaisilla on velkaa keskimäärin yli 170 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Uuden asuntolainan ottajilla velkaantumisaste on Tukholmassa jo 528 prosenttia ja monella peräti 750 prosenttia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Asuntolainat
  • Ruotsi

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    2. 2

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    5. 5

      Turvapaikan­hakijana Suomeen tullut lääkäri joutuu odottamaan vuosia, että saa harjoittaa ammattiaan – kotouttamiseen sijoitettiin enemmän rahaa kuin koskaan, mutta näkyykö se käytännössä?

    6. 6

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    7. 7

      Ilmastonmuutos takoo ennätyksiä – Suomen pitäisi tehdä muutakin kuin kiukutella hiilinielujen laskentatavasta

    8. 8

      Neljä saksalaista Isis-tukijoiksi epäiltyä naista on pidätettyinä Irakissa – yksi heistä on todennäköisesti 16-vuotias Linda, joka herätti suuren mediahuomion

    9. 9

      Hallitus tavoittelee 250 000:ta uutta sähköautoa – Mitä tapahtuisi sähköverkolle, jos ne tulisivat käyttöön kerralla?

    10. 10

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    2. 2

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    3. 3

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    4. 4

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    5. 5

      CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    8. 8

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    9. 9

      ”Ne nipistää lapsilisistä / kiristää tilistä budjettii” – Paleface tunnetaan kantaa ottavista sanoituksista, mutta ovatko ne totta? Tarkistimme faktat

    10. 10

      Poliisi ampui yöpukuisen naisen Minneapolisissa hämärissä olosuhteissa – Nyt poliisipäällikkö joutui jättämään tehtävänsä australialaisnaisen ampumisen vuoksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    9. 9

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    10. 10

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    11. Näytä lisää