Valikko
Talous

”Omistajan syytä huolestua, jos johdolla ei ole muita ideoita kuin leikata” – liiketaloustieteen tutkija ihmettelee keskustelua halvasta työstä

Yritysjohtajilta pitäisi asiantuntijoiden mukaan vaatia kärsivällisyyttä ja aggressiivisuutta.

Kilpailukyvyn kohottaminen vaatii yritysjohtajilta niin kärsivällisyyttä kuin aggressiivisuuttakin, sanoo markkinoinnin apulaisprofessori Jukka Luoma Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Luoman on vaikea ymmärtää suomalaista kilpailukykykeskustelua, joka pitkälti keskittyy työn halpaan hintaan.

”Olisin yrityksen omistajana huolissani, jos ei johdolla olisi muita ideoita kuin leikata kustannuksia”, Luoma toteaa ja muistuttaa, että yrityksen kilpailukyvyn varmistaminen on viime kädessä johdon vastuulla.

Vallitsevaa kilpailukykyajattelua, jossa johtotähtenä on kustannusten säästö, Luoma kuvaa puolustustaisteluksi. Siinä otetaan lisäaikaa ja annetaan tekohengitystä olemassa olevalle bisnekselle sen sijaan että investoitaisiin ja luotaisiin uutta.

Työvoimakustannuksilla on Suomen kaltaisissa kehittyneissä maissa vaikea kilpailla, minkä takia ensisijaisena päämääränä tulisi olla tuotteet ja palvelut, joista asiakkaat olisivat valmiita maksamaan riittävän paljon.

Luoma on strategiseen markkinointiin ja johtamiseen erikoistunut liiketaloustieteen tutkija. Etenkin yritysten välinen kilpailudynamiikka kiinnostaa häntä.

Viime keväänä julkaistussa Aalto-yliopiston, VTT:n ja Virginian yliopiston tutkijoiden tutkimuksessa todettiin, että yrityksillä on taipumus karttaa sellaisia kilpailutoimia, joiden tulokset näkyvät vasta pitkän ajan päästä.

Luoma oli mukana kyseisessä tutkimuksessa, jonka mukaan suurimmat voitot ja tuotot tulisivat kärsivällisyyttä edellyttävin kilpailukeinoin. Investoinnit tuotekehitykseen ja markkinointiin synnyttävät kuitenkin välittömiä kuluja, mikä voi johtaa ali-investointiin.

Kärsivällisyyden hyveestä liiketoiminnan johtamisessa Luoma kirjoittaa myös tuoreessa Talous & Yhteiskunta -lehdessä.

Suomalainen johtaminen on Luoman mukaan nyt murroksessa, koska vanhoilla eväillä ei enää edetä, vaan pitäisi pystyä luomaan tavaroita ja palveluita, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan enemmän.

Luoman mukaan avainsana on asiakaslähtöisyys, jota suomalaiset yritykset eivät vieläkään ole nostaneet ihan keskiöön. Tosin vuodesta 2008 tehnyt markkinoinnin tila -selvitykset osoittavat, että sitä pidetään yrityksissä yhä tärkeämpänä tavoitteena: ”Kyseessä on oppimisprosessi.”

Hissejä ja liukuportaita valmistava Kone on Luoman mielestä hyvä esimerkki siitä, kuinka yritys on siirtynyt tuoteorientaatiosta kohti asiakaslähtöisyyttä eli ratkaisemaan ihmisten liikkumiseen liittyviä ongelmia. Talouslaman aikaan kunnostettiin vanhoja laitteita, kun uusia ei tilattu.

”Tyydyttämättömien asiakastarpeiden tunnistaminen ja täyttäminen, teknologinen edelläkävijyys, ylivertaisen asiakaskokemuksen synnyttäminen, laadukkaiden asiakassuhteiden vaaliminen ja ainutlaatuisen brändin rakentaminen”, Luoma listaa vaihtoehtoisia keinoja, joiden avulla liikkeenjohtajat voivat viedä yritystään kohti uutta ja tuntematonta ilman kokemukseen perustuvia mittauksia.

Fiksu yritysjohtaja tunnistaisi asiakkaan tarpeet ja ongelmat jo ennen kuin tämä itse niitä aavistaa. Asiakkaiden käyttäytymisestä toki kerätäänkin jo paljon tietoa sen sijaan että heiltä vain kysyttäisiin, ”haluatko tämän tuotteen”.

Suomessa on osattu kehittää esimerkiksi teknologisia innovaatioita, mutta niiden kaupallinen hyödyntäminen on jäänyt puolitiehen. Esimerkkinä Luoma mainitsee suomalaiseen algoritmiin perustuvan Kutsuplus-palveluun, joka lopetettiin Suomessa, mutta toimii nyt Washingtonissa.

”Jotakin meiltä puuttuu, mutta mitä se on? Ehkä meiltä puuttuu aggressiivisuutta kehittää teknologiasta kaupallista menestystä, mutta olen optimistinen”, Luoma päättelee.

Liiketoiminnan perusta ja pohja ovat Luoman mukaan Suomessa pitkälti kunnossa. Hän listaa korkeasti koulutetun ja melko edullisen työvoiman, matalahkon yhteisöverotuksen ja vireän yliopistojen ja yritysten yhteistyön. Yliopistoja ei kuitenkaan tulisi nähdä alisteisina elinkeinoelämälle, Luoma sanoo.

Suomalaisfirmojen johtajien on Luoman mukaan pakko opetella asiakas- ja markkinalähtöinen tapa toimia. Osittain hänestä ovat kyseessä sukupolvi- ja myös koulutustaustaerot. ”Suomalainen johtajapolvi on melko homogeeninen, ja koulutustaustakin on useimmilla joko tekniikan tai kaupan alalta, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa yritysjohtajien koulutustausta on monipuolisempi.”

Monialaisuutta johtamiskoulutukseen perää myös Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun johtaja Antti Lönnqvist, joka pitää omaa kouluaan tässä mielessä esimerkillisenä, koska siellä kauppatieteisiin yhdistetään hallintotieteiden ja politiikan tutkimusta.

Johtamisen koulutusohjelmia on Suomessa tarjolla yhteensä 180. Niitä on 12 yliopistossa ja 22 ammattikorkeakoulussa.

Tampereen johtamiskorkeakoulu teki äsken kartoituksen suomalaisesta johtamiskoulutuksesta. Lönnqvistin mukaan Suomessakin ekonomi- ja johtamiskoulutuksessa on määrätietoisesti pyritty eroon kapea-alaisuudesta. On alettu ottaa huomioon, ettei valmistuva välttämättä sijoitu isoon konserniin, jossa voi keskittyä vain yhteen asiaan, kuten laskentaosaamiseen, vaan pitää hallita monta alaa, kuten pienemmissä startup-yrityksissä.

Maailmalta löytyy Lönnqvistin mukaan jo useita monialaisia johtamisen koulutusyksiköitä, myös lähempää kuin Yhdysvalloista. Kööpenhaminan kauppakorkeakoulu nitoo yhteen yhteiskuntaa, politiikkaa ja juridiikkaa, kun taas London School of Economics and Political Science (LSE) tarjoaa liiketoiminnan, maantieteen, hallinnon ja kansainvälisen politiikan opintoja.

Luoman tavoin Lönnqvist pitää tärkeänä kilpailukyvyn kohottajana johtajan herkkyyttä tunnistaa asiakkaan tarpeet globaaleilla markkinoilla. Hän korostaa myös johdon nopeutta heittäytyä esimerkiksi digitalisaation ja kansainvälistymisen tuomiin uusiin ansaintamalleihin.

”Vanhat menestyneet firmat voivat olla hyvin jähmeitä, ja uusia avauksia tulee hitaasti”, Lönnqvist sanoo ja mainitsee positiivisena esimerkkinä OP-ryhmän, joka laajentaa pankki- ja vakuutusalalta terveyteen, hyvinvointiin ja liikenteeseen.

”Perinteiset toimialarajat ovat murtumassa”, Lönnqvist uskoo, mutta tunnustaa, ettei hyviä johtajia suoraan koulusta valmistu, vaan heitä kasvaa vasta kokemuksen myötä.

Eikä kokemuskaan ole koulinut suomalaisista yritysjohtajista kovin monta kansainvälistä tekijää, vaikka joitakin Nokian entisiä johtajia ulkomaisten yritysten johdossakin on nähty.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Johtaminen
  • Yritykset
  • Kilpailukyky
  • Suomen kilpailukyky

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Reza otti köyden ja kiipesi Rautatientorilla puuhun – itsetuhoiselle karkotettavalle ei ole juuri apua tarjolla

    3. 3

      Päivi Laine on Suomen ensimmäinen Irak-lähettiläs vuosiin: ”Jos ihmiset tietäisivät Irakin todellisuuden, pakolaiskeskustelu olisi erilaista”

    4. 4

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    5. 5

      Tuulia Syvänen lopetti valehtelun kokonaan, ja se mullisti hänen elämänsä – ”Miksi feikkaamme, vaikka ihmiset tykkäävät meistä enemmän, kun uskallamme olla vajavaisia ja tyhmiä?”

    6. 6

      NY Times: Ivanka Trump taipui eettisen arvostelun edessä ja ottaa virallisen työtehtävän Valkoisesta talosta

    7. 7

      Facebookiin tulee suurin muutos vuosikausiin: Ruutuun ilmestyvät Snapchatista kopioidut tarinapylpyrät – Tästä on kyse

    8. 8

      Sdp saamassa ison vaalivoiton Vantaalla – vasemmisto­puolueille ja vihreille jopa enemmistö valtuustossa

    9. 9

      Kyllä Saksa opettaa jäykkää joustamaan

    10. 10

      Hille Korhosen uraan mahtuu 7 vuotta kotiäitinä – kesällä hänestä tulee ainoa suurta pörssiyhtiötä johtava nainen Suomessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Jos et siedä inhimillistä lämpöä, kannattaa katsoa peiliin – Pehmeiden arvojen pilkkaaminen kertoo usein pelosta

    3. 3

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    4. 4

      Hille Korhosen uraan mahtuu 7 vuotta kotiäitinä – kesällä hänestä tulee ainoa suurta pörssiyhtiötä johtava nainen Suomessa

    5. 5

      Moni uskoo, että sokeri tai maito voi aiheuttaa syöpää – Asiantuntija kertoo nyt, millainen ruokavalio pitää syövän loitolla

    6. 6

      Euroopan vanhin laiskiainen putosi puusta Korkeasaaressa – tällainen on onnettomuuteen joutunut 43-vuotias Coco

    7. 7

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    8. 8

      Kaupungeissa on jotain, mikä koettelee mielenterveyttä – urbaani psykoosi on kaupunkilaisten oma oireyhtymä

    9. 9

      Trump haukkui Obaman golfharrastuksen kymmenillä twiiteillä ja vakuutti, ettei presidenttinä ”edes näkisi viheriöitä” – nyt hän on pelannut 13 kertaa

    10. 10

      Toimitusjohtajalle potkut isosta espoolaisesta isännöinti- ja huoltoyhtiöstä – epäillään rahojen väärinkäytöstä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    3. 3

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    4. 4

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    5. 5

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    6. 6

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    7. 7

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    8. 8

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    9. 9

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    10. 10

      Tohtori Tuulan ja tehdastyöntekijä Ritvan rakkaus oli monelle yllätys – ”Alemmassa sosiaaliluokassa ajatellaan, että herrat eivät pidä maailmaa käynnissä”

    11. Näytä lisää