Valikko
Talous    |   HS-analyysi

Historiallinen Brexit-myrsky riepotteli markkinoita – onko kaaos nyt ohi ja yhdeksän muuta kysymystä

Perjantain voimakasta markkinareaktiota voi seurata vuosia kestävä hermoilu. Kansantalouksien vakaus riippuu nyt Euroopan unionin ja Britannian poliitikkojen taidoista.

Britit päättivät torstaina erota Euroopan unionista 52 prosentin enemmistöllä. Kun äänestystulos valkeni sijoittajille perjantaiaamuna, markkinoilla alkoi historiallinen myllerrys.

Eurooppalaiset osakkeet sukelsivat keskimäärin seitsemän prosenttia, punta romahti dollaria vastaan heikoimmilleen sitten vuoden 1985 ja eurokin koki pahimman päivänsisäisen luisun yhteisvaluutan olemassaolon aikana.

HS kertoo, missä Brexitin myrskyvahingot olivat pahimmat ja onko lisää luvassa.

1. Oliko Brexitin laukaisema markkinakaaos nyt tässä?

Tuskin. Perjantain kaltaista myräkkää ei ole aivan heti luvassa, mutta epävakaus Euroopan markkinoilla voi jatkua vuosia riippuen siitä, kuinka Britannia ja jäljelle jäävät EU-maat neuvottelevat suhteestaan.

EU:lla on edessään vaikea valinta: jos Britanniaa kohdellaan ankarasti, kauppasuhteet heikkenevät ja markkinavapina jatkuu. Jos Britannia saa liikaa myönnytyksiä, se voi pönkittää esimerkiksi Ranskan, Hollannin ja Tanskan EU-skeptisiä voimia. Kansallinen rintama -puolueen puheenjohtaja Marine Le Pen ehti jo perjantaina vaatia kansanäänestystä myös Ranskaan.

Mutkan kautta Brexit voi jopa vaikuttaa Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin. Sattumalta republikaaniehdokas Donald Trump käväisi Skotlannissa perjantaina markkinoimassa golfkenttäänsä. Samalla hän onnistui hyödyntämään Brexit-huumaa omassa kampanjassaan.

Brexit-leirin menestys vahvistaa populistisia liikkeitä, joita myös Trump edustaa. Trump olisi villi kortti, joka voisi potentiaalisesti nyrjäyttää markkinat nykyistäkin pahempaan tolaan.

2. Miksi sijoittajat olivat taas niin väärässä?

Markkinareaktion ei olisi pitänyt olla näin suuri. Jokainen sijoittaja oli tietoinen, että britit saattavat äänestää EU:sta lähdön puolesta. Gallupit heittelehtivät äänestystä edeltäneinä viikkoina, mutta pääviesti oli selvä: tässä voi käydä kummin päin tahansa.

Vain vedonlyöntikertoimet tukivat selkeästi EU-jäsenyyden jatkumista. Vedonlyönti on eräänlaista sijoittamista, joten ei ihme, jos markkinoilla luotettiin kertoimiin. Kertoimet kertovat kuitenkin hyvin vähän ihmisten omista mielipiteistä ja äänestyskäyttäytymisestä. Kyse on siitä, kumman puolen ihmiset veikkaavat todennäköisemmin voittavan.

Lisäksi valtaosa sijoittajista kannatti EU:ssa pysymistä. Finanssialan ammattilaistenkin on vaikea ymmärtää mielipiteitä, jotka poikkeavat heidän omistaan. Kun se toinen mielipide voitti, väärin arvanneiden keskuuteen levisi paniikki.

3. Mitkä yritykset kärsivät eniten?

Perjantain suurimpia häviäjiä olivat pankit läpi maailman. Suurimmista eurooppalaispankeista koostuva Stoxx Europe 600 Banks -indeksi kyykkäsi perjantaina 14 prosenttia. Indeksi on vuoden alusta vajonut lähes kolmanneksella.

Finanssisektorin kohdalla voidaan puhua vakavasta pörssiromahduksesta. Pankit ovat paremmin pääomitettuja kuin ennen edellistä finanssikriisiä, mutta esimerkiksi Italiassa pankkisektori on heikossa kunnossa.

Esimerkiksi saksalainen Deutsche Bank syöksyi perjantaina 14 prosenttia, brittiläinen Barclays 17 prosenttia, skottipankki RBS 23 prosenttia, ranskalainen Société Générale 21 prosenttia ja espanjalainen Santander 20 prosenttia.

Amerikkalaiset pankit pärjäsivät perjantaina paremmin, mutta niidenkin markkina-arvot hupenivat 5–10 prosenttia. Paniikin leviäminen näinkin voimakkaasti Atlantin taakse tarkoittaa, että huoli globaalista finanssikriisistä on todellinen.

Brexit vaikutti erityisen negatiivisesti myös lento- ja matkailuyhtiöihin. Britanniassa kotimaan markkinoista riippuvaiset osakkeet suorastaan teurastettiin. Rakennusyhtiöiden arvosta katosi kertaheitolla 20–30 prosenttia.

4. Mitä tapahtui valuuttamarkkinoilla?

Brexit-perjantai jättää merkkinsä markkinahistoriaan punnan romahtamisen vuoksi. Punta heikentyi perjantaina noin kahdeksan prosenttia Yhdysvaltojen dollaria vastaan ja on nyt heikoimmillaan 30 vuoteen.

Myös euro ja monet muut Euroopan valuutat heikkenivät. Euron luisu rauhoittui perjantain kuluessa, mutta silti 2,3 prosentin heikentyminen dollaria vastaan on erittäin suuri muutos yhden päivän aikana.

Vertailukohdaksi voi ottaa Britannian irtautumisen vuonna 1992 Euroopan valuuttakurssimekanismista ERM:stä, joka edelsi euroa. Tuolloin ”mustana keskiviikkona” punta valahti 4,1 prosenttia, kun se irtautui markkinapaineiden vuoksi ERM:stä.

Punnan historiallinen romahdus voi auttaa Britannian vientiyhtiöitä. Esimerkiksi siruvalmistaja ARM, öljy-yhtiö BP ja lääkeyhtiö Astra Zeneca vahvistuivat perjantaina. Myös muut eurooppalaisyhtiöt voivat hyötyä heikentyneistä valuutoistaan, jos niillä on vientiä Euroopan ulkopuolelle.

Eurooppalaisten ja etenkin brittien ostovoima sen sijaan kutistui.

5. Saiko finanssikeskus Lontoon City kuoliniskun?

Brexit-päätöksen myötä Lontoon asema finanssimaailman napana uhkaa murtua, mutta sitä kannattelevat sijoitustoiminnalle otollinen infrastruktuuri, ihmissuhdeverkostot ja muuttamisen aiheuttama vaiva.

Lontoo oli viime vuonna Z/Yen-konsulttiyhtiön finanssikeskusindeksin ykköspaikalla. Hallintoalue City aivan Lontoon ytimessä työllistää yli 400 000 finanssialan työntekijää. Kaikkiaan alasta elantonsa saa Britanniassa hieman yli miljoona ihmistä.

Muuttoaalto muualle saattaa olla jo vireillä. Britannian yleisradion BBC:n tietojen mukaan investointipankki Morgan Stanley aikoo siirtää noin 2 000 työpaikkaa Dubliniin ja Frankfurtiin. Myöhemmin pankki torjui BBC:n tiedot ja vakuutti vain punnitsevansa vaihtoehtojaan.

Ongelmana on, ettei Britannian lähtö EU:sta ole vieläkään täysin varmaa. Pääministeri David Cameron haluaa lykätä eroprosessin vireille laittamisen seuraajalleen. Hän kertoi keskiviikkona irtisanoutuvansa lokakuuhun mennessä. Finanssialan toimijoiden on vaikea tehdä päätöksiä vaillinaisen tiedon varassa.

Lontoon uusi pormestari Sadiq Khan yrittää neuvotella Lontoolle erityisasemaa EU:ssa. Vaikka Britannia ei kuuluu euroon, sen rahoitusmarkkinat ovat tiukasti kietoutuneet eurojärjestelmään.

6. Voivatko keskuspankit torjua Brexitin vaikutuksia?

Näin keskuspankkiirit ainakin vakuuttivat perjantaina. Euroopan keskuspankki ja Britannian rahapolitiikasta vastaava Bank of England ovat tärkeimmät toimijat Brexitin tuhojen torjunnassa.

Bank of Englandin pääjohtaja Mark Carney ilmoittikin heti perjantaina aamupäivällä televisioidussa puheessa, että keskuspankki on varannut markkinavakauden varmistamiseen 250 miljardia puntaa elvytysrahaa.

Kanadalainen Carney varoitti brittejä väkevin sanoin Britannian EU-eron vaaroista ennen äänestystä, ja etenkin Brexit-leiri syytti häntä keskuspankkitoiminnan politisoimisesta. Paineet Carneyn eroon ovat suuret, kunhan Britannian pääministeri vaihtuu. Carney on erittäin arvostettu keskuspankkiiri, ja hänen lähtönsä lisäisi epävakautta.

Keskuspankkien mielenkiinto syttyi myös Euroopan ulkopuolella. Esimerkiksi Yhdysvaltojen, Kiinan ja Japanin keskuspankit kertoivat valmistautuvansa talouden vakauden tukemiseen.

Brexitin myötä Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin ohjauskoron nosto luultavasti lykkääntyy hamaan tulevaisuuteen. Maailmantalous jatkaa toimintaansa poikkeustilassa.

7. Vaikuttaako pääministeri Cameronin lähtö markkinoihin?

Cameron on ollut sijoittajille mieluinen johtaja: markkinamyönteinen konservatiivi, joka arvostaa tarkkaa talouden hoitoa. Yhdessä valtiovarainministeri George Osbornen kanssa Cameron on höylännyt hyvinvointivaltiota solakammaksi.

Parivaljakon suojissa Britannian finanssipalvelut ovat voineet kukoistaa Lontoon Cityssä melko rauhassa, vaikka finanssikriisi toikin hieman kiristyksiä pankkien toimintaan.

Cameronin päätös sallia kansanäänestys EU:ssa pysymisestä osoittautui kuitenkin virhearvioksi hänen oman uransa kannalta. Se myös johti yhteen Britannian historian synkimmistä pörssipäivistä. Luottoluokittajista S&P kertoi talouslehti Financial Timesille, että se harkitsee Britannian luottoluokituksen leikkaamista. Moody’s vaihtoi Britannian näkymät negatiivisiksi.

Cameronin eroilmoitus perjantaina aamupäivällä ei painanut kursseja entistä alemmaksi, sillä ilmoitus ei tullut yllätyksenä. EU-jäsenyyttä kannattaneella pääministerillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin erota.

8. Onko sijoittajille väliä, kuka Britanniaa johtaa?

Taatusti on. Brexit voi johtaa uusiin parlamenttivaaleihin, joissa populistinen Ukip-puolue voisi pärjätä hyvin. Poliittiset kriisit ja nationalististen puolueiden kannatuksen kasvu ovat globaaleille markkinoille huonoja uutisia.

Cameronin tilalle voi nousta konservatiivien kansanedustaja ja Lontoon entinen pormestari Boris Johnson, joka on tunnettu löyhistä, totuutta sivuavista lausunnoista. Oman tiensä kulkijana Johnson päätti kannattaa Brexitiä.

Jos Britannia olisi päättänyt pysyä EU:ssa, Johnsonin urapolku olisi katkennut. Riskipeli kannatti – Cameronin lisäksi perintöprinssi Osbornen pitää todennäköisesti väistyä.

Tie Johnsonille on raivattu auki, ellei pääministerin salkkua sieppaa Brexitiä kannattanut oikeusministeri Michael Gove tai maahanmuutossa tiukkaa linjaa ajanut sisäministeri Theresa May. Mahtipontinen ja ailahteleva Johnson lisäisi markkinoiden epävakautta, Goven tai Mayn kaltainen perinteinen valinta toisi vakautta.

Suurimman oppositiopuolueen Labourin puheenjohtajan Jeremy Corbynin asema heiluu myös. Labour on perinteisesti suhtautunut EU:hun myönteisesti, mutta vahvasti vasemmalle nojaava Corbyn kampanjoi EU-jäsenyyden puolesta ponnettomasti ja ilman vilpitöntä intoa.

9. Hajoaako Yhdistynyt kuningaskunta?

Skotlannin kansallispuolueen SNP:n puheenjohtaja Nicola Sturgeon ilmoitti perjantaina, että Skotlannilla on erittäin todennäköisesti taas edessään itsenäisyysäänestys.

62 prosenttia skoteista kannatti EU:ssa pysymistä. Myös pohjoisirlantilaiset olisivat halunneet jäädä EU:hun. Wales ja Englanti puolsivat Brexitiä.

Britannian hajoaminen vaikuttaisi etenkin paikallisiin yrityksiin ja todennäköisesti entisestään heikentäisi puntaa.

Aivan heti tuho ei ole edessä. SNP:n edellinen puheenjohtaja Alex Salmond ennusti uutistoimisto Bloombergin haastattelussa, että viiden vuoden päästä Skotlanti on itsenäinen EU:n jäsenmaa.

10. Kuinka Helsingin pörssi reagoi Brexitiin?

Suomessa välittömät Brexit-vaikutukset tuntuvat vasta maanantaina, sillä Helsingin ja myös Tukholman pörssit olivat juhannusaaton vuoksi suljettuina.

18 maan erikokoisista yrityksistä koottu Stoxx Europe 600 -indeksi päätyi perjantaina hieman alle seitsemän prosenttia miinukselle. Tästä voi päätellä, että Helsingin pörssin osakkeet todennäköisesti kyykkäävät maanantaina ainakin viitisen prosenttia.

Ellei viikonlopun aikana tule uutta tietoa Brexitin vaikutuksista, maanantai tuskin on Helsingissä yhtä ailahteleva kuin perjantai oli muualla Euroopassa. Sijoittajat ovat ehtineet totutella ajatukseen Britannian lähdöstä.

Lue HS:n seuranta markkinasokista täältä. HS:n kaikki Brexit-jutut voit lukea niiden omalta aihesivulta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    2. 2

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    3. 3

      Sirkka Lekman on leikannut Linnanmäellä tuhansia siluetteja, mutta tänä kesänä vuosikymmenten työ päättyy – ”En halua, että minua pitää höpsähtäneenä talutella kulisseihin’

    4. 4

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    5. 5

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    6. 6

      Macronin ja ranskalaisten kuherruskuukausi on ohi – suosio hiipuu, tyytymättömät moittivat kivikasvoiseksi muuttunutta presidenttiä ylimieliseksi ja itsevaltaiseksi

    7. 7

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    8. 8

      Kehäradan lipunmyynti on ajoittain ruuhkautunut Helsinki-Vantaalla – ”Oli säälittävää nähdä turhautuneet ulkomaalaiset ja kärsimättömät suomalaiset yhden lippuautomaatin edessä”

    9. 9

      Yhdysvaltain uusi rauhanneuvottelija syytti Venäjää taisteluista Itä-Ukrainassa – Haluaisi Trumpin tarjoavan Ukrainan käyttöön tappavia aseita

    10. 10

      Verottaja on tutkinut Panaman papereiden perusteella kymmeniä suomalaisia – veroparatiisivuodon tutkinta on ottanut kesän aikana ison harppauksen eteenpäin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    3. 3

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    4. 4

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    5. 5

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    6. 6

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    7. 7

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    8. 8

      Lääkäri Pippa Laukka tyrmää epäilyn: ”Lankutuksella ei saa selän rasitusmurtumaa”

    9. 9

      Turvapaikan­hakijana Suomeen tullut lääkäri joutuu odottamaan vuosia, että saa harjoittaa ammattiaan – Kotouttamiseen sijoitettiin enemmän rahaa kuin koskaan, mutta näkyykö se käytännössä?

    10. 10

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    9. 9

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    10. 10

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    11. Näytä lisää