Talous

Valtiosta tuli Helsingin pörssin suurin omistaja – hallituksesta toiseen on kiistelty, mitä miljardiomaisuudelle pitäisi tehdä

Mikään muu Euroopan maa ei omista kokoonsa nähden yhtä paljon pörssiosakkeita kuin Suomen valtio. Useimmat omistukset ovat jäänteitä köyhästä menneisyydestä.

Hallitus ilmoitti torstaina, kuinka se järjestelee valtion yhtiöitä. Tarkoitus on myydä jossakin vaiheessa yrityksiä, jotta uudet talouskasvun aihiot saisivat lisää rahaa.

Myytävää riittää, sillä Suomen valtio on Helsingin pörssin suurin omistaja. Suomessa valtio omistaa enemmän yhtiöitä suhteessa brutto­kansantuotteeseen kuin juuri mikään muu maa Euroopassa.

Poliitikot ovat vuosikausia kyselleet, mitä järkeä valtion on omistaa vaikkapa pörssissä noteerattuja tele- tai finanssikonserneja. Luopuminen on kuitenkin nostattanut enemmän melua kuin ostaminen. Osinkojakin on tullut.

Vaikka hallituksesta toiseen on kiistelty, mitä miljardiomaisuudelle pitäisi tehdä, yhdestä asiasta ollaan varsin yksimielisiä: joskus aikoinaan useimmat näistä sijoituksista tehtiin ihan järkisyistä, mutta valtio tuskin nyt ostaisi juuri nämä samat osakkeet.

Ongelma aikoinaan oli, että tehtaan perustamiseen tarvitaan paljon rahaa eikä Suomessa ollut kovin paljon rahaa juuri missään. Metsä­teollisuuteen riitti pääomia, mutta kukapa olisi sijoittanut rahaa syrjäisen maan öljy­jalostamoon tai lannoitetehtaaseen? Taustalla oli myös poliittisia ja nationalistisia päämääriä. Valtion rahoilla haluttiin estää se, että Suomen tuotantolaitokset siirtyisivät kansainvälisten yhtiöiden haltuun.

Taloussektori vastusti varsin yleisesti val­tion laajentumishankkeita, mutta ei voinut estää niitä, kun poliittinen oikeisto, keskusta ja vasemmisto löysivät toisensa valtiojohtoisen teollisuuden laajentamisessa.

Keskeinen kirja valtionomistuksen kannalta oli tulevan presidentin Urho Kekkosen vuonna 1952 julkaisema Onko maallamme malttia vaurastua? Siinä Kekkonen kehottaa valtiota ja kansaa hetkellisiin uhrauksiin ja säästämään kulutusmenoista, jotta teollisuus saisi pää­omia. Kekkosen mielestä valtion osuutta voitiin huoletta lisätä ilman, että se nousee liian merkittäväksi omistajaksi.

Itsenäinen Suomi oli vasta vuoden ikäinen, kun se teki ensimmäisen merkittävän sijoituksensa teollisuuteen.

Stora Enso

Vuonna 1918 norjalaiset halusivat eroon metsäyhtiö Gutzeitista. Yhtiö oli kasvanut 1870-luvulta merkittäväksi työllistäjäksi sekä vesivoiman ja metsien omistajaksi. Uhkana oli, että yhtiö olisi siirtynyt norjalaisilta jollekin toiselle ulkomaalaiselle omistajalle, joten valtio osti yhtiöstä enemmistön. Professori Markku Kuisman kirjassa Suomen poliittinen taloushistoria sanotaan, että todellinen syy oli Saksan vaatimus torjua brittivaikutus Suomen metsäteollisuudessa.

Pääministeri Juho Kusti Paasikiven porvarihallitus oli varsin samanlaisessa tilanteessa kuin nykyhallitus. Valtio oli rahapulassa, mutta yrittäjähenkinen hallitus halusi katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja osti yhtiön kansan omistukseen.

Nykyisin Gutzeit on osa Stora Ensoa ja Suomi omistaa yhdessä Kelan kanssa yh­tiöstä osakekannasta 15,7 prosenttia ja äänivallasta noin 35. Potin arvo on yli 900 miljoonaa euroa.

Finnair

Valtio omistaa osuuksia viidestätoista pörssiyhtiöstä, joista se on enemmistöomistajana Finnairissa (55,8 prosenttia), Fortumissa (50,8 prosenttia) ja Nesteessä (50,1 prosenttia). Nämä kolme yhtiötä ovat olleet valtion niin sanottuja strategisia yhtiöitä.

Finnair on noteerattu pörssissä vuodesta 1989. Yhtiö perustettiin vuonna 1923, jolloin suurin omistaja oli lentokonevalmistaja Junckers, jolta yhtiö osti koneita. Yksityiset sijoittajat ostivat Junckersin pois 1930-luvun alkuun mennessä.

Sota tuhosi ja tärveli Finnairin kaluston. Edessä oli valtava investointiohjelma, ja pääomista oli pulaa.

Valtio osti vuonna 1946 noin 70 prosenttia osakkeista ja loput 30 prosenttia jäi yksityisille.

Pörssissä valtion Finnair-omistuksen arvo on hiukan alle 400 miljoonaa euroa.

Fortum ja Neste

Fortum syntyi vuonna 1998, kun valtion valtaosin omistamat Imatran Voima ja Neste yhdistettiin. Neste perustettiin sodan jälkeen valtion jalostamoksi. Tarkoitus oli saada valtiolle maksimaalinen hyöty öljystä, jota tarvittiin yhä enemmän. Imatran Voima syntyi vuonna 1932, kun Imatrankoski oli valjastettu tuottamaan sähköä kasvavalle teollisuudelle.

Vuonna 2004 Fortum jaettiin sähkö- ja lämpöyhtiö Fortumiin ja öljy-yhtiö Neste Oiliin. Fortum-omistuksen arvo oli toukokuun alussa pörssissä lähes kuusi miljardia euroa ja Nesteen noin 3,5 miljardia euroa.

Kemira

Valtio perusti rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat vuonna 1920, josta myöhemmin tuli Kemira vuonna 1971. Yhtiö nappasi nimen kauneudenhoitosarjastaan, jonka nimi oli KE-MI-RA. Se juontui sanoista kemikaalit, mineraalit ja ravinteet.

Tehtaat perustamalla juuri itsenäistynyt, pää­osin maa- ja metsätaloudesta elänyt valtio varmisti, että maassa riitti rikkihappoa lannoitteisiin. Lannoitteilla taas voitiin modernisoida maataloutta. Myös yhtiön omistama Vihtavuoren ruutitehdas tarvitsi rikkihappoa. Valtion ­omistusosuus laski noin 72 prosenttiin, kun Kemira meni pörssiin vuonna 1994. Nyt osuus on hiukan alle 17 prosenttia. Pörssissä potin arvo on hieman alle 300 miljoonaa euroa.

Metso ja Valmet

Metso syntyi vuonna 1999, kun valtion pitkälti omistama Valmet ja KOP:laiseen pankkiryhmittymään kuuluva Rauma yhdistettiin. Toissa vuoden alusta yhtiöt eriytettiin niin, että kaivos- ja maarakennus- sekä automaatioliiketoiminnat jäivät Metsoon ja massa-, paperi- ja voimantuotanto laitettiin Valmet-yhtiöön.

Valtio omistaa Metsosta 14,5 prosenttia. Osuuden arvo on noin 450 miljoonaa euroa.

Rauma-Raahe -niminen yhtiö perustettiin vuonna 1942 yhdistämällä höyrysahayhtiöitä. Yhtiö kasvoi metallin ja laivanrakennuksen puolella ja nimeksi tuli Rauma-Repola, koska sen yksi osa oli Repola-Viipuri-yhtiö. Repola-putosi nimestä, kun yhtiö fuusioitui KOP-pankin ja Pohjola-ryhmän valtapiiriin kuuluneen Yhtyneiden Paperitehtaiden kanssa vuonna 1991.

Osa Valmetin osista on perua 1700-luvulta. Valtion Metallitehtaat eli ValMet perustettiin vuonna 1946, kun valtio yhdisti asepajansa ja muut metallitehtaansa, joista useat valjastettiin tekemään sotakorvaustuotteita Neuvostoliitolle.

Pari vuotta aikaisemmin val­tion asetehtaat oli siirretty pois puolustusministeriöstä kauppa- ja teollisuusministeriöön, jotta Neuvostoliitto ei laskisi aseteollisuuden työvoimaa Moskovan väli­rauhansopimuksessa rajoitetun armeijan vahvuuteen.

Suurimmillaan sotakorvaukset veivät kuudesosan valtion budjetista ja neljäsosan metalliteollisuuden jalostusarvosta, kirjoittaa Markku Kuisma taloushistoriassaan. Nyt valtio omistaa Valmetista noin 11 prosenttia. Osuuden arvo on noin 180 miljoonaa euroa.

Outokumpu ja Outotec

Outokummusta valtio omistaa 26,2 prosenttia. Osuuden arvo on noin 350 miljoonaa euroa.

Yhtiö sai alkunsa, kun Itä-Suomen Kuusjärveltä löytyi vuonna 1910 suuri kuparimalmiesiintymä, jonka lähellä oli outo kumpu. Esiintymää ja paikkakuntaa alettiin kutsua Outokummuksi. Kaivostoimintaa harjoitti viipurilaisen kauppahuone Hackmanin ja Suomen valtion omistama Outokumpu Kopparverk, mutta se vuokrattiin monien vaikeuksien jälkeen norjalaiselle yhtiölle vuonna 1917.

Valtio ja ja Hackman ostivat vuokrayhtiön takaisin vuonna 1921. Kolme vuotta myöhemmin valtio lunasti Hackmanin osuuden kaivoksesta ja teki Outokummusta liikelaitoksen.

Outokummusta tuli myös sotateollisuudelle strategisesti tärkeä metalliyhtiö. Myös Outokumpu oli tärkeässä roolissa, kun valtio maksoi sotavelkojaan Neuvostoliitolle. Yhtiön kehittämästä liekkisulatuksesta tuli maailman johtava teknologia kuparinsulatuksessa.

Outokumpu erotti vuonna 2006 teknologiatoimintansa Outoteciksi, josta valtio omistaa 14,5 prosenttia peruna 1900-luvun alusta. Osuuden arvo on alle sata miljoonaa euroa.

SSAB

Valtio omistaa ruotsalaisesta raakateräsyhtiö SSAB:sta noin 17 prosenttia, koska SSAB hankki osakevaihdolla omistukseensa Rautaruukin. Kyseessä on noin 270 miljoonan euron potti.

Valtio ja suomalaiset yhtiöt, kuten Outokumpu, Valmet ja Wärtsilä, perustivat Rautaruukin vuonna 1960, jotta kotimaan telakka- ja metalliteollisuus saa varmasti terästä. Valtio luopui osake-enemmistöstä vuonna 1997, mutta kun SSAB hankki Rautaruukin, valtiolle jäi edelleen SSAB:n osakkeita.

Tieto

Tieto-konsernista valtio omistaa kymmenen prosenttia, jonka arvo pörssissä on noin 170 miljoonaa euroa.

Tieto on vuonna 1968 Tietotehdas-nimisenä aloittanut yhtiö, jonka alkuperäinen tarkoitus oli pitää yllä Yhdyspankin ja läheisten metsäyhtiöiden tietotekniikkaa. Valtion omistus on perua siitä, että Tieto ja valtion tietokonejärjestelmiä ylläpitävä Valtion tietokonetehdas fuusioitiin 1996.

Sampo

Finanssikonserni Sampo on valtion suurin pörssiomistus Fortumin ja Nesteen jälkeen.

Lähes 12 prosentin osuus on perua vuodesta 2000, kun Turussa vuonna 1909 perustettu vakuutusyhtiö Sampo yhdistettiin valtiollisen Leonia-pankin eli entisen Postipankin kanssa. Sampo-osuuden arvo oli toukokuun alussa noin 2,6 miljardia euroa.

Elisa ja Telia

Elisa on perua vuonna 1882 perustetusta Helsingin puhelin­yhdistyksestä.

Elisan omistajaksi valtio tuli 2008, kun se osti eläkeyhtiö Varmalta vähän alle 10 prosentin osuuden Elisasta.

Varmalle osakkeet olivat puolestaan tulleet islantilaiselta riskisijoittaja Novatorilta, joka oli ajautunut vaikeuksiin vuonna 2008 kesken islantilaisten sijoittajien maailmanvalloituksen.

Novator aikoi pilkkoa Elisan. Näin valtio oli osana operaatiossa, joka takasi, ettei Elisa siirry ulkomaalaiseen omistukseen. Lisäksi valtio sai Suomen Kansallisoopperalta siivun Elisan osake­potista. Valtion Elisa-omistuksen arvo on pörssissä nyt noin 540 miljoonaa euroa.

TeliaSonerasta valtio omistaa 3,2 prosenttia. Omistuksen arvo pörssikursseilla mitattuna on noin 560 miljoonaa euroa.

Ruotsalainen Telia ja Sonera (posti- ja lennätinlaitos) ovat entisiä valtion monopoleja. Omistus on siis jäänne monopoliajasta.

Tänä vuonna Sonera putosi yhtiön nimestä. Teliaosuuden arvo on noin 550 miljoonaa euroa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Afganistaniin heinäkuussa pakkopalautettu Zaki Hussaini lensi takaisin Suomeen – tukiryhmä auttoi oleskeluluvassa ja maksoi lennot

    2. 2

      Somessa raivostuttiin kuvasta, jossa ”laiskat maahanmuuttajat” istuskelevat penkillä Italiassa – kunnes selvisi, että penkillä istuivat Samuel L. Jackson ja Magic Johnson

    3. 3

      22-vuotias Topi lopetti amiksen neljästi, mutta sitten hänestä tuli Tippa-T, jolle seksikin on työsuhde-etu

    4. 4

      22-vuotiaana Francesca Woodman oli ottanut itsestään valtavasti alastonkuvia, jotka eivät kiinnostaneet ketään, sitten kuolema muutti kaiken

    5. 5

      HS selvitti: Yksi Turun puukotuksista epäilty haki monta kertaa oleskelulupaa Ruotsista siinä onnistumatta – kertoi asuneensa Marokossa kadulla ja joutuneensa raiskatuksi

    6. 6

      Poliisi tutkii Vantaalla ilmoitettua maahanmuuttajataustaisen miehen puukotusta – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

    7. 7

      Barcelonan terrori-iskusta epäilty vahvisti oikeudessa, että solu suunnitteli iskua Sagrada Famílian kirkkoon – 12 epäillystä vain neljä on elossa

    8. 8

      Donald Trump katsoi auringon­pimennystä ilman suojalaseja varoituksista huolimatta – internet täyttyi meemeistä

    9. 9

      Kolmevuotias sai kiinalaisesta nettikaupasta maailman ihanimman pinkin puudelipyörän – sitten ilmestyivät mystiset näppylät

    10. 10

      B-vitamiinien liikakäyttö voi jopa nelinkertaistaa keuhkosyövän riskin miehillä – suomalaisprofessori pitää tulosta yllättävänä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi tutkii Vantaalla ilmoitettua maahanmuuttajataustaisen miehen puukotusta – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

    2. 2

      Pääministeri vajosi opportunismiin kommentoidessaan Turun iskua

    3. 3

      Somessa raivostuttiin kuvasta, jossa ”laiskat maahanmuuttajat” istuskelevat penkillä Italiassa – kunnes selvisi, että penkillä istuivat Samuel L. Jackson ja Magic Johnson

    4. 4

      Kolmevuotias sai kiinalaisesta nettikaupasta maailman ihanimman pinkin puudelipyörän – sitten ilmestyivät mystiset näppylät

    5. 5

      22-vuotiaana Francesca Woodman oli ottanut itsestään valtavasti alastonkuvia, jotka eivät kiinnostaneet ketään, sitten kuolema muutti kaiken

    6. 6

      Donald Trump katsoi auringon­pimennystä ilman suojalaseja varoituksista huolimatta – internet täyttyi meemeistä

    7. 7

      Afganistaniin heinäkuussa pakkopalautettu Zaki Hussaini lensi takaisin Suomeen – tukiryhmä auttoi oleskeluluvassa ja maksoi lennot

    8. 8

      Tämä kaikki Turun puukkoiskusta epäillyistä tiedetään – grafiikka näyttää, miten perjantain tapahtumat etenivät

    9. 9

      Suurella tohinalla pystytetyt designpysäkit seisovat hylättyinä Kampissa – ohi ei mene ratikoita, eivätkä bussien ovet mahdu avautumaan

    10. 10

      Linja-auto ja rekka törmäsivät Länsiväylällä, bussin kuljettaja kuoli

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Poliisi tutkii Vantaalla ilmoitettua maahanmuuttajataustaisen miehen puukotusta – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

    6. 6

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    7. 7

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    8. 8

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    9. 9

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää