Valikko
Talous

Skop kaatui valtion syliin 25 vuotta sitten – voisiko pankkikriisi tapahtua nyt?

Pankkikriisin kokenut pankinjohtajien sukupolvi on jäänyt tai jäämässä eläkkeelle. Unohtuvatko kriisin opetukset?

Sitä hulluuden määrää ei pysty oikein käsittämään. Vielä vuonna 1983 Säästöpankkien keskusosakepankki Skop rahoitti vain varoen yrityksiä eikä omistanut niitä tai kiinteistöjä juuri lainkaan.

Vain kuusi vuotta myöhemmin Skopista ja pienestä säästöpankkiryhmästä oli tullut Suomen kansantalouden suurin riskikeskittymä. Skopin salkussa oli muun muassa yli puolet lähes vararikossa olevasta metsä- ja konepajayrityksestä Tampellasta.

Lainaa yksin Tampellalle oli annettu 6,3 miljardia markkaa, vaikka pankilla oli omaa pääomaa vain 3,7 miljardia. Skop omisti isoja siivuja muistakin Helsingin pörssin yhtiöistä ja rahoitti muun muassa Forumin ja Itäkeskuksen rakentamisen.

Skop ei tyytynyt kotimaahan, vaan suomalaisesta maalaispankista tuli iso peluri myös Japanin pörssissä. Skop alkoi rahoittaa myös yrityksiä ja kiinteistökehityshankkeita Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

Siitä tuli päärahoittaja muun muassa Floridan West Palm Beachin uuden keskustan rakentamisessa ja Texasiin suunnitellussa kalanjalostuslaitoksessa. Ehkä eksoottisin hanke oli 100 miljoonan dollarin laina hotelliprojektille Neitsytsaarilla.

Kaikki Yhdysvaltain-projektit päättyivät katastrofiin. Joidenkin taustalta paljastui kytkyjä rikollisuuteen. Skopia myös suoranaisesti huijattiin. Pankin New Yorkin -yksikön sinisilmäisille ja ahneille vetäjille tarjottiin lähinnä luottokohteita, jotka eivät kelvanneet muille pankeille.

Koko korttitaloa pyöritettiin yhä lyhytaikaisemmilla luotoilla. Kun muiden pankkien luottamus Skopiin loppui, pankki kaatui päivässä. Suomen Pankki otti Skopin haltuun tasan 25 vuotta sitten, 19. syyskuutta 1991.

Säästöpankkiryhmän alasajo maksoi suomalaisille veronmaksajille lopulta yli viisi miljardia euroa. Voisiko jotain niin käsittämätöntä tapahtua uudelleen?

Suomen ja Pohjoismaiden pankkijärjestelmä selvisi vuoden 2008 finanssikriisistä minimaalisin vaurioin yleisen näkemyksen mukaan siksi, että pankkikriisin katkerat opit ovat suitsineet pohjoismaisten pankkien riskinottoa.

Pankit eivät harrasta juuri lainkaan sijoitustoimintaa omaan lukuunsa. Yritysluototuksessa vaaditaan hyviä vakuuksia ja tiukkaa taustatyötä. Liiketoiminnan painopistettä on siirretty yhä enemmän riskittömään varallisuudenhoitoon ja muuhun palvelujen myyntiin.

Nyt pankkikriisin elänyt sukupolvi on jo jäänyt tai jää pian eläkkeelle. Onko olemassa riski, että tilanne riistäytyy uudelleen käsistä? Rahoitusmaailma on tunnettu vaipumisesta kollektiivisiin harhoihin, joissa riskit unohdetaan.

Irlannin ja Islannin pankkien viime vuosikymmenen romahdusta edeltävässä buumissa on paljon yhtäläisyyksiä Suomen 1980-luvun lopun tapahtumiin. Myös Yhdysvaltain pankkimaailmassa unohdettiin ennen finanssikriisiä varovaisen pankkitoiminnan periaatteet, likviditeetin vaaliminen ja riskienhallinta. Mikä takaa, ettei Suomessakin kävisi vielä niin?

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtajan Timo Ritakallion mielestä riski on olemassa. Hän aloitti uransa Osuuspankkiryhmässä 1980-luvun lopulla.

”Kymmenen vuoden päästä pankeissa ei ole töissä enää ketään, joka olisi todella kokenut sen kriisin. Pankkien valvonta ja myös sisäinen riskinhallinta ovat aivan eri tasolla kuin 25 vuotta sitten, mutta pankkialalla on pitkä historia innovatiivisuudesta”, Ritakallio sanoo.

Rahoitusala keksii aina uusia tuotteita – tai vähän uusia versioita vanhoista tuotteista. Ritakallion mukaan valvojilla on aina hankaluuksia pysyä keksintöjen perässä.

Riskejä on jo nyt nähtävissä. Yli 35 miljardin euron sijoitussalkun hoitaja näkee ja kuulee, mitä sijoitusmaailmassa kulloinkin keksitään.

”Nyt kun korot ovat niin matalia, arvopaperistaminen ja monimutkaisten strukturoitujen sijoitustuotteiden luominen ovat taas täydessä vauhdissa. Yritetään luoda sellaisia tuotteita, jotka tuottaisivat edes jotain”, hän sanoo.

Finanssikriisin aiheuttivat juuri niin monimutkaiset sijoitustuotteet, ettei niiden riskiä osattu enää kunnolla arvioida. Toinen riski on Ritakallion mielestä se, etteivät nykypankkiirit enää todella ymmärrä, että korot voivat nousta nykytasolta huomattavasti.

”Minusta oppi rahoitusalalta on se, että pankkikriisejä tulee aina. Luin juuri kirjaa, jossa käytiin läpi vuoden 1907 pankkikriisiä. Se oli perusteiltaan ihan samanlainen kuin nämä myöhemmät. Syntymekanismit eivät juuri ole muuttuneet.”

1980-luvulla olosuhteet olivat kuitenkin erityisen otolliset rahoitusalan ylikuumenemiselle.

Vielä 1983 Skopia johti pääjohtaja Matti Ranki. Hän oli äärimmäisen varovainen ja pikkutarkka. Pienetkin yritysluotot käsiteltiin pankin johtokunnassa. Ranki varjeli säästöpankkiryhmän maksuvalmiutta ja varoitteli pääomamarkkinoiden vapauttamisesta.

Seuraavan vuoden elokuussa Ranki sairastui. Toivuttuaan hän päätti jättää pääjohtajan tehtävät. Vallan pankissa saivat Matti Ali-Melkkilä, Christopher Wegelius, Eljas Sukselainen ja itsevarma laskentaekonomi Juhani Riikonen.

Toisen maailmansodan jälkeen rakennettu säännöstelty rahoitusmaailma oli murtumassa. Suomessakin valmisteltiin korko- ja valuuttasäännöstelyn purkamista. Skopilaiset haistoivat maailman tuulet ja päättivät ryhtyä investointipankkiireiksi.

Siinä, että pankit omistivat isoja määriä yritysten osakkeita, ei ollut sen ajan maailmassa mitään ihmeellistä. Suomessa SYP ja KOP olivat vuosikymmeniä olleet suurten asiakkaidensa rahoittajia mutta myös omistajia. Pääomaa ei yksinkertaisesti ollut muualta saatavissa. Skopilaisilla ei kuitenkaan ollut mitään kokemusta sellaisesta toiminnasta.

Kun pääomamarkkinat 1980-luvun puolivälistä alkaen vapautuivat, kaikki pankit vähän riehaantuivat. KOP paisutti yritysrahoitusta ulkomailla ja SYP innostui kotimaisista kiinteistöbisneksistä. Pitkän uran SYP:ssä, Meritassa ja Nordeassa tehneen Markku Pohjolan mukaan Skopissa ei kuitenkaan enää ollut kyse vain aikakauden hengestä. Säästöpankkien hulluus suurempaa laatua.

”Skopin valtasi jonkinlainen uho, ja he lähtivät kokemattomina hyvin voimakkaasti mukaan yritysrahoitukseen. Heidän asennettaan kuvasi aika hyvin se, että vielä siinä vaiheessa [vuonna 1989], kun Suomen Pankki kehotti pankkeja jo jarruttamaan ylikuumentunutta luotonantoa, Skop ilmoitti toimivansa toisin”, Pohjola sanoo.

Vimma levisi myös paikallissäästöpankkeihin, jotka kasvattivat voimakkaasti luotonantoa yrityksille ja yksityishenkilöille aivan laman kynnyksellä, vaikka monet luototetut yritykset olivat jo huonossa kunnossa. Lainat rahoitti Skop ulkomaisilla lainoilla.

Suuri osa paikallissäästöpankkien myöntämistä lainoista oli kaiken lisäksi valuuttalainoja, koska markkalainojen korot olivat jo hyvin korkeita. Markan devalvaatio oli näille velallisille katastrofi.

Skopin yltiöpäisyys oli mahdollista myös siksi, että Suomesta puuttui toimiva pankkivalvonta ja lainsäädäntö oli tuhoisasti jäljessä markkinoilla vallinneesta keinottelusta.

Säästöpankit saivat toimia vain kahden prosentin vakavaraisuudella. Sääntöjen mukaan pankki ei olisi saanut omistaa yli 20:tä prosenttia mistään yrityksestä, mutta sääntöjä kierrettiin tekemällä kauppoja tytäryhtiöiden nimissä.

Isojakaan omistuksia ei tarvinnut julkistaa, ja sisäpiiritietoa sai vapaasti käyttää pörssikeinottelussa. Omistusten liputtaminen säädettiin pakolliseksi, ja sisäpiiritiedon hyväksikäyttö osakekaupoissa kiellettiin vasta vuoden 1989 rahoitusmarkkinalaissa.

Nyt on vaikea kuvitella maailmaa, jossa yritysten ja pankkien johtajat saattoivat pelata pörssissä pikavoittoja kauppaneuvotteluissa kuulemiensa tietojen perusteella ja jossa yritysten nurkkia vallattiin väärissä nimissä, bulvaanien kautta.

Ongelma oli myös ammattitaidon ja kokemuksen puute. Vapaan rahoitusmarkkinan lainalaisuuksia ei ymmärretty pankeissa eikä välttämättä keskuspankissakaan.

Markku Pohjola uskoo, että ainakin osa kriisin opeista on syövytetty suomalaisten pankkien yrityskulttuuriin.

”Riski on ilman muuta olemassa, mutta olennaista on, miten pankit ovat säilyttäneet yrityskulttuurissaan sen opin, joka silloin saatiin kantapään kautta. En usko, että se on ihan kokonaan unohtunut”, Pohjola sanoo.

Myös ammattitaito, riskienhallinta ja pankkien sääntely ovat aivan eri tolalla kuin 1980-luvulla.

”Valuuttasäännöstelyn kaudella kasvaneet ihmiset eivät osanneet toimia vapailla markkinoilla. Uusi tilanne kohdattiin täysin valmistautumattomana. Se koski niin pankkeja ja valvojia kuin muitakin toimijoita”, Pohjola sanoo.

Rahoitusjärjestelmän riskit kasvavat usein piilossa, aavistamatta. Onko nyt jotain sellaista ilmiötä, josta ei tajuta, että se voikin tulla vielä silmille?

”En tiedä, onko sellaista, mutta yksi harha minusta on. Suomen talouden kohtaama rakennemuutos vuoden 2007 kriisin jälkeen on ollut niin raju, että pitäisi ymmärtää siihen sopeutumisen kestävän”, Pohjola arvioi.

”Pitää vain edetä pienin askelin, ja ehkä vielä viisi vuotta me vähän köyhdymme. Mutta täällä on valtavasti hyviä asioita, ja meidän pitäisi oppia suhtautumaan tulevaisuuteen vähän positiivisemmin.”

Kirjoituksen lähteinä on käytetty muun muassa teoksia Kiander–Vartia: Lama ja Hiilamo: Skop, lyhyt historia. Oikaisu 19.9. klo 11.14: Matti Ranki päätti itse jättää pääjohtajan tehtävät. Häntä ei syrjäytetty niin kuin kirjoituksessa aiemmin luki.

Skopin nousu ja tuho

 1984 syksyllä varovaista pankkitoimintaa kannattanut pääjohtaja Matti Ranki eroaa. Pääjohtajaksi Matti Ali-Melkkilä ja toimitusjohtajaksi Christopher Wegelius.

 Pankin osakesijoituksista vastasi johtokuntaan nostettu Juhani Riikonen, joka uskoi, että koko Helsingin pörssi oli vakavasti aliarvostettu. Esimerkiksi Wärtsilän markkinahinta oli pienempi kuin yhtiön kassavarat.

 Vuonna 1989 markan arvon puolustaminen ajaa korot ylös Suomessa. Osakekurssit lähtevät laskuun. Sekä Skopin sijoitustuotot että korkokate romahtivat.

 Lucian päivänä 13. joulukuuta 1989 Ali-Melkkilä tekee itsemurhan.

 Säästöpankkiryhmä Skopin johdolla jatkaa voimakasta luotonannon kasvattamista, vaikka Suomen Pankki on kehottanut jarruttamaan.

 Syksyllä 1990 Suomen talous kääntyy jyrkkään syöksyyn. Kun vielä kesällä oli eletty työvoimapulaa, työttömien määrä räjähtää nyt kasvuun. Seuraavana vuonna bruttokansantuote supistuu seitsemän prosenttia.

 Skopin on pakko paljastaa sijoitussalkkunsa tappiot. Myös Tampella on käytännössä vararikossa.

 Rahoittajien usko Skopiin katkeaa, ja Suomen Pankin on pakko ottaa pankki haltuunsa 19.9.1991.

 Säästöpankit yrittivät vielä pelastautua perustamalla yhteisen Suomen Säästöpankin. Myös se joutuu kuitenkin valtion holhoukseen.

 Säästöpankkien saatavat ja omaisuus jäävät roskapankki Arsenalin hoitoon.

 Sen omaisuuden realisointi saatiin päätökseen vasta 2000-luvun alkuvuosina.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • lama
  • Pankit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    2. 2

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    3. 3

      Trump: Pohjois-Korean ”ongelma” ratkaistava viimeinkin

    4. 4

      Tuhkarokko leviää nyt ympäri Eurooppaa – Suomessa valmiuksia on lisätty uudella lailla

    5. 5

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    6. 6

      Nukutko huonosti? HS kokosi asiantuntijan vinkit unen apuvälineisiin ja parempiin yöuniin

    7. 7

      Ranskan presidentiksi pyrkivä Le Pen luopui puolueensa johtajuudesta

    8. 8

      Punkki puri Jussi Kaijalaa ja se muutti hänen elämänsä – ”Vian epäiltiin jo olevan korvien välissä”

    9. 9

      Brigitte Macron ”neuvoo ja valmentaa” presidentiksi pyrkivää miestään – lukiolaispojan ja opettajan skandaalisuhteesta syntyi Ranskan seuratuin pari

    10. 10

      Taka-Töölön 80-vuotias klassikkoravintola säästyi perikadolta – Nina Kaukonen osti ravintolan, jossa Matti Pellonpää kävi suihkussa ja Supo vahti Salman Rushdieta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Taka-Töölön 80-vuotias klassikkoravintola säästyi perikadolta – Nina Kaukonen osti ravintolan, jossa Matti Pellonpää kävi suihkussa ja Supo vahti Salman Rushdieta

    2. 2

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    3. 3

      Punkki puri Jussi Kaijalaa ja se muutti hänen elämänsä – ”Vian epäiltiin jo olevan korvien välissä”

    4. 4

      Tieteelliset tosiasiat hylätään humpuukina, jos ne horjuttavat omaa maailmankuvaa – ”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset”

    5. 5

      Suomi maksaa naapureihin verrattuna asiantuntijoille pientä palkkaa – ”Tukholmassa maksetaan joistain tehtävistä Suomeen verrattuna tuplasti”

    6. 6

      Onko naisen huivi aina alistamisen merkki? 18-vuotias huivinkäyttäjä kertoo, että ei ole – tästä kamppaillaan juuri nyt Euroopan maissa

    7. 7

      Joutsenlaulun Vain elämää -versio soi myös radiossa vastoin Jussi Hakulisen tahtoa – ”Sanoin, että laittakaa radio kiinni”

    8. 8

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    9. 9

      Köyhät, rikkaat ja maahanmuuttajat asuvat yhä useammin omilla alueillaan – asuinalueet eriarvoistuvat erityisesti Turussa

    10. 10

      Tuhkarokko leviää nyt ympäri Eurooppaa – Suomessa valmiuksia on lisätty uudella lailla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    2. 2

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    3. 3

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    4. 4

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    5. 5

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    6. 6

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää