Valikko
Talous

Professorit ja opiskelijat kertovat, millainen tiedemies on nobelisti Bengt Holmström – ”Syy siihen, että tulin MIT:hen”

Holmström on ollut mukana mullistamassa taloustiedettä, professorit sanovat. Samalla hän on pidetty ja intohimoinen opettaja, jonka Nobel-palkinto motivoi myös MIT:n suomalaisopiskelijoita.

Bengt Holmströmistä, 67, tuli maanantaina ensimmäinen suomalainen taloustieteen Nobelin voittanut henkilö. Holmström jakaa palkinnon Harvardin yliopiston professorin Oliver Hartin kanssa.

Holmström on siis noussut taloustieteen aivan kirkkaimmalle huipulle, mikä on poikkeuksellisen vaativa saavutus.

Mutta millainen tiedemies Holmström oikein on? HS otti selvää puhumalla kahdelle suomalaisprofessorille ja Holmströmin suomalaisopiskelijoille Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT).

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Juuso Välimäki ja Helsingin yliopiston taloustieteen professori Hannu Vartiainen sanovat Holmströmin olleen mukana, kun 1970-luvulla rakennettiin koko taloustieteelle uusia perustuksia. Se oli suurimpia mullistuksia taloustieteessä 50 viime vuoden aikana, Vartiainen pohtii, ja Holmström oli yksi mullistuksen keskeisiä hahmoja.

”Mullistus liittyi nimenomaan peliteorian soveltamiseen taloustieteen peruspalikkana. Ja siihen, miten peliteoria kytkeytyi sopimusten arviointiin ja ylipäänsä erilaisten taloudellisten mekanismien suunnitteluun”, luonnehtii Vartiainen.

Välimäki kutsuu Holmströmiä ”informaatiotaloustieteen jättiläiseksi”, joka on 1970-luvun lopulta lähtien tehnyt perustavan tärkeää tieteellistä työtä.

”Se on vienyt ymmärrystämme eteenpäin kaikilla tärkeimmillä osa-alueilla informaation taloustieteessä. Bengt on poikkeuksellinen tiedemies, kuten noissa karkeloissa pitää olla. Tätä valintaa ei varmasti kukaan ihmettele missään päin maailmaa. Lähinnä on ihmetelty sitä, miksei palkintoa ole tullut aikaisemmin.”

Holmströmin ura on kattanut Northwesternin, Yalen ja MIT:n yliopistot 1970-luvun lopulta tähän päivään. Vuodesta 1997 eteenpäin Holmström on pitänyt Paul Samuelsonin nimikkoprofessuuria MIT:ssä. Yhdysvaltalainen MIT on yksi maailman arvostetuimmista yliopistoista.

Kandiksi Holmström valmistui vuonna 1972 opiskeltuaan Helsingin yliopistossa matematiikkaa, fysiikkaa, teoreettista fysiikkaa ja tilastotiedettä. Maisterin paperit tulivat Stanfordin huippuyliopistosta vuonna 1975 järjestelmäsuunnittelusta. Väitöskirja valmistui samasta yliopistosta vuonna 1978.

Vartiaisen mielestä Holmströmillä on hyvin filosofinen ote taloustieteen tekemiseen. Holmström haluaa aina esittää oikeita kysymyksiä ja hahmottaa maailmaa oikealla tavalla, Vartiainen luonnehtii.

”Bengtin julkaisut ovat valtavan elegantteja, niissä puristetaan monimutkaiset talousilmiöt kaikkein läpinäkyvimpään mahdolliseen muotoon. Tämä on ollut tärkeä syy siihen, miksi Bengtin töistä on tullut peruspalikoita taloustieteessä.”

Holmström ei ole julkaissut paljon, mutta kaikki julkaisut ovat Vartiaisen mukaan poikkeuksellisen korkealaatuisia.

”Se johtuu juuri siitä, että hänen tavoitteenaan on ollut löytää kaikesta se ydinasia, mitä analysoidaan. Silloin mennään perimmäisten kysymysten äärelle, eikä vain tuoteta papereita. Holmströmin lähestymistapa edellyttää huomattavaa luovuutta.”

Peliteoria, sopimuksen taloustiede, informaation taloustiede, mekanismin suunnittelu. Vaikeita termejä, jotka eivät maallikolle juuri aukea. Mitä Holmström siis käytännössä tutki?

Vartiaisen mukaan Holmström on tehnyt uraauurtavaa perustutkimusta kannustinten teorian suhteen. Lähtöoletus on se, että erilaiset kannustimet määrittelevät, miten ihmiset käyttäytyvät.

”Miten meidän pitäisi siis määritellä säännöt, jotta ne kannustaisivat ihmisiä sääntöjen suunnittelijan kannalta mahdollisimman hyvään toimintaan? Tämä on pohjimmiltaan se peruskysymys, johon Holmström on paneutunut.”

Holmström tunnetaan erityisesti kahdesta suuresta läpimurrosta: moraalikadon (moral hazard) teorian luomisesta sekä yrityksen teoriasta.

Välimäen mukaan Holmströmin vuoden 1979 väitöskirja Moral Hazard and Observability tavallaan synnytti moraalikatoa koskevan tutkimusalan.

”Sitä ennen oli ollut joitain aikaisempia mainintoja, mutta Bengtin väitöskirja oikeastaan loi sen koko kentän.”

Moraalikato tarkoittaa sitä, että päämiehen ja agentin edut eivät ole välttämättä yhteneväisiä. Päämies voi esimerkiksi olla yrityksen omistaja ja agentti toimitusjohtaja.

”Holmström hahmotti äärimmäisen elegantilla tavalla sen, mitä meidän pitäisi ottaa huomioon, kun päämies ja agentti tekevät sopimuksia”, Vartiainen sanoo ja yrittää vääntää rautalangasta Holmströmin tuloksia.

”Kun teon ja lopullisen tuloksen suhde on yksi yhteen, voidaan työntekijälle asettaa voimakkaat kannustimet rangaistuksen tai palkinnon muodossa. Toisissa ympäristöissä, kuten hoitotyössä, opetuksessa tai tutkimuksessa, lopputuloksen ja teon välinen suhde on paljon vaikeammin havaittavissa.”

Esimerkiksi potilaiden kuntoon vaikuttaa niin moni asia, ettei voi suoraan arvioida, mikä on ollut hoitajan tai lääkärin työpanoksen vaikutus.

”Holmström osoitti, että jos tällaisessa ympäristössä altistetaan palkkaus suoraan lopputulokselle, sillä voi olla jopa hyvin kielteisiä vaikutuksia.”

Holmströmin työ on Välimäen ja Vartiaisen mukaan avannut uusia tapoja ymmärtää maailmaa useilla eri yhteiskunnan osa-alueilla.

”Bengtin työ sopii kaikkeen, missä eri osapuolten välillä on intressiristiriitoja ja niitä on mahdollista hillitä sopimuksilla. Sovelluksia löytyy ihan kaikkialta”, sanoo Välimäki.

”Holmströmin työ pätee sopimuksiin, lainsäädäntöön, sotaan ja rauhaan. Se koskee aivan keskeisiä kysymyksiä lähes kaikessa taloudellisessa toiminnassa”, lisää Vartiainen.

Holmström tunnetaan huippututkimuksen lisäksi intohimoisesta suhteesta opetukseen ja oppilaisiin.

MIT:ssä on kaksi suomalaista taloustieteen opiskelijaa, jatko-opiskelijat Joonas Tuhkuri ja Kosti Takala. HS tavoitti Tuhkurin ja Takalan puhelimitse Massachusettsin Cambridgesta. Molemmat kehuvat Holmströmiä vuolaasti.

”Vaikka hän on kansainvälisesti menestynyt, hänellä on aina aikaa tavata opiskelijoita. Bengt ei tunnu kiireiseltä, vaan ehtii juttelemaan kunnolla. Hän oikeasti panostaa opettamiseen”, Tuhkuri kertoo.

”Kun tulin tänne, sain heti kuulla, miten kuuluisan hyvä opettaja Bengt on. Keväällä aion käydä kurssin, josta hän voitti Nobelinsakin. Se on täällä todella pidetty.”

Takala kiittelee Holmströmiä siitä, että voi tehdä parhaillaan väitöskirjaa rapakon takana.

”Bengt oli iso syy siihen, että ylipäänsä tulin MIT:hen. Hän auttoi todella paljon ja oli tosi innostunut, että suomalainen oli taas tulossa tänne. Hänellä oli myös iso rooli rahoituksen saamisessa. Hän puhui puolestani.”

”Opettajana Bengt on kaikkien mielestä todella mukava, ihmiset haluavat hänen luennoilleen”, Takala lisää.

Holmströmillä on omalaatuinen tyyli, jossa välillä harhaudutaan eri poluille, suomalaisopiskelija kuvailee.

”Mutta ne ovat aina hyödyllisiä polkuja. Hänen kanssaan on aina mukava jutella. Olemme käyneet paljon filosofisia keskusteluja siitä, miten tutkimusta pitäisi tehdä ja miten siihen tulisi asennoitua.”

Sekä Tuhkuri että Takala sanovat, että Holmströmin Nobel-palkinto on merkityksellinen heille suomalaisina tutkijoina.

”Se on vähän hassua, mutta Bengtin voitto antaa ehdottomasti lisämotivaatiota. On kunnia olla täällä suomalaisena, ja tämä tuntuu hyvältä. Tuollainen ilahduttaa suomalaisopiskelijaa ihan suunnattomasti”, Tuhkuri pohtii.

”Todellakin palkinto ilahduttaa, olen odottanut sitä jo pari vuotta. Näkee, että suomalainen voi olla aivan huipulla”, Takala lisää.

Myös Holmströmin oppilaana 2000-luvun alussa ollut sijoitusjohtaja Erkko Etula kehuu tuoretta nobelistia vuolaasti.

”Bengt on yksi maailman suurimmista ajattelijoista. Opiskelijoilleen hän on aina korostanut sitä, että oikean kysymyksen löytäminen ja sen oikeanlainen asettelu on tutkijan tärkein tehtävä.”

Investointipankki Goldman Sachsissa työskentelevän Etulan mukaan Holmströmillä on kyky kiteyttää monimutkaisimmat ongelmat muutamaan peruskysymykseen.

”Siitä hänen Nobel-palkintonsakin kertoo. Ja lähes aina nämä perustavaa laatua olevat kysymykset, jotka saattavat kuulostaa yksinkertaisilta, ovat kaikista vaikeimpia vastata.”

Etula kertoo myös siitä, miten vahvasti Holmström auttoi häntä eteenpäin urallaan.

”Bengt on tukenut minua valtavasti siitä hetkestä, kun aloitin opiskelut MIT:ssä vuonna 2002. Ensin hän auttoi navigoimaan akateemista maailmaa ja ohjasi tiellä MIT:stä Harvardiin ja sieltä ekonomistiksi New Yorkin Fediin”, Etula sanoo.

”Myöhemmin hän on ohjannut minua siinä, kuinka toimia suuren organisaation sisällä. Vuosien varrella hän on vaikuttanut ajattelutapaani suunnattomasti.”

Bengt Holmström, 67

 Kansantaloustieteen professori Bengt Holmström syntyi Helsingissä 18. huhtikuuta 1949.

 Hän on asunut yli puolet elämästään Yhdysvalloissa.

 Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1973.

 Hän työskenteli metsäyhtiö Ahlströmissä yrityssuunnittelijana 1972–1974.

 Kansantaloustieteestä hän väitteli tohtoriksi Stanfordin yliopistossa 1978. Vuosina 1978–1983 Holmström työskenteli kansantaloustieteen apulaisprofessorina Northwesternin yliopistossa. Kuuluisassa Yalen yliopistossa hän hoiti kansantaloustieteen professuuria 1983–1994.

 Yalesta hän siirtyi Bostoniin Massachusetts Institute of Technologyn kansantaloustieteen professoriksi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Nobel-palkinto
  • Taloustiede

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Alman hitti nostettiin jo Britannian suurimman radiokanavan A-listalle – merkitsee suurta näkyvyyttä

    2. 2

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    3. 3

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    4. 4

      Klas Mattson asuu perheensä kanssa ulkosaaristossa yhdeksän muun vakituisen asukkaan kanssa, eikä kaipaa sinne mitään

    5. 5

      Kontulan koti­hälytykset työllistävät poliisia eniten: ”Päiväsaikaan on rauhallista, kun ne kovimmat jätkät nukkuu” – HS:n hakukone kertoo, mikä työllistää poliisia kotikulmillasi

    6. 6

      Posti lopetti kirjeiden jakamisen tiistaisin – ”En näe, että tässä tulisi ongelmaa täyttää postilain asettamaa laatuvaatimusta”

    7. 7

      Vanhat hääperinteet tuntuvat yhä useammista vaivaannuttavilta – Suvi Sahakarin häissä morsiamen sijaan ryöstettiin kakkulapiot

    8. 8

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    9. 9

      Jaksoarvio: Game of Thronesin kakkosjaksossa koettiin koko sarjan kannalta käänteentekevä hetki

    10. 10

      Hittinikkari Tiina Vainikainen, 27, sanoittaa ja säveltää Nikke Ankaralle ja Arttu Lindemanille – kun oma biisi meni Spotifyn ykköseksi, hän oli ”niin onnellinen, että se oli jo liikaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    2. 2

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    3. 3

      Kohukenkä myytiin loppuun saman tien verkkokaupassa – suomalaisissa urheilukaupoissa Niken uutta juoksutossua ei ole ollut tarjolla

    4. 4

      Sylki paljastaa, että nykyihminen on joskus paritellut tuntemattoman ihmislajin kanssa

    5. 5

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    6. 6

      Kontulan koti­hälytykset työllistävät poliisia eniten: ”Päiväsaikaan on rauhallista, kun ne kovimmat jätkät nukkuu” – HS:n hakukone kertoo, mikä työllistää poliisia kotikulmillasi

    7. 7

      ”Kapitalistista logiikkaa” vastustavat talonvaltaajat eivät suostu lähtemään saaristohuvilalta – Helsingin vaihtamat uudet lukot rikottiin heti, valtaajat kieltävät koskeneensa

    8. 8

      Kookosrapua ei kannata kutsua juhliin – jättimäinen otus tyhjentää pöydän ja vie kissankin

    9. 9

      Käpylässä sekakäyttäjillä on valikoiva maku: vain lonkero katosi hyllyistä – ”Perinteinen viinajuoppo on näissä tapauksissa harvassa”

    10. 10

      Viisilapsisen perheen äiti Aino Kämäräinen tekee itse hammastahnansa, välttää vihannespusseja ja elää heinäkuun ilman muovia – näin sinäkin voit vähentää muovijätettäsi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    2. 2

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    7. 7

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    8. 8

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    9. 9

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    10. 10

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    11. Näytä lisää