Valikko
Talous    |   Kolumni

Humanistit ovat kommentoineet taloutta – nyt on ekonomistin vuoro puhua kulttuurista

Kirjailijat ja filosofit ovat muuttaneet maailmaa syvällisemmin kuin kauppatieteilijät tai insinöörit, kirjoittaa Sixten Korkman.

Oscar Wilden mukaan ”ekonomisti on henkilö, joka tietää kaiken hinnoista mutta ei ymmärrä mitään arvoista”.

Tässä on ehkä syy, minkä takia ekonomistit eivät hevin ota kantaa elämän tarkoitukseen, moraalin tai kulttuurin merkitykseen.

Tuon kaltainen rajoittuneisuus on kulttuurin edustajille vierasta. He ottavat reippaasti kantaa talouteen ja talouspolitiikkaan. Kirjailija Laura Lindstedt arvioi että ”Suomea ollaan rakentamassa aivan tietoisesti luokkayhteiskunnaksi”.

Samaa mieltä ovat professori, islamin tuntija Jaakko Hämeen-Anttila ja säveltäjä Kalevi Aho.

Julkiseen säästämiseen ei kuulemma ole tarvetta, rahaa on. Ongelmana eivät myöskään ole kilpailukyky tai yritysten toimintaedellytykset Suomessa, ne ovat hyvällä tolalla. Ongelmana meillä on vain niin tyhmä ja pahaa tahtova hallitus.

Ei ole syytä kieltää hallituksen tohelointia tai sen ideologisia tavoitteita. Mutta valitettavasti Suomen talous kärsii vakavammista ongelmista kuin ilkeästä hallituksesta.

Ulkoisen ympäristön muutokset yhdistettynä sisäiseen sopeutuskyvyttömyyteen ja väestön ikääntymiseen ovat tehneet taloudestamme moniongelmaisen potilaan.

Humanistien talouskritiikkiä nielemättä voi heidän ulostulojaan pitää tervetulleina. Heidän antamaa esimerkkiä noudattaen voisi ajatella, että ekonomistikin voisi olla jotain mieltä kulttuurista.

Onko taiteen tekeminen ja musiikin esittäminen tai humanistinen tutkimus arvokasta toimintaa?

Tuleeko kulttuuria ja humanistista tutkimusta rahoittaa julkisin varoin? Tulisiko tukea vain sellaista kulttuuria, johon liittyy tunnistettavissa olevia ja taloudellisesti merkittäviä hyötyjä?

Totta kai kulttuurinen toiminta on arvokasta – ainakin jos sillä on maksavia asiakkaita. Valtaosa kulttuurista on aina ollut ja on edelleen myös taloudellisesti kannattavaa maksavien asiakkaiden ja/tai lahjoitusta tekevien mesenaattien ansiosta.

Julkista tukea kulttuurille voi johonkin mittaan asti perustella sillä, että toiminta edistää terveyttä ja hyvinvointia, ihmisten luovuutta ja yritysten innovaatiokykyä tai kaupunkiemme viihtyvyyttä ja kilpailukykyä. Tällaisia niin sanottuja positiivisia ulkoisvaikutuksia on olemassa –  jos kohta niiden merkitystä on vaikea arvioida.

Pohjimmiltaan, näin usein ajatellaan, taidetta ja kulttuuria on puolustettava itseisarvoina, sivistyneen kansakunnan tunnusmerkkeinä. Tätä ajatusta voi pitää sekä oikeana että vääränä.

Totta on, että hyötyjen korostaminen tarkoittaa kulttuurin välineellistämistä tavalla, joka ei tee sille oikeutta. Ei taidetta tai musiikkia tai historian ja kulttuurin tutkimusta voi tai pidä perustella vain toiminnasta saatavilla ja tunnistettavissa olevilla hyödyillä.

Mutta kulttuuri ei ole vain itseisarvo, vaan monella tapaa se perusta, jolla koko yhteiskunta ja sen kehitys lepää. On sanottu, että ”kansakunta joka ei tunne kulttuurinsa taustaa ja historiaa on kuin puu ilman juuria”.

Yhteiskunta voi sivistyksen ja sitä koskevan tutkimuksen ansiosta ymmärtää itseään ja toimia paremmin. Monikulttuurisessa maailmassa tämä näkökohta vain korostuu. Vain kulttuurin avulla yllämme kokonaisuuksien ymmärtämiseen sekä kriittiseen ja luovaan ajatteluun.

Sivistyksestä kumpuava suvaitsevaisuus on demokratian edellytyksiä.

Kulttuuri tai sivistys on ekonomistin silmin niin sanottu julkishyödyke, jota koskeva tutkimus on tai pitää olla kaikkien ulottuvilla olevaa yhteistä omaisuutta. Sitä koskevaa opetusta ja tutkimusta tulee rahoittaa julkisin varoin – muuten sitä tehdään yhteiskunnan kannalta liian vähän.

Kulttuurisen toiminnan myönteiset ulkoisvaikutukset ovat pääosin epämääräisiä tai diffuuseja, mutta myös kauaskantoisia ja erittäin merkittäviä. Kirjailijat ja filosofit ovat muuttaneet maailmaa syvällisemmin kuin kauppatieteilijät tai insinöörit.

Talous ja kulttuuri ovat historiassa usein kukoistaneet yhdessä. Vireä kulttuuri on yhteiskunnan ja talouden uudistuskyvyn avaintekijöitä. Ja on myös humanistien etu, että taloutemme saadaan kestävälle tolalle – vaikka se tässä tilanteessa tarkoittaisi saavutetuista eduista tinkimistä ja joidenkin toimintojen karsimista.

Humanistit ovat huolissaan taiteen ja kulttuurin tulevaisuudesta Suomessa. Opetuksen ja tutkimuksen leikkausten valossa tämän huolen voi ymmärtää ja jakaa.

Suomen taiteen ja kulttuurin tekijöiden ja tutkijoiden saavutuksia voi myös ihailla – jakamatta heidän näkemyksiään taloudesta ja talouspolitiikasta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kulttuuri
  • Taloustiede

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Leipäjono kiemurteli Helsingissä yli kilometrin matkan Myllypurosta Kurkimäkeen

    2. 2

      Kallion ydinbaareihin kuuluva Cafe Mascot suljettu toistaiseksi, asiasta ilmoitettiin maanantai-iltana Facebookissa: ”Sata tapahtumaa peruuntuu”

    3. 3

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    4. 4

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    5. 5

      Käpylän lonkerovarkauksille saattoi löytyä selitys: greippi vahvistaa huumaavien lääkkeiden vaikutusta – kolesterolilääkkeiden kanssa voi syntyä jopa hengenvaara

    6. 6

      Talonvaltaajien tukikohdakseen ottama saaristohuvila oli partiolaisten leiripaikka, kunnes Helsinki kaksinkertaisti vuokran – nyt sama huvila on vuokrattu rutkasti halvemmalla

    7. 7

      Obamacare on jälleen USA:n ykkösuutinen: miksi se luotiin ja miksi se ei kelpaa republikaaneille? – ”Julkista terveydenhuoltoa pidetään sosialismina”

    8. 8

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    9. 9

      Alman hitti nostettiin jo Britannian suurimman radiokanavan A-listalle – merkitsee suurta näkyvyyttä

    10. 10

      It-yhtiön johtaja Sami Karkkila: Tekoälyn ja robottien kehitys tuo osan Intiaan menetetyistä työpaikoista pian takaisin Suomeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    2. 2

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    3. 3

      Sylki paljastaa, että nykyihminen on joskus paritellut tuntemattoman ihmislajin kanssa

    4. 4

      Kontulan koti­hälytykset työllistävät poliisia eniten: ”Päiväsaikaan on rauhallista, kun ne kovimmat jätkät nukkuu” – HS:n hakukone kertoo, mikä työllistää poliisia kotikulmillasi

    5. 5

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    6. 6

      Kallion ydinbaareihin kuuluva Cafe Mascot suljettu toistaiseksi, asiasta ilmoitettiin maanantai-iltana Facebookissa: ”Sata tapahtumaa peruuntuu”

    7. 7

      Kookosrapua ei kannata kutsua juhliin – jättimäinen otus tyhjentää pöydän ja vie kissankin

    8. 8

      Vanhat hääperinteet tuntuvat yhä useammista vaivaannuttavilta – Suvi Sahakarin häissä morsiamen sijaan ryöstettiin kakkulapiot

    9. 9

      Kohukenkä myytiin loppuun saman tien verkkokaupassa – suomalaisissa urheilukaupoissa Niken uutta juoksutossua ei ole ollut tarjolla

    10. 10

      Posti lopetti kirjeiden jakamisen tiistaisin – ”En näe, että tässä tulisi ongelmaa täyttää postilain asettamaa laatuvaatimusta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    2. 2

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    3. 3

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    4. 4

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    7. 7

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    8. 8

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    9. 9

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    10. 10

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    11. Näytä lisää