Talous

Merkittävästä vallasta luopunut EK panostaa nyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin – HS:n haastattelussa Matti Alahuhta

Työnantajien keskusjärjestö EK ei enää neuvottele palkoista. Keskitetystä palkkaratkaisusta luopuminen tarkoitti samalla vallan merkittävää vähentymistä.

Lisäarvon tuottaminen on tärkeämpää kuin vallan tavoittelu.

Tähän ajatukseen kiteytyy Elinkeinoelämän keskusliiton eli EK:n hallituksen puheenjohtajan Matti Alahuhdan näkemys EK:n suuresta muutoksesta.

Elinkeinoelämän pääedunvalvojan EK:n radikaali muutos alkoi viime marraskuussa. Silloin järjestö irtautui lopullisesti pitkään vallinneesta menettelystä, jossa se osallistui keskitettyjen palkkaratkaisujen tekemiseen.

EK:n johtajat eivät siis tulevaisuudessa osallistu neuvotteluihin, kun työnantaja- ja työntekijäpuolet joko suoraan tai jäsenliittojensa kesken sopivat palkansaajien palkoista ja muista työsuhteiden ehdoista.

Se on suuri muutos edunvalvontajärjestölle, jonka kansa on nimenomaan oppinut tuntemaan usein dramaattisten työehtosopimusneuvotteluiden osapuolena.

”Monen mielestä EK heikkenee, kun se antaa pois valtaansa, mutta totuus on päinvastainen, koska maailma on muuttunut”, Alahuhta sanoo työhuoneessaan, joka sijaitsee kehitysyhtiö DevCon tiloissa.

”Toimialojen vaatimukset eroavat niin paljon, että kaikkien alojen niputtaminen yhdeksi sopimukseksi ei enää toimi. Valta lähtee mutta lisäarvo lisääntyy, eli vaikuttavuus kasvaa.”

Ensimmäisen kerran toimialakohtaiset työntekijä- ja työnantajajärjestöt neuvottelevat työehdoista ilman EK:ta syksyllä 2017.

Alahuhdan mukaan siirtämällä neuvotteluvallan omille jäsenliitoilleen EK voi paremmin keskittyä muihin keskeisiin kysymyksiin ja kehittää ketterästi toimintaansa.

Lisäarvon tuottaminen ja koko porukan saaminen mukaan edistämään yhteisiä tavoitteita ovat aina olleet etusijalla menestyneissä yrityksissä vallanhimon sijaan, Alahuhta sanoo.

Vallanhimosta voi olla jopa haittaa, koska se voi vääristää ratkaisuja. Siksi Alahuhta neuvoo myös muita järjestöjä varmistumaan, että valtapyrkimykset eivät ohjaa niiden omaa toimintaa.

EK:n muutoksen tulosten pitäisi valmistua syksyllä, mutta Alahuhta kertoo jo nyt tärkeimmistä tavoitteista.

Mallia on otettu muiden EU-maiden elinkeinoelämän järjestöistä, ja eniten vaikutteita on saatu Ruotsista.

Jäsenliitojen kanssa keskustellaan EK:n avaintehtävien täsmentämisestä ja päätöksenteon uudistamisesta.

Päämäärä pysyy entisellään: EK pyrkii muodostamaan jäsenliittojen kesken yhteisen kannan, jota se sitten edistää. Jos yhteistä kantaa ei synny, silloin liitot ajavat itse asiaansa, Alahuhta kertoo.

Mahdollisiin työntekijöiden vähennyksiin EK:ssa Alahuhta ei kesken muutoksen ota kantaa, mutta hän muistuttaa, että EK:n väkimäärää on jo supistettu tuntuvasti.

Suurin muutos painotuksissa lienee se, että pienten ja keskisuurten yritysten aseman parantamiseen kohdistettavat voimavarat kaksinkertaistetaan sisäisin siirroin.

”EK ajaa pk-yritysten ja suurten yritysten näkökulmaa siitä, miten Suomea tulee kehittää”, Alahuhta linjaa.

Tärkeimpiä EK:n vaikuttamiskohteita ovat EU, kauppapolitiikka sekä koulutus ja tutkimus. Huomiota saavat myös energia, verotus, talouspolitiikka ja yrityslainsäädäntö, Alahuhta luettelee.

Hän ennustaa, että EU-jännitteiden takia Suomessa voi tulla hyvin nopeasti tarvetta kannanottoihin siitä, mihin suuntaan EU:ta tulisi kehittää.

Lähtökohtana EK:ssa on Suomen etu: Suomen pitää olla haluttu investointikohde, jotta tänne syntyy työpaikkoja, Alahuhta sanoo.

”Kaikkia kysymyksiä pohditaan nimenomaan Suomen kannalta. Me olemme se järjestö, joka katsoo asioita laajasti.”

Alahuhta sanoo huomanneensa, että kansainväliset yritykset eri puolilla maailmaa ovat lopulta kaikki riippuvaisia kotimaansa menestyksestä. ”Jos kotimaa kärsii, myös yritys kärsii.”

Erikseen Alahuhta painottaa vielä koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä.

”Koulutus ja tutkimus on Suomelle ainoa tapamme erottautua muista maista.”

Alahuhdan mielestä koulutukseen täytyisi suhtautua Suomessa niin kuin ydintoimintaan yrityksissä: siihen pitää panostaa vaikeinakin vuosina.

Viesti on suunnattu selvästi Juha Sipilän (kesk) hallitukselle.

Alahuhta sanoo itse kaipaavansa tiiviimpää yritysten ja yliopistojen yhteistyötä, mutta koulutuksella on muutenkin iso yhteiskunnallinen merkitys.

”Ote ei saa herpaantua yhtään”

Matti Alahuhta sanoo pohtineensa paljon sitä, miksi uusiutuminen on Suomessa niin vaikeaa.

Kesäkuun alussa sovittua kilpailukykysopimusta neuvoteltiin yli vuoden ajan, ja sosiaali- ja terveysalan uudista valmistelee jo neljäs hallitus peräkkäin.

”Työtä on vielä jäljellä”, Alahuhta sanoo.

Alahuhta sanoo ymmärtävänsä, että erilaisten eturyhmien tavoitteiden sovittamisessa yhteen on aina ongelmansa, mutta hän kaipaa nopeampia ja parempia toimintatapoja.

”Olen tässä enemmän kysymyksen esittäjän roolissa”, Alahuhta sanoo, kun häneltä kysyy omia ratkaisuehdotuksia.

Alahuhdan oman tulkinnan mukaan Suomi yliarvioi suorituskykyään kansakuntana vuosina 1993–2008.

”Nyt on ollut jonkin aikaa vaihe, jolloin aliarvioimme itseämme. Emme usko, että saamme mitään aikaan, ja kun saamme, vähättelemme sitä. Meiltä puuttuu tulevaisuuden uskoa.”

Alahuhta muistuttaa, että Suomella on uskottava hallintokoneisto ja vahvoja talouskasvua edistäviä rakenteita kuten luotettava energiahuolto ja hyvät liikenneyhteydet.

Kun tarkastellaan tällaista pitkän aikavälin kilpailukykyä, Suomi on yhä maailman kärkeä World Economic Forumin mittauksissa.

Mutta kun katsotaan lähitulevaisuuden talouskasvun kannalta tärkeää kustannuskilpailukykyä, Suomi on kansainvälisissä vertailuissa sijalla 20. Se ei riitä, Alahuhta sanoo.

Alahuhdan mukaan Suomen tilanne paranee, kunhan kehitetään koulutusta ja tutkimusta jatkuvasti ja kustannuskilpailukykyyn vaikuttavat työmarkkinakysymykset ratkaistaan.

Jos näissä asioissa onnistutaan, suomalaisten usko itseensä kasvaa, ja se ruokkii taas uusia edistysaskeleita, Alahuhta sanoo ja puhuu positiivisen kierteen synnyttämisen tärkeydestä.

Mutta eikö ilmassa ole jo hyviä merkkejä muutoksesta?

Esimerkiksi mobiilipeliyhtiö Supercellin käypä arvo määriteltiin kesäkuussa yrityskaupassa vajaaksi yhdeksäksi miljardiksi euroksi. Arvostus oli huikea yhtiölle, joka perustettiin vain kuusi vuotta sitten.

Hiljan syntyneen kilpailukykysopimuksen pitäisi parhaimmillaan parantaa Suomen kilpailukykyä 6–7 prosentilla suhteessa Ruotsiin ja Saksaan.

”Voi kyllä olla, että meillä on jo otettu ensimmäisiä askelia, mutta ote ei saa herpaantua yhtään”, Alahuhta vastaa.

”Meillä ei ole varaa ajatella mustavalkoisesti tai kaavoihin kangistuneesti mistään.”

Matti Alahuhta ja EK

 Tekniikan tohtori Matti Alahuhta on Elinkeinoelämän hallituksen puheenjohtaja.

 Hän oli Koneen toimitusjohtaja 2005–2014. Sitä ennen hän teki pitkän uran Nokiassa.

 EK on yksityisten yritysten edunvalvontajärjestö, joka edustaa eri toimialojen yrityksiä ja liittoja. Toimialaliitoissa olevista yrityksistä tulee myös EK:n jäseniä.

 Metsäteollisuus ry päätti kesäkuussa, että se irtaantuu EK:sta vuoden 2017 alusta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    2. 2

      Millä autolla naapurissasi ajetaan? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    3. 3

      Yhä useammalla alalla on pulaa työntekijöistä – Katso hakukoneesta, missä ammateissa kaivataan tekijöitä asuinseudullasi

    4. 4

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto

    6. 6

      Suomen suurin koskaan järjestetty lähiöfestivaali alkaa tänään – HS esittelee kolme kiinnostavaa uutta lähiötä ja festivaalin tärpit

    7. 7

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    8. 8

      Trump vaati kansallislaulun aikana protestoiville NFL-pelaajille potkuja – Jacksonville Jaguarsin omistaja riviin pelaajien rinnalle

    9. 9

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    10. 10

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    3. 3

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Ateistia pidetään moraalittomana ihmisenä – paitsi Suomessa

    5. 5

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    6. 6

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    7. 7

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    8. 8

      Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

    9. 9

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    10. 10

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    9. 9

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää