Talous

Valikko
Talous

Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark: ”Sadan vuoden kuluttua kaikki käytettävä energia on uusiutuvaa”

Sadan vuoden visio: HS:n sarja pohtii, millaisia Suomi ja maailma ovat vuosien päästä.

Energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark tunnustautuu teknologiaoptimistiksi, ainakin jos puhutaan maa­pallon ja Suomen energiatule­vaisuudesta noin sadan vuoden perspektiivillä.

”Uskon, että sadan vuoden kuluttua kaikki käytettävä energia on uusiutuvaa ja sitä on lähes rajattomasti saatavissa ja vieläpä kohtuulliseen hintaan.”

Lundmark tosin myöntää, että ennustaminen sadan vuoden päähän on vaikeaa. Erehtymisen mahdollisuutta kuvaavat ne käsitykset, jotka olivat vallalla Imatrankosken voimalaitoksesta, kun se tuli käyttöön vuonna 1929.

”Silloin kuviteltiin, että sen valtavan koon vuoksi Suomeen ei enää tarvitse rakentaa muita sähkövoimaloita vaan sillä mennään maailman tappiin.”

Nykyään Imatrankosken tuotannon osuus kulutuksesta on alle kaksi prosenttia. Se tuottaa sähköä noin yhden terawattitunnin vuodessa, kun maan kulutus on noin 85 terawattituntia.

Lundmark selittää optimistista näkemystään maailman energiatulevaisuudesta yhdellä sanalla: aurinkoenergia. Kun sitä opitaan hyödyntämään nykyistä paremmin, maailman energiaongelmat on pitkälti ratkaistu.

”Jo 20–30 vuoden kuluttua hyvin monet pinnat, kuten katot, ovet, ikkunat, maalatut pinnat, jopa tekstiilit ja vaatteet, pystyvät keräämään energiaa ja siirtämään sen jonnekin, missä se on tallessa ja hyödynnettä­vissä.”

Lundmark uskoo lisäksi, että kaikki liike, esimerkiksi käden heilunta, voidaan muuttaa energiaksi ja ottaa talteen.

”Ympärillämme on valtavasti energiaa, ja se on uusiutuvaa kaikki.”

Hän luottaa myös siihen, että käyttöön tulee teknologiaa, jolla ilmakehästä pystytään poistamaan hiilidioksidia ja hyödyntämään sitä raaka-aineena.

Ennen kuin päästään tähän kaukana siintävään onnen tilaan, on kuitenkin ratkaistava muutama este, eivätkä ne ole kovin pieniä.

Ilmastonmuutos on nimittäin pysäytettävä ajoissa. Jos siihen ei pystytä, seurauksena on napajäätiköiden sulaminen ja merenpinnan kohoaminen noin kuudella metrillä. Se tekisi Suomenkin rannikoista asumiskelvottomia.

Lundmark katsoo, että tekniset ja hallinnolliset keinot ilmaston liiallisen lämpenemisen estämiseen ovat olemassa. Tarvitaan vain poliittisia päätöksiä niiden käyttämiseen.

”Pariisi oli hyvä askel, mutta se oli vasta tahdon osoitus”, hän toteaa viitaten viime vuoden lopulla solmittuun ilmastosopimukseen.

Fortumin toimitusjohtajaa ei siis voi millään muotoa epäillä ilmastoskeptikoksi. Hän kummasteleekin sitä, miten usein sellaisiin edelleen törmää.

”Olin äskettäin päivällisellä Keski-Euroopassa huomattavien energiaihmisten parissa. Kun rohkenin mainita sanan ilmastonmuutos, monet naamat alkoivat punoittaa. Eräs läsnä ollut kutsui sitä ihmiskunnan suurimpiin kuuluvaksi salaliitoksi”, Lundmark kertoo.

”Ratkaisusta ei ole odotettavissa helppoa, varsinkin ottaen huomioon, miten suosittuja ovat erilaiset autoritaaris-populistiset poliittiset johtajat. Eräs heitä yhdistävä piirre näkyy olevan ilmastoskeptisyys, ongelman kieltäminen tai helppojen vastausten tarjoaminen.”

”Vaikka olen optimistinen tekniikan suhteen, olen tästä syystä jonkin verran pessimistinen ratkaisuun pääsemisestä.”

Ratkaisu olisi Lundmarkin mukaan mahdollisimman pian solmittava kansainvälinen sopimus, jossa ei määritellä vain tavoitteita vaan myös keinot. Keino taas olisi maailmanlaajuinen kaikki maat käsittävä päästökauppa tai päästövero.

”Koska verot ovat kansallisia ja poliittisesti hankalia asettaa, käytännössä ainoaksi keinoksi jää kaikkia sitova päästökauppa, jossa päästöjen hinta olisi riittävän korkea kannustaakseen puhtaisiin investointeihin.”

Tehokkaan päästökaupan lisäksi paljon muuta ei Lundmarkin mukaan tarvittaisi. Sen jälkeen erilaiset uusiutuvat teknologiat saisivat kilpailla keskenään ja fossiilisten kanssa markkinaehtoisesti.

”Jos kaikki suurvallat olisivat aidosti tässä mukana, tämä järjestelmä, valtavuudestaan huolimatta, voitaisiin saada toimimaan”, Lundmark uskoo.

Suomella on tässä tulevaisuuden kuviossa Lundmarkin mukaan yksi suuri voimavara. Se on metsä ja sen tuottama biomassa.

”Puussa on valtava potentiaali, kun korvataan öljypohjaisia materiaaleja ja tuotteita. Sadassa vuodessa puuta opitaan hyödyntämään nykyistä paljon monipuolisemmin.”

Puun ja biomassan korostaminen on uusi linjaus Fortumilta ja osoittaa, miten paljon maailma on muuttunut. Tähän asti yhtiö on hyvin perinteisesti nojannut sähkön ja lämmön tuotannossaan vesivoimaan, ydinvoimaan, kivihiileen ja maakaasuun.

Nyt Fortum havittelee jopa puupohjaisen bioöljyn tuottajaksi. Valmetin kanssa tehty laitos tuottaa jo pyrolyysiöljyä Joensuussa, ja Fortum lobbaa EU-tasolla yhteisistä metsänkäytön kestävyyskriteereistä, jotka mahdollistaisivat viennin.

Lundmarkin mukaan metsä on Suomelle tärkeä kilpailutekijä siitäkin syystä, että aurinko­energian yleistyminen suosii ilmastovyöhykkeitä, joihin Suomi ei kuulu. Metsällä Suomi pystyy tasoittamaan epäedullista asetelmaa.

Metsäbiomassan hyödyntämisessä on Lundmarkin mukaan sama logiikka kuin jätteiden hyödyntämisessä eli kiertotaloudessa, jota harjoittavan yhtiön, Ekokemin, Fortum osti 700 miljoonalla eurolla muutama kuukausi sitten.

”Niin jätteestä kuin biomassastakin pitää ottaa irti kaikki ne osat ja jakeet, joilla voidaan korvata öljypohjaisia materiaaleja ja tuotteita. Lopulta se osa, joka ei kelpaa muuhun, poltetaan energiaksi.”

Ekokemin hankinta on yksi ­askel Fortumin pyrkimyksessä kohti päästötöntä maailmaa. Muutoksen mahdollistaa yhtiön iso kassa, jossa on Suomen ja Ruotsin sähköverkkojen myynnin jäljiltä varoja yrityshankintoihin ja uusinvestointeihin 5–7 miljardia euroa, tavoiteltavan velka-asteen mukaan.

Tukeva varallisuus mahdollistaa myös toimimisen kehitys­yhtiönä ja yrityshautomona. Per Langerin johtama innovaatio­yksikkö etsii lupaavia energia-alan startup-yrityksiä ja menee niihin omistajaksi. Äskettäin yksikkö osti muun muassa esineiden internetiä kehittävän ruotsalaisen Info24-yhtiön.

Fortumin pidemmän aikavälin päämääränä on päästä tuotannossaan kokonaan uusiutuviin, mikä tarkoittaa irtautumista myös ydinvoimasta.

Se ei ole lähiajan tavoite. Yhtiö on mukana sekä Olkiluoto 3:n että Fennovoiman laitok­sissa, joista toinen on rakenteilla ja toinen suunnitteilla. Niiden käyttöikä ulottuu aina 2080-luvulle saakka. Myös Loviisan ydinvoimalaitoksen uusiminen tulee päätettäväksi lähivuosina.

”Emme halua tehdä niin kuin Saksassa, että ensin ajetaan alas ydinvoima, mistä on seurauksena vain, että fossiilisen energian tuotanto kasvaa. Me haluamme ensin lopettaa fossiilisten käytön”, Lundmark sanoo.

 

Fortum yhdisti sähkö- ja öljy-yhtiöt
Ennen vuotta 1998

Fortumin taustalla on kaksi yhtiötä, Imatran Voima (IVO) ja Neste, jotka valtio-omistaja päätti vuonna 1998 yhdistää.

IVO oli valtion kokonaan omistama sähköntuotantoyhtiö, joka perustettiin vuonna 1932 hallinnoimaan Imatrankosken vesivoimalaitosta. Myöhemmin se rakennutti muun muassa Inkoon suuren hiilivoimalan ja kaksi ydinreaktoria Loviisaan.

IVO:n viimeisinä vuosina toimitusjohtaja Heikki Marttinen teki tulevaisuuden kannalta merkittävät hankinnat ostamalla Ruotsista Stora Enson vesi­voimalat ja puolet Tukholman kaukolämpöyhtiöstä. Myöhemmin Fortum hankki sieltä lisää tuotantoa. Ruotsista tuli Fortumille Suomea merkittävämpi liiketoiminta-alue.

Neste perustettiin turvaamaan Suomen öljynhuoltoa vuonna 1948. Uolevi Raaden johdolla yh­tiö rakensi Kilpilahteen mittavan öljynjalostamon. Jaakko Ihamuotilan johtajakaudella Nesteestä tuli yksi Suomen kansantalouden tukijaloista idänkaupan ansiosta. Jalostettava raakaöljy ostettiin Neuvostoliitosta, ja Suomesta vietiin vastineena tätä summaa vastaava määrä tavaraa vaihtokauppana.

Vuosi 1998

IVO ja Neste päätettiin yhdistää. Sen tuloksena syntynyt Fortum vietiin pörssiin, jossa Neste oli ollut jo muutaman vuoden.

Yhdistämisestä käytiin melkoinen poliittinen vääntö. Fuusioajatus lähti Nesteestä, jonka merkitys oli Neuvostoliiton kaaduttua vähentynyt, eikä öljyn hintakaan suosinut sen liiketoimia. Uudessa yhtiössä johtoroolin sai kuitenkin sähköntuotanto eli entinen IVO.

Vuonna 2000 toimitusjohtajaksi tullut Mikael Lilius ryhtyi vahvistamaan sähköntuotantoa Pohjoismaissa uusilla hankinnoilla ja myymällä sähköyhtiön Saksassa ja Nesteen aikaisia öljykenttiä. Strategia kantoi hedelmää sähkön hintojen noustessa varsinkin EU:n käynnistämän päästökaupan jälkeen.

Sähkön hinnan nostama pörssikurssi lihotti johdon optiopalkkioita, joista kiisteltiin useita vuosia. Lilius jäi vuonna 2009 eläkkeelle protestiksi kokemansa epäoikeudenmukaisen kohtelun jälkeen. Tätä ennen yhtiö oli päättänyt ostaa Venäjältä Uralin takaa fossiilipohjaista sähkön- ja lämmöntuotantoa runsaalla neljällä miljardilla eurolla, investointivelvoitteet mukaan lukien.

Neste oli irrotettu taas itsenäiseksi yhtiöksi vuonna 2005.

Seuraava toimitusjohtaja Tapio Kuula ehti ennen vuoden 2015 eroaan tehdä suurkaupat. Suomen ja Ruotsin sähköverkkojen myynnistä Fortum sai yhteensä noin yhdeksän miljardia euroa.

Nykypäivä

Toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin tehtävä on luotsata yhtiö uuteen energia-aikaan, jossa pelisäännöt on muuttanut uusiutuvan energian kasvava osuus. Muutos on tarkoitus tehdä sähköverkoista saaduilla miljardeilla.

Toistaiseksi yhtiö on ostanut Suomesta kierto­talousyhtiö Ekokemin 700 miljoonalla eurolla ja sijoittanut Intian aurinkoenergiamarkkinoille 400 miljoonaa euroa. Tukholmaan valmistui puuhakkeella toimiva lämpölaitos 500 miljoonalla eurolla.

Pekka Lundmark

 Ollut Fortumin toimitusjohtaja syyskuusta 2015 lähtien.

 Syntynyt vuonna 1963. Diplomi-insinööri Teknillisestä korkeakoulusta. Naimisissa, kolme lasta.

 Toimi Nokiassa johtotehtävissä vuosina 1990–2000. Startup Factory Oy:n Managing Partnerina 2000–2002. Hackmanin toimitusjohtajana 2002–2004.

 Pörssiyhtiö Konecranesin varatoimitusjohtaja vuosina 2004–2005 ja toimitusjohtaja 2005–2015, joista pari viimeistä vuotta hoiti tehtävää Singaporessa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Fortum
  • Energiantuotanto
  • Uusiutuva energia
  • Ydinvoima

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    2. 2

      Suuressa rakennus­kohteessa jälleen betoni­ongelmia, tuulivoimalan perustuksia piti purkaa – ministeriö kriisikokouksessa

    3. 3

      Saara Aalto veti kymmenentuhatta ihmistä Senaatintorille – katso koko esiintyminen HSTV:stä

    4. 4

      Slush lupaa puuttua tapahtuman iltajuhlissa esiintyneeseen seksuaaliseen häirintään monin tavoin – ”Täällä on nollatoleranssi seksismille”

    5. 5

      Levysopimus, musikaalilavat vai jotain muuta? Saara Aallon 15 minuuttia julkisuudessa on pian ohi, ja seuraavaksi nähdään, mihin se riittää

    6. 6

      Nainen ja poika puukotettu kuoliaaksi Norjassa – poliisilla ei tietoa epäillystä

    7. 7

      Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

    8. 8

      Valeuutiset Hillary Clintonin lapsi­seksi­ringistä saivat kiväärimiehen tunkeutumaan pitseriaan Washingtonissa

    9. 9

      Perussuomalaiset kiistelevät isyysrahasta – ”Tässä on kyse parista kolmesta homosta ja noin sadasta heteroisästä”

    10. 10

      Karkotettu suomalainen liikemies Seppo Remes palasi Venäjälle – ”Kyllähän me tiedämme, kuka tällaiset asiat täällä ratkaisee”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

    2. 2

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    3. 3

      Perussuomalaiset kiistelevät isyysrahasta – ”Tässä on kyse parista kolmesta homosta ja noin sadasta heteroisästä”

    4. 4

      Tutkinnanjohtaja: Imatran epäilty oli viime aikoina vetäytynyt omiin oloihinsa – vietti paljon aikaa tietokoneella

    5. 5

      Saara Aalto veti kymmenentuhatta ihmistä Senaatintorille – katso koko esiintyminen HSTV:stä

    6. 6

      Alexander Stubb oli sukupolvensa valovoimaisin poliitikko – miten ja miksi hänet syrjäytettiin huipulta?

    7. 7

      Imatran murhista epäilty on tuomittu aiemmin tapon yrityksestä

    8. 8

      Slush lupaa puuttua tapahtuman iltajuhlissa esiintyneeseen seksuaaliseen häirintään monin tavoin – ”Täällä on nollatoleranssi seksismille”

    9. 9

      Imatran surmatyöt nousivat isoksi uutiseksi maailmalla – ”Osoitus maan aseongelmasta”

    10. 10

      Lentoparkkiyrittäjä on ahdingossa Vantaalla: ”Peltomäki-vyyhdissä syytetty kostaa tuhoamalla firmani”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    5. 5

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    6. 6

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    7. 7

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    8. 8

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    9. 9

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    10. 10

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    11. Näytä lisää