Talous

Valtio ajautui kaivostöihin – HS kertoo, kuinka Suomen päättäjät kietoutuivat Talvivaaran tragediaan

Poliitikkojen ja kainuulaisten unelma rikkauksia ja työpaikkoja luovasta kaivoksesta muuttui painajaiseksi

Jättimäiset kaivoskoneet rahtaavat päänkokoisia malmilohkareita murskaamolle Kuusilammen avolouhokselta. Sotkamon Talvivaarassa työt jatkuvat normaalisti vielä ainakin vuoden loppuun, vaikka elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) ilmoitti keskiviikkona valtion valmistautuvan kaivoksen sulkemiseen.

Kaivinkonekuljettaja Tommi Heikkistä ottavat päähän puheet kaivoksen sulkemisesta. Hän on omistanut vuosikymmenen elämästään Talvivaaralle.

”Ulkopuoliset eivät tiedä, mikä todellinen tilanne täällä on. Uusi bioliuotuskasa toimii todella hyvin. Se on ihan erivärinen kuin vanhat kasat.”

Kaivosta pyörittävällä valtionyhtiöllä Terrafamella on yhä 605 työntekijää, ja se työllistää alihankkijoiden kautta lisäksi 350 ihmistä.

”Kainuu tyhjenee, jos kaivos suljetaan. Minullakin on huollettavana kolme- ja viisivuotiaat lapset”, Heikkinen toteaa.

Talvivaaran piti olla poliitikkojen päiväuni.

Perustaja Pekka Perä mainosti kaivoshanketta innovatiivisena ja uskaliaana – bioliuotuksen avulla Perä yritti valjastaa bakteerit louhimaan nikkeliä koleassa Kainuussa. Tarina Perän euron kolikolla Outokummulta ostamasta kaivoksesta kutkutti mielikuvitusta.

”Siinä oli huumaa. Talvivaara näyttäytyi Kainuulle hienona mahdollisuutena. Se säteili koko Suomeen valtavana innostuksena”, muistelee Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies (kok).

Perän kaivoshanke houkutteli satoja miljoonia euroja yksityistä rahaa ja loi kipeästi kaivattuja työpaikkoja kuihtuvaan maakuntaan. Valtio kustansi kaivokselle rautatien, mutta pääosin Talvivaara pärjäsi omillaan.

Häkämies vastasi puolustusministerinä 2007–2011 omistajaohjausasioista ja toimi myöhemmin elinkeinoministerinä.

”Suomessa syntyi ministerivuosinani kaivoshype. Eduskunnassa eri puolueiden edustajat pitivät puheenvuoroja, joissa vaadittiin valtiota mukaan kaivoshankkeisiin. Itse suhtauduin enemmistöomistajuuteen varauksellisesti.”

Pääministerinä koko Talvivaaran alkutaipaleen toiminut Matti Vanhanen (kesk) kertoo, että Talvivaara erottui muiden hankkeiden joukosta kotimaisten toimijoiden vuoksi.

”Poliitikoilla oli yleisesti ottaen myönteinen asenne kaivosinvestointeihin Suomessa. Kaivosalasta tuli osa etenkin Pohjois- ja Itä-Suomen työllisyyspolitiikkaa”, hän sanoo.

Vanhasen mukaan suurimmat virheet Talvivaarassa liittyivät vedenhallintaan.

”Sekä yhtiöltä että viranomaisilta osaaminen loppui kesken. Talvivaaran tapaus nostaa valtavan paljon kynnystä sille, että valtio lähtisi omistajana ottamaan riskiä jatkossa. Yksi poliitikkosukupolvi on nyt saanut oppinsa kantapään kautta.”

Toukokuussa 2007 nikkelitonnin hinta rikkoi 50 000 dollarin haamurajan. Kehittyvien maiden nikkelin nälkä vaikutti pohjattomalta. Maailmantaloudellakin meni lujaa.

Silloiset keskustaministerit Vanhanen, Mauri Pekkarinen ja Paula Lehtomäki kävivät juhlistamassa Talvivaaran peruskiven muuraamista elokuussa. Lehtomäen perhe sijoitti myöhemmin yli 300 000 euroa Talvivaaran osakkeisiin.

Teollisuusministerinä toimineen Pekkarisen mukaan poliitikot eivät ole syyllisiä Talvivaaran vaikeuksiin.

”Osin ongelmat johtuivat kaivoksen toiminnasta, mutta myös huonosta tuurista. Nikkelin hinta tippui kuudesosaan.”

Nikkelin hinta sukelsi ensin finanssikriisin ja myöhemmin Kiinan talouskasvun hiipumisen vuoksi. 50 000 dollaria tonnilta oli kaikkien aikojen ennätyshinta – ja kupla puhkesi.

”Kuka olisi ollut vuosina 2006–2007 sitä mieltä, että Talvivaaraa ei pitäisi päästää liikkeelle? Kaivosalan parhaat sijoittajat sijoittivat satoja miljoonia euroja. He uskoivat, että tästä tulee kannattava”, Pekkarinen huomauttaa.

Valtio osti ensimmäisen kerran Talvivaaraa kesäkuun 1. päivä 2011 keskellä sotkuisia hallitusneuvotteluja. Kyseessä oli tuolloin 4,3 prosentin viipale, jonka valtion sijoitusyhtiö Solidium hankki Outokummulta.

Jyrki Katainen (kok) sai kyhättyä uuden hallituksen kolmisen viikkoa myöhemmin. Omistajaohjauksen sai ensimmäisenä vastuulleen Heidi Hautala (vihr).

”Solidiumin olisi ollut syytä tarkastella Talvivaaran riskien hallintaa aivan toisenlaisella tarkkuudella. Miksi lähdettiin niin kevyesti mukaan, vaikka monet ongelmat olivat jo näkyvissä?” Hautala pohtii.

Hautalan mukaan Solidiumilla on nyrkkisääntö, ettei mihinkään yritykseen kannata lähteä sijoittamaan, ellei omistus ole vähintään kymmenen prosentin luokkaa. Solidium kasvattikin osuuttaan asteittain lähes kymmenekseen.

Epäsuorasti valtio oli mukana Talvivaarassa jo alusta alkaen, koska Outokumpu omisti Talvivaaran kaivosta pyörittäneestä tytäryhtiöstä viidenneksen. Solidium puolestaan on Outokummun suurin omistaja.

Kipsisakka-altaan yli viikon kestänyt vuoto marraskuussa 2012 teki Talvivaarasta kertaheitolla silkkaa politiikkaa.

”Omistajaohjausministeri ei puutu Solidiumin omistuksiin, ellei ole jotain erityistä syytä. Puutteellinen riskien hallinta tuli nyt esille niin dramaattisesti, ettei asiasta voinut enää pysyä täysin erossa. Talvivaara politisoitui ja tuli tosi tulenaraksi kysymykseksi”, Hautala muistelee.

Jyri Häkämies lähti elinkeinoministerin paikalta EK:n leipiin juuri vuodon sattuessa. Hänen tilalleen kriisin keskelle hyppäsi Jan Vapaavuori (kok).

”Ongelmat kiteytyvät kipsisakka-altaan vuotoon: Siitä aiheutui valtavia ympäristöongelmia, ja se vaikeutti tuotannon ylösajoa. Perän porukka menetti loputkin rahansa. Yhteiskunnan sietokyky Talvivaaraa kohtaan heikkeni. Yksityisten sijoittajien kiinnostus hupeni”, hän listaa.

Vapaavuoren mielestä Talvivaaran ympäristöriskit olisi pitänyt tiedostaa paremmin.

”Megaluokan hanke, johon liittyy iso ympäristöulottuvuus, jää kaatuessaan aina viimekädessä valtion vastuulle.”

Suurimmaksi omistajaksi valtio ajautui huhtikuun 2013 osakeannissa, kun eläkeyhtiö Ilmarinen päätti jättää riskialttiin leikin sikseen ja myydä aiemmatkin omistuksensa pois. Tässä vaiheessa ei voitu enää puhua sijoituksesta, vaan valtion heittämästä pelastusrenkaasta.

Vuoden 2013 lopussa Talvivaara joutuikin yrityssaneeraukseen. Kesti kuitenkin vielä vuosi ennen kuin sen tytäryhtiö hakeutui konkurssiin, ja kaivos jäi kokonaan valtion Terrafame-yhtiön harteille.

Ympäristöministerinä vuosina 2011–2014 toiminut Ville Niinistö (vihr) ihmettelee, miksi valtio piti konkurssin partaalla keikkuvaa kaivosta pystyssä niin pitkään.

”Ongelmat kasautuivat, eikä yhtiöllä ollut resursseja korjata ympäristöongelmia. Puolitoista vuotta hukattiin täysin, ja valtion piikki kasvoi kohtuuttomasti. Olisi ollut järkevämpää antaa yhtiön mennä aiemmin konkurssiin ja harkita konkurssipesän haltuunottoa.”

Vapaavuoren mukaan välikausi käytettiin uusien rahoittajien etsimiseen.

”Haarukoimme useita omistajia, joista brittiläinen Audley Capital osoittautui varteen otettavimmaksi, mutta he päättivät lopulta vetäytyä. Tulkitsen asian niin, että epävarmuustekijöitä oli liian paljon.”

Viime huhtikuussa Vaasan hallinto-oikeus muutti kaivoksen ympäristöluvat väliaikaisiksi ja rajoitti purkuputken käyttöä. Rehnin mukaan päätös ”tappoi neuvottelut yksityisten sijoittajien kanssa”.

Hallitus on arvioinut, että kaivoksen alasajo vaatisi 200 miljoonan euron vedenpuhdistamon rakentamisen. Ville Niinistö ihmettelee, miksi laitosta ei ole rakennettu jo aiemmin.

”Eikö hallituksen mielestä myös kaivoksen ylösajo vaadi vedenpuhdistamista? Raskasmetalleista ja kemikaaleista saastuneen veden määrä kasvaa kaivosalueella edelleen. Puhdistamon rakentaminen jo varhaisessa vaiheessa olisi ollut suuri investointi, mutta kaivoksella olisi silloin ollut mahdollisuus jatkaa toimintaansa.”

Biologi ja Kainuun luonnonsuojelupiirin metsävastaava Vesa Hyyryläinen syöttää nälkiintyneelle kaakkurille Oulujärvestä pyydettyjä muikkuja. Raskasrakenteinen vesilintu laskeutui erehdyksessä valtatielle, eikä päässyt enää lentoon. Nousu vaatii kiitoradaksi joen tai järven.

Kaakkurit elävät pienten erämaajärvien täplittämässä ympäristössä. Talvivaaran lähijärvet olivat aiemmin ihanteellinen asuinalue vesilinnuille. Nyt niissä velloo suolaista ”merivettä”.

Hyyryläinen pitää kaivoksen alasajoa odotettuna ja oikeana ratkaisuna.

”Suolaisuuden syynä on kaivokselta tullut natriumsulfaatti. Aine on kuluttanut veden happipitoisuuden. Kalat ovat kaikonneet. Ne ovat kaakkurin ja muiden lajien ravintoa. Sulfaatin haittavaikutuksia ei ole riittävästi ymmärretty”, hän sanoo.

Myös Häkämiehen mielestä Talvivaaran ongelmat johtuivat juuri ymmärryksen puutteesta.

”Yhtiö, lupaviranomaiset ja valvovat viranomaiset eivät osanneet hahmottaa tämän mittakaavan bioliotusteknologian käyttäytymistä”, hän toteaa.

Aluehallintovirastot myöntävät ympäristöluvat ja ely-keskukset valvovat niitä. Häkämiehen mukaan samojen viranomaisten pitäisi olla vastuussa sekä luvituksesta että valvonnasta.

Ville Niinistö vakuuttaa, että viranomaistyötä parannettiin jo hänen ministeriaikanaan.

”Ympäristöluvitus ja -valvonta on nyt niin paljon tiukempaa ja ennakoivampaa, että tällaiselle toiminnalle ei annettaisi lupia. Talvivaarahan sai luvan puutteellisella ympäristövaikutusten arvioinnilla.”

Kaksi viikkoa sitten Talvivaaran toimitusjohtajaa Pekka Perää, entistä toimitusjohtajaa Harri Natusta ja entistä talous- ja rahoitusjohtajaa Saila Miettinen-Lähdettä vastaan nostettiin syytteet vuosina 2011–2013 tapahtuneista tiedottamisrikoksesta. Epäillyt kiistävät väitteet.

Nykyään europarlamentaarikkona toimivan Hautalan mukaan on mahdollista, että Solidium teki sijoituspäätöksiä vaillinaisen tiedon varassa.

”Tämä kysymys on ollut ilmassa jo pitkään: Antoiko yrityksen johto pörssitiedottamisessaan totuudenmukaista tietoa kaivoksen tilasta? Lisärahoituksen hankkimiseksi annettiin ehkä väkisinkin sellainen kuva, että prosessi saadaan ajettua ylös.”

Hautala sanoo itse toimineensa ministerinä siinä käsityksessä, että Talvivaara pystyy ratkaisemaan tuotanto- ja ympäristöongelmansa.

Jo yli 700 miljoonaa euroa ­valtion rahaa

 Valtio rahoitti kaivoksen lähialueen infrastruktuuria, kuten rautatietä, 50 miljoonalla eurolla vuosina 2007–2008. Yhtiö sai myös tavallisia yritystukia.

 Valtion rahoitusyhtiö Finnvera myönsi lainaa noin 60 miljoonaa euroa kaivoksen alkuvaiheessa.

 Valtion sijoitusyhtiö Solidium on laittanut Talvivaaraan noin 150 miljoonaa euroa.

 Talvivaara Sotkamon konkurssipesän julkisselvitys maksoi valtiolle 100 miljoonaa euroa.

 Kaivostoimintaa pyörittää nykyään valtionyhtiö Terrafame, jota pääomitettiin 209 miljoonalla eurolla vuonna 2015.

 Sipilän hallitus esitti Terrafamelle lisäpääomaa viime helmikuussa 38,5 miljoonaa euroa ja toukokuussa vielä 144 miljoonaa euroa.

 Kaivostoiminta jatkuu näillä rahoilla vuoden 2016 loppuun. Valtio valmistelee kaivoksen alasajoa, joka maksaisi hallituksen käyttämän arvion mukaan jopa 500 miljoonaa euroa.

 Alasajo mukaan lukien valtion kokonaisvastuut ovat kasvamassa selvästi yli miljardin euron.

Lähteet: Solidium, Talvivaara, Terrafame, TEM

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Talvivaaran kaivos

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Nobinan lakko alkoi pääkaupunki­seudun bussiliikenteessä – näihin linjoihin lakko vaikuttaa

    2. 2

      Krista heräsi siihen, että häntä raiskattiin – Helsingin poliisin tilastoissa toistuu klassinen tarina

    3. 3

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    4. 4

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    5. 5

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    6. 6

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    9. 9

      Vapaa-ajan tissuttelu aiheuttaa töissä virheitä enemmän kuin moni ajattelee – Viinin lipittelijät pitäisi lähettää lenkille

    10. 10

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    2. 2

      Nobinan lakko alkoi pääkaupunki­seudun bussiliikenteessä – näihin linjoihin lakko vaikuttaa

    3. 3

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    4. 4

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    5. 5

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    6. 6

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    7. 7

      ”Ehtivät he sen sanoa, että olen mätäpaise” – Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi ja nousi liikkeen vanhimmistoon, mutta sitten runokilpailu paljasti hänen salaisuutensa

    8. 8

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    9. 9

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    10. 10

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    6. 6

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Karibialla riehuva Maria tuhoaa sen mikä Irmalta jäi ehjäksi – Puerto Rico pimeni, ainakin kymmenen kuollut
    3. Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa
    4. Krista heräsi siihen, että häntä raiskattiin – Helsingin poliisin tilastoissa toistuu klassinen tarina
    5. Venäjän tullin pääjohtaja Vladimir Bulavin: Puukaupan kulta-aika on ohi, mutta Silkkitie Kiinaan voi avata uusia mahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle
    6. Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle
    7. Valhe pakolaisille maksettavista bordellikäynneistä levisi nopeasti – Tällaista on arki Saksan valeuutisia torjuvassa Correctiv-keskuksessa
    8. Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja
    9. Nobinan lakko alkoi pääkaupunki­seudun bussiliikenteessä – näihin linjoihin lakko vaikuttaa
    10. Syntyykö Berliinin maratonilla maailmanennätys? Kohutossut saattavat vielä nousta ratkaisevaan rooliin – juoksukone näyttää, miten pärjäisit Cooper-testissä ME-maratoonarin kanssa
    11. Rahahanojen ylivartijat vaihtuvat Atlantin molemmilla puolilla
    12. Näytä lisää