Valikko
Talous

Professorit ja opiskelijat kertovat, millainen tiedemies on nobelisti Bengt Holmström – ”Syy siihen, että tulin MIT:hen”

Holmström on ollut mukana mullistamassa taloustiedettä, professorit sanovat. Samalla hän on pidetty ja intohimoinen opettaja, jonka Nobel-palkinto motivoi myös MIT:n suomalaisopiskelijoita.

Bengt Holmströmistä, 67, tuli maanantaina ensimmäinen suomalainen taloustieteen Nobelin voittanut henkilö. Holmström jakaa palkinnon Harvardin yliopiston professorin Oliver Hartin kanssa.

Holmström on siis noussut taloustieteen aivan kirkkaimmalle huipulle, mikä on poikkeuksellisen vaativa saavutus.

Mutta millainen tiedemies Holmström oikein on? HS otti selvää puhumalla kahdelle suomalaisprofessorille ja Holmströmin suomalaisopiskelijoille Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT).

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Juuso Välimäki ja Helsingin yliopiston taloustieteen professori Hannu Vartiainen sanovat Holmströmin olleen mukana, kun 1970-luvulla rakennettiin koko taloustieteelle uusia perustuksia. Se oli suurimpia mullistuksia taloustieteessä 50 viime vuoden aikana, Vartiainen pohtii, ja Holmström oli yksi mullistuksen keskeisiä hahmoja.

”Mullistus liittyi nimenomaan peliteorian soveltamiseen taloustieteen peruspalikkana. Ja siihen, miten peliteoria kytkeytyi sopimusten arviointiin ja ylipäänsä erilaisten taloudellisten mekanismien suunnitteluun”, luonnehtii Vartiainen.

Välimäki kutsuu Holmströmiä ”informaatiotaloustieteen jättiläiseksi”, joka on 1970-luvun lopulta lähtien tehnyt perustavan tärkeää tieteellistä työtä.

”Se on vienyt ymmärrystämme eteenpäin kaikilla tärkeimmillä osa-alueilla informaation taloustieteessä. Bengt on poikkeuksellinen tiedemies, kuten noissa karkeloissa pitää olla. Tätä valintaa ei varmasti kukaan ihmettele missään päin maailmaa. Lähinnä on ihmetelty sitä, miksei palkintoa ole tullut aikaisemmin.”

Holmströmin ura on kattanut Northwesternin, Yalen ja MIT:n yliopistot 1970-luvun lopulta tähän päivään. Vuodesta 1997 eteenpäin Holmström on pitänyt Paul Samuelsonin nimikkoprofessuuria MIT:ssä. Yhdysvaltalainen MIT on yksi maailman arvostetuimmista yliopistoista.

Kandiksi Holmström valmistui vuonna 1972 opiskeltuaan Helsingin yliopistossa matematiikkaa, fysiikkaa, teoreettista fysiikkaa ja tilastotiedettä. Maisterin paperit tulivat Stanfordin huippuyliopistosta vuonna 1975 järjestelmäsuunnittelusta. Väitöskirja valmistui samasta yliopistosta vuonna 1978.

Vartiaisen mielestä Holmströmillä on hyvin filosofinen ote taloustieteen tekemiseen. Holmström haluaa aina esittää oikeita kysymyksiä ja hahmottaa maailmaa oikealla tavalla, Vartiainen luonnehtii.

”Bengtin julkaisut ovat valtavan elegantteja, niissä puristetaan monimutkaiset talousilmiöt kaikkein läpinäkyvimpään mahdolliseen muotoon. Tämä on ollut tärkeä syy siihen, miksi Bengtin töistä on tullut peruspalikoita taloustieteessä.”

Holmström ei ole julkaissut paljon, mutta kaikki julkaisut ovat Vartiaisen mukaan poikkeuksellisen korkealaatuisia.

”Se johtuu juuri siitä, että hänen tavoitteenaan on ollut löytää kaikesta se ydinasia, mitä analysoidaan. Silloin mennään perimmäisten kysymysten äärelle, eikä vain tuoteta papereita. Holmströmin lähestymistapa edellyttää huomattavaa luovuutta.”

Peliteoria, sopimuksen taloustiede, informaation taloustiede, mekanismin suunnittelu. Vaikeita termejä, jotka eivät maallikolle juuri aukea. Mitä Holmström siis käytännössä tutki?

Vartiaisen mukaan Holmström on tehnyt uraauurtavaa perustutkimusta kannustinten teorian suhteen. Lähtöoletus on se, että erilaiset kannustimet määrittelevät, miten ihmiset käyttäytyvät.

”Miten meidän pitäisi siis määritellä säännöt, jotta ne kannustaisivat ihmisiä sääntöjen suunnittelijan kannalta mahdollisimman hyvään toimintaan? Tämä on pohjimmiltaan se peruskysymys, johon Holmström on paneutunut.”

Holmström tunnetaan erityisesti kahdesta suuresta läpimurrosta: moraalikadon (moral hazard) teorian luomisesta sekä yrityksen teoriasta.

Välimäen mukaan Holmströmin vuoden 1979 väitöskirja Moral Hazard and Observability tavallaan synnytti moraalikatoa koskevan tutkimusalan.

”Sitä ennen oli ollut joitain aikaisempia mainintoja, mutta Bengtin väitöskirja oikeastaan loi sen koko kentän.”

Moraalikato tarkoittaa sitä, että päämiehen ja agentin edut eivät ole välttämättä yhteneväisiä. Päämies voi esimerkiksi olla yrityksen omistaja ja agentti toimitusjohtaja.

”Holmström hahmotti äärimmäisen elegantilla tavalla sen, mitä meidän pitäisi ottaa huomioon, kun päämies ja agentti tekevät sopimuksia”, Vartiainen sanoo ja yrittää vääntää rautalangasta Holmströmin tuloksia.

”Kun teon ja lopullisen tuloksen suhde on yksi yhteen, voidaan työntekijälle asettaa voimakkaat kannustimet rangaistuksen tai palkinnon muodossa. Toisissa ympäristöissä, kuten hoitotyössä, opetuksessa tai tutkimuksessa, lopputuloksen ja teon välinen suhde on paljon vaikeammin havaittavissa.”

Esimerkiksi potilaiden kuntoon vaikuttaa niin moni asia, ettei voi suoraan arvioida, mikä on ollut hoitajan tai lääkärin työpanoksen vaikutus.

”Holmström osoitti, että jos tällaisessa ympäristössä altistetaan palkkaus suoraan lopputulokselle, sillä voi olla jopa hyvin kielteisiä vaikutuksia.”

Holmströmin työ on Välimäen ja Vartiaisen mukaan avannut uusia tapoja ymmärtää maailmaa useilla eri yhteiskunnan osa-alueilla.

”Bengtin työ sopii kaikkeen, missä eri osapuolten välillä on intressiristiriitoja ja niitä on mahdollista hillitä sopimuksilla. Sovelluksia löytyy ihan kaikkialta”, sanoo Välimäki.

”Holmströmin työ pätee sopimuksiin, lainsäädäntöön, sotaan ja rauhaan. Se koskee aivan keskeisiä kysymyksiä lähes kaikessa taloudellisessa toiminnassa”, lisää Vartiainen.

Holmström tunnetaan huippututkimuksen lisäksi intohimoisesta suhteesta opetukseen ja oppilaisiin.

MIT:ssä on kaksi suomalaista taloustieteen opiskelijaa, jatko-opiskelijat Joonas Tuhkuri ja Kosti Takala. HS tavoitti Tuhkurin ja Takalan puhelimitse Massachusettsin Cambridgesta. Molemmat kehuvat Holmströmiä vuolaasti.

”Vaikka hän on kansainvälisesti menestynyt, hänellä on aina aikaa tavata opiskelijoita. Bengt ei tunnu kiireiseltä, vaan ehtii juttelemaan kunnolla. Hän oikeasti panostaa opettamiseen”, Tuhkuri kertoo.

”Kun tulin tänne, sain heti kuulla, miten kuuluisan hyvä opettaja Bengt on. Keväällä aion käydä kurssin, josta hän voitti Nobelinsakin. Se on täällä todella pidetty.”

Takala kiittelee Holmströmiä siitä, että voi tehdä parhaillaan väitöskirjaa rapakon takana.

”Bengt oli iso syy siihen, että ylipäänsä tulin MIT:hen. Hän auttoi todella paljon ja oli tosi innostunut, että suomalainen oli taas tulossa tänne. Hänellä oli myös iso rooli rahoituksen saamisessa. Hän puhui puolestani.”

”Opettajana Bengt on kaikkien mielestä todella mukava, ihmiset haluavat hänen luennoilleen”, Takala lisää.

Holmströmillä on omalaatuinen tyyli, jossa välillä harhaudutaan eri poluille, suomalaisopiskelija kuvailee.

”Mutta ne ovat aina hyödyllisiä polkuja. Hänen kanssaan on aina mukava jutella. Olemme käyneet paljon filosofisia keskusteluja siitä, miten tutkimusta pitäisi tehdä ja miten siihen tulisi asennoitua.”

Sekä Tuhkuri että Takala sanovat, että Holmströmin Nobel-palkinto on merkityksellinen heille suomalaisina tutkijoina.

”Se on vähän hassua, mutta Bengtin voitto antaa ehdottomasti lisämotivaatiota. On kunnia olla täällä suomalaisena, ja tämä tuntuu hyvältä. Tuollainen ilahduttaa suomalaisopiskelijaa ihan suunnattomasti”, Tuhkuri pohtii.

”Todellakin palkinto ilahduttaa, olen odottanut sitä jo pari vuotta. Näkee, että suomalainen voi olla aivan huipulla”, Takala lisää.

Myös Holmströmin oppilaana 2000-luvun alussa ollut sijoitusjohtaja Erkko Etula kehuu tuoretta nobelistia vuolaasti.

”Bengt on yksi maailman suurimmista ajattelijoista. Opiskelijoilleen hän on aina korostanut sitä, että oikean kysymyksen löytäminen ja sen oikeanlainen asettelu on tutkijan tärkein tehtävä.”

Investointipankki Goldman Sachsissa työskentelevän Etulan mukaan Holmströmillä on kyky kiteyttää monimutkaisimmat ongelmat muutamaan peruskysymykseen.

”Siitä hänen Nobel-palkintonsakin kertoo. Ja lähes aina nämä perustavaa laatua olevat kysymykset, jotka saattavat kuulostaa yksinkertaisilta, ovat kaikista vaikeimpia vastata.”

Etula kertoo myös siitä, miten vahvasti Holmström auttoi häntä eteenpäin urallaan.

”Bengt on tukenut minua valtavasti siitä hetkestä, kun aloitin opiskelut MIT:ssä vuonna 2002. Ensin hän auttoi navigoimaan akateemista maailmaa ja ohjasi tiellä MIT:stä Harvardiin ja sieltä ekonomistiksi New Yorkin Fediin”, Etula sanoo.

”Myöhemmin hän on ohjannut minua siinä, kuinka toimia suuren organisaation sisällä. Vuosien varrella hän on vaikuttanut ajattelutapaani suunnattomasti.”

Bengt Holmström, 67

 Kansantaloustieteen professori Bengt Holmström syntyi Helsingissä 18. huhtikuuta 1949.

 Hän on asunut yli puolet elämästään Yhdysvalloissa.

 Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1973.

 Hän työskenteli metsäyhtiö Ahlströmissä yrityssuunnittelijana 1972–1974.

 Kansantaloustieteestä hän väitteli tohtoriksi Stanfordin yliopistossa 1978. Vuosina 1978–1983 Holmström työskenteli kansantaloustieteen apulaisprofessorina Northwesternin yliopistossa. Kuuluisassa Yalen yliopistossa hän hoiti kansantaloustieteen professuuria 1983–1994.

 Yalesta hän siirtyi Bostoniin Massachusetts Institute of Technologyn kansantaloustieteen professoriksi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Nobel-palkinto
  • Taloustiede

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    3. 3

      Aikuiset ihmiset ovat unohtaneet, ettei töykeyttä voi perustella millään

    4. 4

      Tohtori Tuulan ja tehdastyöntekijä Ritvan rakkaus oli monelle yllätys – ”Alemmassa sosiaaliluokassa ajatellaan, että herrat eivät pidä maailmaa käynnissä”

    5. 5

      Suurin osa syövistä on huonoa onnea – enemmistö syöpään johtavista mutaatioista on satunnaisia virheitä

    6. 6

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    7. 7

      Leipäjonot venyneet Kelan tukiongelmien takia – satojen ihmisten jonossa liikkuvat huhut ja neuvot

    8. 8

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    9. 9

      Telia luopuu roaming-maksuista – kuluttajille kotimaan hinnat kaikissa EU-maissa

    10. 10

      Kuusi naista perusti vertaiskoulutusverkoston, jonka suosio räjähti – ”Miehillä on pörssiklubit ja muut. Tämä on meidän juttu”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    3. 3

      Tohtori Tuulan ja tehdastyöntekijä Ritvan rakkaus oli monelle yllätys – ”Alemmassa sosiaaliluokassa ajatellaan, että herrat eivät pidä maailmaa käynnissä”

    4. 4

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    5. 5

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    6. 6

      Aikuiset ihmiset ovat unohtaneet, ettei töykeyttä voi perustella millään

    7. 7

      Telia luopuu roaming-maksuista – kuluttajille kotimaan hinnat kaikissa EU-maissa

    8. 8

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    9. 9

      Yle sai JSN:ltä langettavan päätöksen poliittiseen painostukseen taipumisesta

    10. 10

      Mika Häkkisen ja Ayrton Sennan yhteinen taival alkoi kunnon riidalla – eikä suomalainen huumori yhtään helpottanut tilannetta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    2. 2

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    3. 3

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    4. 4

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    5. 5

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    6. 6

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    7. 7

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    8. 8

      Kela vaatii, että 6-vuotiaalle lapsenlapselle säästämäni rahat käytetään perheen elättämiseen

    9. 9

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    10. 10

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    11. Näytä lisää