Valikko
Talous

Taloustieteilijät: Suomen heikko talouskasvu on paradoksi

Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Vesa Vihriälä kirjoittivat valtiovarainministeri Petteri Orpolle katsauksen Suomen talouspolitiikan uudesta suunnasta.

Suomen heikko talouskasvu on paradoksi, arvioivat taloustieteilijät Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Vesa Vihriälä valtiovaraiministeri Petteri Orpon (kok) pyytämässä katsauksessa.

Tutkijat korostavat, että Suomi on kansainvälisissä talouskasvun edellytysten vertailuissa todettu yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä maista. Instituutiot ovat vakaat ja toimivat, väestön osaaminen on erinomainen, tutkimustoiminnan panostukset korkealla tasolla ja infrastruktuuri pääosin hyvä. Lisäksi kasvuyritystoiminta (startup) on vilkasta.

”Suomi on edellytyksiinsä nähden alisuoriutuja: syystä tai toisesta taloudessa ei ole sellaista dynamiikkaa, johon meillä pitäisi olla kaikki mahdollisuudet. Kysyntäkomponenttien kehityksen perusteella kasvun heikkous liittyy ennen kaikkea vientiin, ja hieman lievemmin investointeihin. Viennin alhainen taso ja heikko kasvu ovat jäljitettävissä pitkälle ict-sektoriin ja muuhun teknologiateollisuuteen”, Holmström, Korkman ja Vihriälä kirjoittavat.

Heidän mukaansa näitä toimialoja kohdanneet tarjontašokit ovat johtaneet pysyvään sellaisen tuotannon menetykseen, joka vielä vuosikymmen sitten oli tärkeä osa Suomen menestystä. Pitkään jatkunut talouden heikkous on katsauksen mukaan osoitus heikosta sopeutumiskyvystä.

”Yksi tekijä on kustannuskilpailukyky. Se heikentyi kriisin alkuvaiheessa tuottavuusromahduksen ja samaan aikaan toteutuneen palkkojen nopean nousun takia ja on vasta viime aikoina alkanut hieman kohentua. Heikon kustannuskilpailukyvyn takia yrityksillä ei ole ollut kannustinta laajentaa toimintaansa vaan pikemminkin saneerata muun muassa työvoimaa vähentämällä.”

Kustannuskilpailukyvyn hidas palautuminen heijastaa nimellisten työvoimakustannusten joustamattomuutta, jolle rahaliittoon liittyminen asettaa nykyisin paljon suuremmat vaatimukset kuin oman valuutan aikana.

Suomen talous toipuu siis edelleen hyvin hitaasti vuonna 2008 alkaneesta taantumasta. Euroopan komission keväällä julkistaman ennusteen mukaan Suomen talouskasvu on tänä vuonna euroalueen toiseksi hitainta Kreikan jälkeen. Jos ennuste pitää paikkansa, ensi vuonna Suomen talouskasvu on euroalueen hitainta. Komission mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä ja ensi vuonna 0,7 prosenttia.

Hidasta talouskasvua on pitänyt yllä pääasiassa yksityinen kotimainen kysyntä ja rakennusteollisuus. Taloustieteilijät arvioivat katsauksessa, että hallituksen tavoitteekseen asettama 72 prosentin työllisyysaste toteutuu enintään puoliksi. Se puolestaan heikentää mahdollisuuksia julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi pidemmällä aikavälillä.

Holmsrömin, Korkmanin ja Vihriälän mielestä Suomen finanssipolitiikan viritystä voi pitää ”järkevänä kompromissina” lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteiden välillä: julkisen talouden velkaantumiskehitys todennäköisesti taittuu suhteessa bruttokansantuotteeseen lähivuosina ja toisaalta finanssipolitiikka ei sanottavasti heikennä kotimaista kysyntää.

Talouspolitiikan uusia toimia onkin heidän mielestään etsittävä rakennepolitiikasta.

Uudistuksia voisi tehdä työmarkkinoiden lainsäädäntöön, yritysten ja rahoituslaitosten toiminnan sääntelyyn, vero- ja sosiaaliturvajärjestelmään, julkisesti rahoitettuihin koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä tutkimuksen rahoitukseen julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Holmström, Korkman ja Vihriälä kuitenkin korostavat, että uudistuksia on punnittava huolellisesti sen mukaan, miten ne helpottaisivat Suomen talouden nykyisiä erityisongelmia.

”Uudistukset saattavat edellyttää tilapäistä menojen lisäystä esimerkiksi uusien tietojärjestelmien luomisessa tai koulutuksessa. Huonosti suunniteltuina ne saattavat merkitä pysyvää menojen kasvua tai verotulojen menetystä. Rakenneuudistusten tulisi pikemminkin tukea toimintaympäristön selkeyttä ja ennakoitavuutta kuin heikentää sitä. Näistä syistä täytyy huolellisesti pohtia, millaisista uudistuksista Suomen nykytilanteessa on eniten hyötyä”, Holmström, Korkman ja Vihriälä kirjoittavat.

Katsauksen mukaan Suomi on yhä selvemmin muuttumassa jälkiteolliseksi palveluyhteiskunnaksi. Samanaikaisesti teknologiaan ja globalisaatioon liittyvä työelämän murros koettelee Suomea kuten koko maailmaa.

Taloustieteilijöiden mielestä ongelmana ovat toimintaympäristön suuret muutokset yhdistettynä kyvyttömyyteemme sopeutua uusiin vaatimuksiin.

”Uudessa kilpailutilanteessa pärjääminen on Suomen tulevaisuuden avainkysymys. Se edellyttää uusien toimintamallien ja organisaatiomuotojen ymmärtämistä, uusien opetusmallien omaksumista ja joustavuutta kehittämistyössä, myös lainsäädännön osalta. Samalla tulee seurata kehitystä muissa maissa. Tulee tunnistaa missä parhaat ideat kehittyvät ja pyrkiä sovittelemaan niitä omiin oloihimme.”

Siksi rakennepoliittiset toimet pitäisi heidän mielestään keskittää työmarkkinoiden toiminnan parantamiseen, yritystoiminnan uudistumiskyvyn ja -kannusteiden vahvistamiseen sekä näkymän luomiseen siitä, että Suomi on vastaisuudessakin huippuosaamisen maa.

Katsauksen mukaan työmarkkinoiden osalta kilpailukykysopimus ja siihen liittyvä yhteisymmärrys ”Suomen mallista” tukevat kustannuskilpailukyvyn paranemista. Työvoiman tarjonnan tukemiseksi olisi harkittava erilaisia työn vastaanottamiseen kannustavia toimia. Nämä voisivat koskea esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta. Tutkijoiden mielestä naisten työmarkkinoille osallistumisen mahdollisuuksien tukemiseksi olisi hyvä pidättäytyä päivähoitomaksujen korotuksista.

”Maahanmuuttajille voisi pyrkiä luomaan verraten pitkäkestoisen (1–2 vuotta) harjoittelujärjestelyn, jonka puitteissa aluksi vain hyvin alhaiseen tuottavuuteen yltävät maahanmuuttajat voisivat työllistyä työehtosopimuksien määrittämää korvausta pienemmällä kustannuksella. Tällaisen järjestelyn ehdoksi voisi asettaa esimerkiksi sen, että harjoittelijat osallistuvat muun muassa kielikoulutukseen.”

Uudistuksissa pitäisi ottaa huomioon myös se, että koulutusjärjestelmää olisi muutettava.

”Rakenneuudistuksessa olennaisinta olisi korkeakoulujen työnjaon muuttaminen niin, että pääosa korkeakouluista keskittyisi kandidaatti- ja maisteritason koulutukseen ja tekisi tutkimusta vain hyvin rajatuilla alueilla. Suppea joukko laaja-alaisia tutkimusyliopistoja huolehtisi jatkokoulutuksesta ja perustutkimuksesta.”

Holmström, Korkman ja Vihriälä korostavat, että vaikka tämän tapaisista asioista ei voida päättää välittömästi, uudistuksen suuntaviivat on mahdollista määrittää muutamassa kuukaudessa niin, että perusratkaisut voitaisiin tehdä esimerkiksi vuoden 2017 kehysriiheen mennessä.

Bengt Holmström on yhdysvaltalaisen huippuyliopiston Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) taloustieteen professori, Sixten Korkman on taloustieteen professori Aalto-yliopistossa ja Vesa Vihriälä on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja. Vihriälä on väitellyt Helsingin yliopistossa valtiotieteen tohtoriksi pääaineenaan kansantaloustiede.

Professori Holmström on jo aikaisemminkin vaatinut muutoksia Suomen koulutusjärjestelmään.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Suomen talous
  • Suhdanne

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    2. 2

      CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

    3. 3

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta kadehtii välillä narkomaaneja – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa ”dope boyt” toimittavat ilmaisia huumepusseja kotioville

    4. 4

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    5. 5

      ”Ne nipistää lapsilisistä / kiristää tilistä budjettii” – Paleface tunnetaan kantaa ottavista sanoituksista, mutta ovatko ne totta? Tarkistimme faktat

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    8. 8

      Ihmiskunnan itsetunto on pitkään ollut kuolemattoman sielun ja ylivertaisen älyn varassa – mutta kumpaakaan meillä ei ole

    9. 9

      Brittien uusi Jane Austen -seteli aiheuttaa harmia – fanien mukaan pankki ei ole ymmärtänyt seteliin painettua sitaattia

    10. 10

      Taiteilija Salvador Dalín ruumis nostettiin haudasta isyyden selvittämistä varten – viikset olivat ennallaan, kertoi balsamoija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    2. 2

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    3. 3

      Löyhkäävä ”koiranlihakuja” on maanpäällinen helvetti, jossa päättömät koirat odottavat vierailijoita – osa korealaisista ajattelee yhä lihan maistuvan parhaalta, kun eläintä on piesty ennen teurastusta

    4. 4

      Tanska siivoaa kerjäläisensä vankilaan – kahden viikon ehdottomia tuomioita jaetaan nyt ilman varoitusta

    5. 5

      CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

    6. 6

      Kartta näyttää, mille alueille maahanmuutto keskittyy Suomessa – professorin mielestä hajasijoittaminen on ”periaatteessa kiva”, mutta ongelmallinen ajatus

    7. 7

      Brittien uusi Jane Austen -seteli aiheuttaa harmia – fanien mukaan pankki ei ole ymmärtänyt seteliin painettua sitaattia

    8. 8

      Äänestäjät saivat tahtonsa läpi: Tukholman ja Göteborgin väliä kulkeva juna nimettiin Trainy McTrainfaceksi

    9. 9

      Donald Trumpin viestintäpäällikkö Sean Spicer on irtisanoutunut – tilalle nousee Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Huckabee Sanders

    10. 10

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

    9. 9

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    10. 10

      Kun entinen poikaystävä tappoi itsensä, Tuisku Lehto, 27, päätti elää – nyt hän on tehnyt näyttelyn, jossa näkyy mielenterveys­kuntoutujien ilo

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Viisi loukkaantui ulosajossa Tammelassa – pelastuslaitos joutui irrottamaan yhden matkustajan autosta
    3. Ihmiskunnan itsetunto on pitkään ollut kuolemattoman sielun ja ylivertaisen älyn varassa – mutta kumpaakaan meillä ei ole
    4. Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä
    5. ”Ne nipistää lapsilisistä / kiristää tilistä budjettii” – Paleface tunnetaan kantaa ottavista sanoituksista, mutta ovatko ne totta? Tarkistimme faktat
    6. Touko Aalto pyrkii nostamaan kahdessa vuodessa vihreät Suomen suurimmaksi puolueeksi – ”Politiikassa on tavoiteltava pääministeriyttä”
    7. Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”
    8. Oppivelvollisuuden mekaaninen pidennys olisi vanhanaikainen tapa torpata syrjäytymistä – yliopistojen lukukausimaksujen aika ei ole nyt, koska ne juuri saatiin ulkomaalaisille
    9. Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta kadehtii välillä narkomaaneja – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa ”dope boyt” toimittavat ilmaisia huumepusseja kotioville
    10. 2 tuntia sitten
    11. Mikä vikunja on? – Tämä ja muita kysymyksiä tänään Uutisgurussa
    12. Lauantai tuo mukanaan sekä sadetta että poutaa
    13. Näytä lisää