Valikko
Talous

Taloustieteilijät: Suomen heikko talouskasvu on paradoksi

Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Vesa Vihriälä kirjoittivat valtiovarainministeri Petteri Orpolle katsauksen Suomen talouspolitiikan uudesta suunnasta.

Suomen heikko talouskasvu on paradoksi, arvioivat taloustieteilijät Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Vesa Vihriälä valtiovaraiministeri Petteri Orpon (kok) pyytämässä katsauksessa.

Tutkijat korostavat, että Suomi on kansainvälisissä talouskasvun edellytysten vertailuissa todettu yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä maista. Instituutiot ovat vakaat ja toimivat, väestön osaaminen on erinomainen, tutkimustoiminnan panostukset korkealla tasolla ja infrastruktuuri pääosin hyvä. Lisäksi kasvuyritystoiminta (startup) on vilkasta.

”Suomi on edellytyksiinsä nähden alisuoriutuja: syystä tai toisesta taloudessa ei ole sellaista dynamiikkaa, johon meillä pitäisi olla kaikki mahdollisuudet. Kysyntäkomponenttien kehityksen perusteella kasvun heikkous liittyy ennen kaikkea vientiin, ja hieman lievemmin investointeihin. Viennin alhainen taso ja heikko kasvu ovat jäljitettävissä pitkälle ict-sektoriin ja muuhun teknologiateollisuuteen”, Holmström, Korkman ja Vihriälä kirjoittavat.

Heidän mukaansa näitä toimialoja kohdanneet tarjontašokit ovat johtaneet pysyvään sellaisen tuotannon menetykseen, joka vielä vuosikymmen sitten oli tärkeä osa Suomen menestystä. Pitkään jatkunut talouden heikkous on katsauksen mukaan osoitus heikosta sopeutumiskyvystä.

”Yksi tekijä on kustannuskilpailukyky. Se heikentyi kriisin alkuvaiheessa tuottavuusromahduksen ja samaan aikaan toteutuneen palkkojen nopean nousun takia ja on vasta viime aikoina alkanut hieman kohentua. Heikon kustannuskilpailukyvyn takia yrityksillä ei ole ollut kannustinta laajentaa toimintaansa vaan pikemminkin saneerata muun muassa työvoimaa vähentämällä.”

Kustannuskilpailukyvyn hidas palautuminen heijastaa nimellisten työvoimakustannusten joustamattomuutta, jolle rahaliittoon liittyminen asettaa nykyisin paljon suuremmat vaatimukset kuin oman valuutan aikana.

Suomen talous toipuu siis edelleen hyvin hitaasti vuonna 2008 alkaneesta taantumasta. Euroopan komission keväällä julkistaman ennusteen mukaan Suomen talouskasvu on tänä vuonna euroalueen toiseksi hitainta Kreikan jälkeen. Jos ennuste pitää paikkansa, ensi vuonna Suomen talouskasvu on euroalueen hitainta. Komission mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä ja ensi vuonna 0,7 prosenttia.

Hidasta talouskasvua on pitänyt yllä pääasiassa yksityinen kotimainen kysyntä ja rakennusteollisuus. Taloustieteilijät arvioivat katsauksessa, että hallituksen tavoitteekseen asettama 72 prosentin työllisyysaste toteutuu enintään puoliksi. Se puolestaan heikentää mahdollisuuksia julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi pidemmällä aikavälillä.

Holmsrömin, Korkmanin ja Vihriälän mielestä Suomen finanssipolitiikan viritystä voi pitää ”järkevänä kompromissina” lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteiden välillä: julkisen talouden velkaantumiskehitys todennäköisesti taittuu suhteessa bruttokansantuotteeseen lähivuosina ja toisaalta finanssipolitiikka ei sanottavasti heikennä kotimaista kysyntää.

Talouspolitiikan uusia toimia onkin heidän mielestään etsittävä rakennepolitiikasta.

Uudistuksia voisi tehdä työmarkkinoiden lainsäädäntöön, yritysten ja rahoituslaitosten toiminnan sääntelyyn, vero- ja sosiaaliturvajärjestelmään, julkisesti rahoitettuihin koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä tutkimuksen rahoitukseen julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Holmström, Korkman ja Vihriälä kuitenkin korostavat, että uudistuksia on punnittava huolellisesti sen mukaan, miten ne helpottaisivat Suomen talouden nykyisiä erityisongelmia.

”Uudistukset saattavat edellyttää tilapäistä menojen lisäystä esimerkiksi uusien tietojärjestelmien luomisessa tai koulutuksessa. Huonosti suunniteltuina ne saattavat merkitä pysyvää menojen kasvua tai verotulojen menetystä. Rakenneuudistusten tulisi pikemminkin tukea toimintaympäristön selkeyttä ja ennakoitavuutta kuin heikentää sitä. Näistä syistä täytyy huolellisesti pohtia, millaisista uudistuksista Suomen nykytilanteessa on eniten hyötyä”, Holmström, Korkman ja Vihriälä kirjoittavat.

Katsauksen mukaan Suomi on yhä selvemmin muuttumassa jälkiteolliseksi palveluyhteiskunnaksi. Samanaikaisesti teknologiaan ja globalisaatioon liittyvä työelämän murros koettelee Suomea kuten koko maailmaa.

Taloustieteilijöiden mielestä ongelmana ovat toimintaympäristön suuret muutokset yhdistettynä kyvyttömyyteemme sopeutua uusiin vaatimuksiin.

”Uudessa kilpailutilanteessa pärjääminen on Suomen tulevaisuuden avainkysymys. Se edellyttää uusien toimintamallien ja organisaatiomuotojen ymmärtämistä, uusien opetusmallien omaksumista ja joustavuutta kehittämistyössä, myös lainsäädännön osalta. Samalla tulee seurata kehitystä muissa maissa. Tulee tunnistaa missä parhaat ideat kehittyvät ja pyrkiä sovittelemaan niitä omiin oloihimme.”

Siksi rakennepoliittiset toimet pitäisi heidän mielestään keskittää työmarkkinoiden toiminnan parantamiseen, yritystoiminnan uudistumiskyvyn ja -kannusteiden vahvistamiseen sekä näkymän luomiseen siitä, että Suomi on vastaisuudessakin huippuosaamisen maa.

Katsauksen mukaan työmarkkinoiden osalta kilpailukykysopimus ja siihen liittyvä yhteisymmärrys ”Suomen mallista” tukevat kustannuskilpailukyvyn paranemista. Työvoiman tarjonnan tukemiseksi olisi harkittava erilaisia työn vastaanottamiseen kannustavia toimia. Nämä voisivat koskea esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta. Tutkijoiden mielestä naisten työmarkkinoille osallistumisen mahdollisuuksien tukemiseksi olisi hyvä pidättäytyä päivähoitomaksujen korotuksista.

”Maahanmuuttajille voisi pyrkiä luomaan verraten pitkäkestoisen (1–2 vuotta) harjoittelujärjestelyn, jonka puitteissa aluksi vain hyvin alhaiseen tuottavuuteen yltävät maahanmuuttajat voisivat työllistyä työehtosopimuksien määrittämää korvausta pienemmällä kustannuksella. Tällaisen järjestelyn ehdoksi voisi asettaa esimerkiksi sen, että harjoittelijat osallistuvat muun muassa kielikoulutukseen.”

Uudistuksissa pitäisi ottaa huomioon myös se, että koulutusjärjestelmää olisi muutettava.

”Rakenneuudistuksessa olennaisinta olisi korkeakoulujen työnjaon muuttaminen niin, että pääosa korkeakouluista keskittyisi kandidaatti- ja maisteritason koulutukseen ja tekisi tutkimusta vain hyvin rajatuilla alueilla. Suppea joukko laaja-alaisia tutkimusyliopistoja huolehtisi jatkokoulutuksesta ja perustutkimuksesta.”

Holmström, Korkman ja Vihriälä korostavat, että vaikka tämän tapaisista asioista ei voida päättää välittömästi, uudistuksen suuntaviivat on mahdollista määrittää muutamassa kuukaudessa niin, että perusratkaisut voitaisiin tehdä esimerkiksi vuoden 2017 kehysriiheen mennessä.

Bengt Holmström on yhdysvaltalaisen huippuyliopiston Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) taloustieteen professori, Sixten Korkman on taloustieteen professori Aalto-yliopistossa ja Vesa Vihriälä on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja. Vihriälä on väitellyt Helsingin yliopistossa valtiotieteen tohtoriksi pääaineenaan kansantaloustiede.

Professori Holmström on jo aikaisemminkin vaatinut muutoksia Suomen koulutusjärjestelmään.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Suomen talous
  • Suhdanne

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    3. 3

      Jos et siedä inhimillistä lämpöä, kannattaa katsoa peiliin – Pehmeiden arvojen pilkkaaminen kertoo usein pelosta

    4. 4

      Paavo Väyrysen Terve Helsinki -liike irtisanoutui yhteistyöstä kristillisdemokraattien kanssa

    5. 5

      Euroopan vanhin laiskiainen putosi puusta Korkeasaaressa – tällainen on onnettomuuteen joutunut 43-vuotias Coco

    6. 6

      Toimitusjohtajalle potkut isosta espoolaisesta isännöinti- ja huoltoyhtiöstä – epäillään rahojen väärinkäytöstä

    7. 7

      Hille Korhosen uraan mahtuu 7 vuotta kotiäitinä – kesällä hänestä tulee ainoa suurta pörssiyhtiötä johtava nainen Suomessa

    8. 8

      Trump haukkui Obaman golf-harrastuksen kymmenillä twiiteillä ja vakuutti, ettei presidenttinä ”edes näkisi viheriöitä” – nyt hän on pelannut 13 kertaa

    9. 9

      Ruotuväki: Puolustus­voimat harkitsee naisten ja miesten majoittamista sekatupiin – ”Sotiakin pitäisi yhdessä”

    10. 10

      Euroopan suurin bordelli mainostaa naisten jalkapallo­joukkueen pelipaidoissa – pikkukaupungissa nousi kohu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    3. 3

      Jos et siedä inhimillistä lämpöä, kannattaa katsoa peiliin – Pehmeiden arvojen pilkkaaminen kertoo usein pelosta

    4. 4

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    5. 5

      Moni uskoo, että sokeri tai maito voi aiheuttaa syöpää – Asiantuntija kertoo nyt, millainen ruokavalio pitää syövän loitolla

    6. 6

      Hille Korhosen uraan mahtuu 7 vuotta kotiäitinä – kesällä hänestä tulee ainoa suurta pörssiyhtiötä johtava nainen Suomessa

    7. 7

      Yhdeksällä miljoonalla eurolla tietokoneita ja elektroniikkaa suoraan vääriin käsiin – näin Helsingin opetusviraston laitepetos onnistui

    8. 8

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    9. 9

      Euroopan vanhin laiskiainen putosi puusta Korkeasaaressa – tällainen on onnettomuuteen joutunut 43-vuotias Coco

    10. 10

      Vuorilta löytyi maailman vanhin ja harvinaisin koiralaji – Uudenguinean ylämaakoiran uskottiin jo kuolleen sukupuuttoon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    3. 3

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    4. 4

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    5. 5

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    8. 8

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    9. 9

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    10. 10

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    11. Näytä lisää