Valikko
Talous    |   Kolumni

Humanistit ovat kommentoineet taloutta – nyt on ekonomistin vuoro puhua kulttuurista

Kirjailijat ja filosofit ovat muuttaneet maailmaa syvällisemmin kuin kauppatieteilijät tai insinöörit, kirjoittaa Sixten Korkman.

Oscar Wilden mukaan ”ekonomisti on henkilö, joka tietää kaiken hinnoista mutta ei ymmärrä mitään arvoista”.

Tässä on ehkä syy, minkä takia ekonomistit eivät hevin ota kantaa elämän tarkoitukseen, moraalin tai kulttuurin merkitykseen.

Tuon kaltainen rajoittuneisuus on kulttuurin edustajille vierasta. He ottavat reippaasti kantaa talouteen ja talouspolitiikkaan. Kirjailija Laura Lindstedt arvioi että ”Suomea ollaan rakentamassa aivan tietoisesti luokkayhteiskunnaksi”.

Samaa mieltä ovat professori, islamin tuntija Jaakko Hämeen-Anttila ja säveltäjä Kalevi Aho.

Julkiseen säästämiseen ei kuulemma ole tarvetta, rahaa on. Ongelmana eivät myöskään ole kilpailukyky tai yritysten toimintaedellytykset Suomessa, ne ovat hyvällä tolalla. Ongelmana meillä on vain niin tyhmä ja pahaa tahtova hallitus.

Ei ole syytä kieltää hallituksen tohelointia tai sen ideologisia tavoitteita. Mutta valitettavasti Suomen talous kärsii vakavammista ongelmista kuin ilkeästä hallituksesta.

Ulkoisen ympäristön muutokset yhdistettynä sisäiseen sopeutuskyvyttömyyteen ja väestön ikääntymiseen ovat tehneet taloudestamme moniongelmaisen potilaan.

Humanistien talouskritiikkiä nielemättä voi heidän ulostulojaan pitää tervetulleina. Heidän antamaa esimerkkiä noudattaen voisi ajatella, että ekonomistikin voisi olla jotain mieltä kulttuurista.

Onko taiteen tekeminen ja musiikin esittäminen tai humanistinen tutkimus arvokasta toimintaa?

Tuleeko kulttuuria ja humanistista tutkimusta rahoittaa julkisin varoin? Tulisiko tukea vain sellaista kulttuuria, johon liittyy tunnistettavissa olevia ja taloudellisesti merkittäviä hyötyjä?

Totta kai kulttuurinen toiminta on arvokasta – ainakin jos sillä on maksavia asiakkaita. Valtaosa kulttuurista on aina ollut ja on edelleen myös taloudellisesti kannattavaa maksavien asiakkaiden ja/tai lahjoitusta tekevien mesenaattien ansiosta.

Julkista tukea kulttuurille voi johonkin mittaan asti perustella sillä, että toiminta edistää terveyttä ja hyvinvointia, ihmisten luovuutta ja yritysten innovaatiokykyä tai kaupunkiemme viihtyvyyttä ja kilpailukykyä. Tällaisia niin sanottuja positiivisia ulkoisvaikutuksia on olemassa –  jos kohta niiden merkitystä on vaikea arvioida.

Pohjimmiltaan, näin usein ajatellaan, taidetta ja kulttuuria on puolustettava itseisarvoina, sivistyneen kansakunnan tunnusmerkkeinä. Tätä ajatusta voi pitää sekä oikeana että vääränä.

Totta on, että hyötyjen korostaminen tarkoittaa kulttuurin välineellistämistä tavalla, joka ei tee sille oikeutta. Ei taidetta tai musiikkia tai historian ja kulttuurin tutkimusta voi tai pidä perustella vain toiminnasta saatavilla ja tunnistettavissa olevilla hyödyillä.

Mutta kulttuuri ei ole vain itseisarvo, vaan monella tapaa se perusta, jolla koko yhteiskunta ja sen kehitys lepää. On sanottu, että ”kansakunta joka ei tunne kulttuurinsa taustaa ja historiaa on kuin puu ilman juuria”.

Yhteiskunta voi sivistyksen ja sitä koskevan tutkimuksen ansiosta ymmärtää itseään ja toimia paremmin. Monikulttuurisessa maailmassa tämä näkökohta vain korostuu. Vain kulttuurin avulla yllämme kokonaisuuksien ymmärtämiseen sekä kriittiseen ja luovaan ajatteluun.

Sivistyksestä kumpuava suvaitsevaisuus on demokratian edellytyksiä.

Kulttuuri tai sivistys on ekonomistin silmin niin sanottu julkishyödyke, jota koskeva tutkimus on tai pitää olla kaikkien ulottuvilla olevaa yhteistä omaisuutta. Sitä koskevaa opetusta ja tutkimusta tulee rahoittaa julkisin varoin – muuten sitä tehdään yhteiskunnan kannalta liian vähän.

Kulttuurisen toiminnan myönteiset ulkoisvaikutukset ovat pääosin epämääräisiä tai diffuuseja, mutta myös kauaskantoisia ja erittäin merkittäviä. Kirjailijat ja filosofit ovat muuttaneet maailmaa syvällisemmin kuin kauppatieteilijät tai insinöörit.

Talous ja kulttuuri ovat historiassa usein kukoistaneet yhdessä. Vireä kulttuuri on yhteiskunnan ja talouden uudistuskyvyn avaintekijöitä. Ja on myös humanistien etu, että taloutemme saadaan kestävälle tolalle – vaikka se tässä tilanteessa tarkoittaisi saavutetuista eduista tinkimistä ja joidenkin toimintojen karsimista.

Humanistit ovat huolissaan taiteen ja kulttuurin tulevaisuudesta Suomessa. Opetuksen ja tutkimuksen leikkausten valossa tämän huolen voi ymmärtää ja jakaa.

Suomen taiteen ja kulttuurin tekijöiden ja tutkijoiden saavutuksia voi myös ihailla – jakamatta heidän näkemyksiään taloudesta ja talouspolitiikasta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kulttuuri
  • Taloustiede

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Näin lähtee Jopo hävyttömän varkaan mukaan helsinkiläisnaisen kotipihasta – ”Toivottavasti tämä toimii muille opetuksena”

    2. 2

      Ilmavoimat on perustanut kaikessa hiljaisuudessa Raven-erikoisjoukon – ”korpit” suojelevat vip-matkustajia mahdollisesti vaarallisilla paikoilla

    3. 3

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    4. 4

      Trump leikki ajavansa rekkaa, tööttäili ja intoili kuin pikkulapsi, internet riemastui kuvista

    5. 5

      Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

    6. 6

      Kymmenet tutkijat varoittavat: Hallituksen biotalousinto kiihdyttää ilmastonmuutosta ja vaarantaa metsäluonnon

    7. 7

      Herätkää poliittiset päättäjät – Suomi on sairastunut, ja taudin nimi on avoin rasismi

    8. 8

      Turvapaikanhakijat eivät työllisty – etenkin Irakista ja Somaliasta tulevien työllisyys on hyvin heikko

    9. 9

      Suomalaisten suosikkiauto sai alkunsa tämän miehen ideasta – Näin maasto- ja henkilöauton yhdistelmä valloitti maailman

    10. 10

      Seksi neandertalilaisten kanssa tartutti papilloomaviruksen nykyihmiseen, osoitti suomalainen paleogeneetikko

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    3. 3

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    4. 4

      Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

    5. 5

      Aikuiset ihmiset ovat unohtaneet, ettei töykeyttä voi perustella millään

    6. 6

      Turvapaikanhakijat eivät työllisty – etenkin Irakista ja Somaliasta tulevien työllisyys on hyvin heikko

    7. 7

      Happohyökkääjä vaanii nuoria naisia Berliinissä – uhreja ainakin kuusi

    8. 8

      Tohtori Tuulan ja tehdastyöntekijä Ritvan rakkaus oli monelle yllätys – ”Alemmassa sosiaaliluokassa ajatellaan, että herrat eivät pidä maailmaa käynnissä”

    9. 9

      Telia luopuu roaming-maksuista – kuluttajille kotimaan hinnat kaikissa EU-maissa

    10. 10

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    4. 4

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    5. 5

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    8. 8

      Kela vaatii, että 6-vuotiaalle lapsenlapselle säästämäni rahat käytetään perheen elättämiseen

    9. 9

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    10. 10

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    11. Näytä lisää