Valikko
Talous

Kuunteleeko kukaan nobelisti Holmströmiä? HSTV:ssä puitiin tieteen ja politiikan suhdetta: ”Olemme vanhojen järjestelmien vankeja”

Vattin tutkimusjohtaja Essi Eerola, kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ja Sdp:n kansanedustaja Timo Harakka uskovat kaikki, että tiede vaikuttaa yhä politiikkaan.

Kun taloustieteilijä Bengt Holmström voitti maanantaina Nobelin, tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli ensimmäisten onnittelijoiden joukossa.

”Taloustieteen Nobel-palkinto menee oikealle osaajalle ja Teitä tullaan kuuntelemaan yhä tarkemmin.SN”, Niinistö kirjoitti Facebook-seinällään.

Niinistö huomautus tuskin oli sattumaa. Välillä vaikuttaa siltä, ettei Holmströmiä juuri kuunnella yhteiskunnallisessa keskustelussa. Esimerkiksi Holmströmin koulutusleikkauksia koskeva arvostelu sekä vaateet työmarkkinauudistuksista ovat kaikuneet hallituksessa kuuroille korville.

Tutkimuksen ja politiikan välinen suhde, johon myös Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä kiinnitti taannoin huomiota. Vihriälä sanoi juhlapuheessaan, että ”tutkimustiedon rooli talous- ja yhteiskuntapolitiikan päätöksenteossa on Suomessa ollut tarpeettoman, osin jopa luvattoman heikko”.

HSTV:n suorassa lähetyksessä kysyttiin tiistaina, kuuntelevatko poliitikot taloustieteilijöitä ja tieteellistä tutkimusta ylipäänsä?

”Kyllähän poliitikot kuuntelevat. Minusta poliitikkoja vähän turhaan halveerataan siitä, etteivät he muka tietäisi, miten asiat pitää tehdä”, pohti kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki.

Lepomäen mukaan Suomen vaalijärjestelmä ei kuitenkaan ohjaa parhaaseen lopputulemaan päätösten kannalta.

”Tätä voi itse asiassa Holmströmin teorialla aika hyvin selittääkin. Kun olet kansanedustaja, on aika vähän taloudellisia kannustimia riskinottoon tai siihen, että tekee työnsä hyvin.”

”Ja sitten on olemassa tällainen career concern, urahuoli, josta Holmström on paljon kiroittanut yleisellä tasolla. Poliitikolla julkinen kuva on se, jota suojellaan, ja tutkimusten mukaan se voi jopa kannustaa valehteluun”, Lepomäki lisää.

Sdp:n Harakka arvioi, että kyllä taloustieteilijöitä kuunnellaan, yhtä mittaa ja aika laajalla kirjolla.

”Ja hyvä niin. Mutta mielestäni tässä on tehtävänjako. En näe, että politiikan pitäisi toteuttaa jotain talousteoreettista näkemystä jäännöksettömästi.”

Harakan mukaan politiikan tehtävä on joutua ajattelemaan esimerkiksi monia niitä ulkoisvaikutuksia, joita rajallisissakin talousteoreettisissa malleissakaan ei ole voitu ottaa huomioon.

”Se tehdään usein väärin ja huonosti, mutta se kuuluu tehdä. Jolloin asiat, jotka näyttäytyvät talousteoriassa itsestäänselvinä ja fiksuina vaihtoehtoina, eivät välttämättä reaalimaailmassa olekaan sitä.”

Essi Eerola Vattista taas arvioi, että tutkimus saattaa heijastua politiikkaan pidemmällä aikavälillä, vaikka poliitikot saattavatkin viitata kintaalla moniin yksittäisiin tutkimuksiin tai selvityksiin.

Eerola myös arvioi, että eri politiikan lohkoissa on isoja eroja. Jotkut ovat enemmän etujärjestöjen hallussa, toiset taas enemmän tutkijoiden.

”Kokonaisuutta hämärtää myös se, että tutkimuksen ja politiikanteon aikajänne on hirveän erilainen. Siitä seuraa, että poliittisia päätöksiä joudutaan väistämättä tekemään myös tilanteissa, joissa juuri tähän tilanteeseen ei ole saatavilla sopivaa tutkimusta.”

Keskustelussa nousi esille myös tutkimuksen ja päätöksenteon keskeisin jännite: tutkijat lähtevät usein liikkeelle puhtaalta pöydältä.

”Toisaalta taas poliittinen päätöksenteko liittyy siihen, että aina on olemassa joku järjestelmä, jonka muuttaminen synnyttää voittajia ja häviäjiä. Siksi se keskustelu on luonnollisesti paljon vaikeampaa”, pohti Eerola.

”Lähtökohta siihen, että mennään edes yksi askel oikeaan suuntaan, on käytännön päätöksenteossa niin monimutkainen tilanne”, lisäsi Lepomäki.

”On koko ajan erilaisia ihmisiä, jotka häviävät tai menettävät. Olemme vanhojen järjestelmien vankeja, johonkin pisteeseen asti”, sanoi Harakka.

Eikö demokraattinen päätöksenteko ole toisaalta tutkimustietoa tärkeämpi asia?

Jos keskusta ei esimerkiksi halua kiihdyttää kaupungistumista, vaikka lähes kaikki ekonomistit ovat sen kannalla, eikö sillä ole tähän politiikkaan oikeus? Kyseessä on pääministeripuolue, jolla on todella monen suomalaisen tuki.

”Tähän liittyen minua vähän häiritsee poliittisessa keskustelussa se, kun kaikki vetoavat aina isänmaan etuun ja sanovat, että nuo toiset ajattelevat vain äänestäjiään”, Harakka sanoo.

”Se on alentavaa retoriikkaa, josta pitäisi luopua. Ei jonkun eturyhmän edun ajamisessa ole mitään pahaa, mutta sitä ei pitäisi verhota siihen, että kyseessä on varmasti kaikkien suomalaisten etu.”

Lepomäki korosti, että demokraattinen mandaatti on tärkein asia suomalaisessa yhteiskunnassa.

”Mutta kuten tässä on tullut aikaisemminkin todettua, meidän koalitiohallituksemme varmistavat, ettei mikään sellainen räikeä ja puhdas yhden etujärjestön agendan ajaminen ei mene läpi. Sen sijaan lehmänkaupoissa menevät läpi kahden etujärjestön agendat”, Lepomäki ironisoi.

”Itse haluan uskoa siihen, että rypyt rakkaudessa korjaantuvat tiedon myötä. Siinä toivoisin tutkijoilta ja medialta pitkää pinnaa. Oppositiolle se asettaa haasteen ja oikeastaan upean tehtävän kaivaa esille asioita, jotka eivät vie pitkällä aikavälillä kansantalouden kokonaisetua eteenpäin.”

Essi Eerola sanoi, että tutkijat käyvät jatkuvasti keskustelua politiikan ja tutkimuksen suhteesta.

”Ei ole ollenkaan riittävää, että kommunikoimme tulokset päätöksentekijöille. Meidän pitää osallistua myös julkiseen keskusteluun, ja se velvollisuus liittyy juuri siihen, että äänestäjät voisivat tehdä informoituja päätöksiä mennessään vaaliuurnille”, Eerola kertoi.

”Oleellista on pyrkiä viestimään, mitä me tutkimuksen perusteella eri asioista tiedämme.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Talouspolitiikka
  • Taloustiede
  • Nobel-palkinto
  • HSTV

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    2. 2

      USA:n oikeiston bluffi paljastui

    3. 3

      Suomi on jo riittävän tasa-arvoinen, sanoo BMW:n ex-johtaja Mia Miettinen – ”Minulle ei ole koskaan ollut ongelma tehdä uraa ja samalla silittää mieheni paidat”

    4. 4

      Lupsakka puolalaiskuvaaja tallensi kuviinsa koko savolaisen ihmiskirjon sylivauvasta keppikerjäläiseen – katso upeat kuvat yli sadan vuoden takaa

    5. 5

      HS Alman loppuunmyydyllä keikalla Lontoossa – ”Ilman BBC:tä olisin jossain Suomessa pelailemassa siskoni kanssa”

    6. 6

      Muumit poseeraavat Image-lehden kannessa Tom of Finland -tyyliin nahkahousuissa – Tove Janssonin perilliset selvittävät jatkotoimia

    7. 7

      USA:n terveydenhoitolain uudistus epäonnistui – lupauksen pettäminen nöyryytys Trumpille ja republikaaneille

    8. 8

      Nuori mies kuoli kaahattuaan poliisia karkuun yli kahta sataa Pohjois-Karjalassa

    9. 9

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    10. 10

      Minskiin suunnitteilla tänään suurmarssi – työttömien ”parasiittiveron” synnyttämät mielenosoitukset jatkuvat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    2. 2

      Muumit poseeraavat Image-lehden kannessa Tom of Finland -tyyliin nahkahousuissa – Tove Janssonin perilliset selvittävät jatkotoimia

    3. 3

      HS Alman loppuunmyydyllä keikalla Lontoossa – ”Ilman BBC:tä olisin jossain Suomessa pelailemassa siskoni kanssa”

    4. 4

      Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

    5. 5

      Ilmavoimat on perustanut kaikessa hiljaisuudessa Raven-joukot – ”korpit” suojelevat vip-matkustajia mahdollisesti vaarallisilla paikoilla

    6. 6

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    7. 7

      Trump leikki ajavansa rekkaa, tööttäili ja intoili kuin pikkulapsi, internet riemastui kuvista

    8. 8

      Näin lähtee Jopo hävyttömän varkaan mukaan helsinkiläisnaisen kotipihasta – ”Toivottavasti tämä toimii muille opetuksena”

    9. 9

      Yli sata laskua ilman kauppakuitteja – Helsingissä vanhuksia ilman ruokaa jättänyt Servea lähetti edunvalvojalle epäselviä laskuja

    10. 10

      Herätkää poliittiset päättäjät – Suomi on sairastunut, ja taudin nimi on avoin rasismi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    4. 4

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    5. 5

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    6. 6

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    7. 7

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    8. 8

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    9. 9

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    10. 10

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    11. Näytä lisää