Talous

Ruotsin taloudella neljän prosentin kasvuvauhti – valtiovarainministeri uskoo maahanmuuttoon voimavarana

Ruotsin valtiovarain- ministeri uskoo, että euron ulkopuolella olosta on ollut etua.

Visby

Visbyn mukulakivikaduilla, vuotuisen politiikkaviikon Almedalenin hulinassa, käy kiivas kisa talouspäättäjien huomiosta.

Tuolla pankkiiri vie viestiään talousseminaarissa.

Tuossa peliyhtiön lobbari ajaa lakimuutoksia.

Ja tuolla kulkee päivän kekseliäin protesti: veroparatiisien vastustaja postilaatikkoyritykseksi pukeutuneena.

Moni on paikalla, sillä Almedalen on paikka tavata niitä, jotka pitelevät talouden naruista. Poliittisia linjauksia veteli tänä vuonna muun muassa valtiovarainministeri Magdalena Andersson. Hänen viestinsä Ruotsista oli yhtä hehkutusta.

”Kasvu ja kehitys Ruotsin taloudessa on fantastista”, Andersson ylistää, kun HS yhyttää hänet hetkeksi vilinässä.

”Meno on hyvin vahvaa ja talouden kasvu laajalla pohjalla.”

Ruotsin talous porskuttaa tosiaan poikkeuksellista noin neljän prosentin kasvuvauhtia – nopeammin kuin taloudet esimerkiksi Saksassa tai Yhdysvalloissa.

Sekä yksityinen että julkinen kulutus ovat kasvaneet. Kotitaloudet kuluttavat hyvän palkkakehityksen ansiosta.

Ruotsin verraten laajapohjainen vientikin on taas vedossa. Vientiyritykset ovat ottaneet markkinaosuuksia maailmalla ensimmäisen kerran liki pariin vuosikymmeneen, Business Sweden arvioi hiljattain paikallisessa mediassa.

Talouden hyvästä tahdista huolimatta Ruotsilla on edessään suuria haasteita. Kiireisin niistä on maahanmuutto, jonka kustannukset kasvavat tänä vuonna radikaalisti viime vuoden yli 160 000 turvapaikanhakijan seurauksena.

Maahanmuuton vuotuiset budjettikulut kasvavat ministeriön mukaan 2014–2018 noin 5,4 miljardia euroa. ”On selvää, ettei suuren joukon tulo lyhyessä ajassa ole kestävää, ja siksi kulut kasvavat nyt lyhyellä aikavälillä. Kun ihmiset pääsevät töihin, he ovat mukana tuomassa tuloja”, Andersson sanoo.

Ministeriön ennusteet näyttävät, että esimerkiksi julkisen talouden velka-aste supistuu lähivuosina kulujen kasvusta huolimatta. Andersson uskoo, että maahanmuutto on yhä Ruotsille pitkällä aikavälillä voimavara.

”Esimerkiksi osa siitä hyvin luovasta start-up-sektorista, joka on syntynyt Tukholmaan on tulosta siitä, että Ruotsiin on tultu hyvin erilaisilla taustoilla. Silloin syntyy paljon uusia ideoita.”

Se, että maahanmuutto toisi talouteen tuloja pitkällä aikavälillä, edellyttää silti, että tulijat työllistyvät. Ruotsin näytöt tällä saralla eivät ole kummoisia.

Ulkomailla ja kotimaassa syntyneiden työllisyysasteiden ero on Ruotsissa Hollannin ohella suurin OECD-maista.

Andersson huomauttaa, että Ruotsin korkea työllisyysaste voi olla yksi syy siihen, että erot ryhmien välillä näyttävät maavertailussa suurilta. ”Juuri nyt työllisyysasteemme on korkein, jonka Eurostat on koskaan mitannut missään maassa.”

”Mutta on totta, että meidän on parannettava juoksua.”

Työllistämislääkkeenä Ruotsissa keskustellaan muun muassa siitä, missä määrin valtion tulisi vaikuttaa aloitustason palkkojen laskemiseen. Anderssonin vastaus on, että valtion pitää pysytellä erossa palkanmuodostuksesta. Matalapalkkatyö ei ylipäätään ole ratkaisu.

”Jos työskentelee kokoaikaisesti, on saatava palkka, jolla voi elää. Sitä vastoin pitäisi olla halvempaa työnantajille palkata ihmisiä, jotka eivät ehkä ole olleet pitkään Ruotsin työmarkkinoilla ja joilla ei ole juuri niitä taitoja, joita tarvitaan.”

Almedalenin keskusteluissa talouden ilmiselvä aihe oli maahanmuuton lisäksi Britannian mahdollinen ero EU:sta.

Ruotsille isku voi olla taloudellisesti suurempi kuin esimerkiksi Suomelle.

Ruotsin viennistä vajaat seitsemän prosenttia suuntautui viime vuonna Britanniaan ja kuusi prosenttia tuonnista tuli sieltä. Suomessa vastaavat luvut ovat paria prosenttiyksikköä pienemmät. Britannia on myös yksi suurimmista ulkomaisten investointien lähtömaista Ruotsissa.

”Ajattelin, että nyt äkkiä vaatteet päälle ja töihin”, Andersson kuvaa reaktiotaan brexit-äänestystulokseen.

”On selvää, että kyse on epävarmuuden kaudesta, joka vaikuttaa vastaisuudessa Britanniaan ja myös muihin Euroopan maihin ja Ruotsiin.”

Liberaali Britannia on ollut EU:ssa yksi Ruotsille läheisimpiä maita. Nyt Ruotsi kuuluu leiriin, jonka mukaan Britannian kanssa pitää neuvotella maltilla.

”Osa sanoo nyt, että britit ovat äänestäneet väärin ja heitä on rangaistava. Minun mielestäni se ei voi olla lähtökohta. Tunteet pitää rauhoittaa ja ottaa rationaalinen lähtökohta.”

”Samaan aikaan ei voi olla niin, että Britannialla olisi vapaa pääsy sisämarkkinoille ilman, että se täyttäisi näiden markkinoiden toimintaehtoja. Ei voi vain poimia rusinoita pullasta.”

Ruotsin oma suhde EU:hun on etäisempi kuin esimerkiksi Suomen, sillä Ruotsi ei ole jäsen rahaliitossa. Andersson uskoo, että euron ulkopuolella pysyttelystä on ollut etua.

”On selvää, että kriisivuosina meille oli eduksi, että meillä oli oma valuuttamme emmekä olleet mukana”, Andersson sanoo.

On silti myös haittapuolia, hän toteaa. Kun EU:n valtiovarainministerit tapaavat Brysselissä tiistaisin, ovat euromaiden johtajat käyneet keskusteluja jo maanantaina.

”Heillä on sellaista vaikutusvaltaa, jota meillä ei ole.”

Ruotsissa vakavaa eurokeskustelua ei nykyisin juuri käydä. Andersson ei usko tilanteen muuttuvan. ”Minun on vaikeaa nähdä, että uusi euroäänestys tulisi sinä aikana, kun minä olen aktiivisesti politiikassa”, hän sanoo. ”Ja aion pysyä mukana kauan!”

Magdalena Andersson

 Magdalena Andersson, 49, on toiminut Ruotsin valtiovarainministerinä syksystä 2014. Hän edustaa sosiaalidemokraatteja.

 Ennen ministerintehtäväänsä Andersson on toiminut muun muassa paikallisen veroviranomaisen Skatteverketin ylijohtajana, valtiosihteerinä valtiovarainministeriössä ja suunnittelupäällikkönä valtioneuvoston kansliassa.

 Koulutukseltaan hän on ekonomi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ruotsi
  • Euroopan unioni
  • Brexit
  • Elina Kervinen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    4. 4

      Sähköinen työnhaku aiheuttaa päänvaivaa jopa tuhansille työttömille – ”Tuntuu, kuin työnhakija olisi hirttosilmukassa”

    5. 5

      Panettelu on taitolaji, mutta sanasotaan ajautuneet Trump ja Kim ovat siinä korkeintaan keskinkertaisia – Nämä valtiomiehet ovat olleet paljon viiltävämpiä

    6. 6

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    7. 7

      Meidän kaikkien kannattaisi seurata reissuillamme tarkemmin, mitä riksakuskit älypuhelimillaan tekevät

    8. 8

      Trump haukkui rodullista tasa-arvoa vaativat NFL-pelaajat ja peruutti NBA-mestarin kutsun Valkoiseen taloon ”epäröinnin” vuoksi

    9. 9

      Jo puoli tuntia liikuntaa päivässä voi pitää kuoleman kauempana, iso tutkimus osoittaa – silti yhä harvempi suomalainen liikkuu

    10. 10

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    3. 3

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    4. 4

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    5. 5

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    6. 6

      Vihreiden nousukiito hiipui: puolue putosi HS-gallupissa kolmanneksi – perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan

    7. 7

      Meidän kaikkien kannattaisi seurata reissuillamme tarkemmin, mitä riksakuskit älypuhelimillaan tekevät

    8. 8

      ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

    9. 9

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    10. 10

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    3. 3

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    9. 9

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää