Talous

”Omistajan syytä huolestua, jos johdolla ei ole muita ideoita kuin leikata” – liiketaloustieteen tutkija ihmettelee keskustelua halvasta työstä

Yritysjohtajilta pitäisi asiantuntijoiden mukaan vaatia kärsivällisyyttä ja aggressiivisuutta.

Kilpailukyvyn kohottaminen vaatii yritysjohtajilta niin kärsivällisyyttä kuin aggressiivisuuttakin, sanoo markkinoinnin apulaisprofessori Jukka Luoma Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Luoman on vaikea ymmärtää suomalaista kilpailukykykeskustelua, joka pitkälti keskittyy työn halpaan hintaan.

”Olisin yrityksen omistajana huolissani, jos ei johdolla olisi muita ideoita kuin leikata kustannuksia”, Luoma toteaa ja muistuttaa, että yrityksen kilpailukyvyn varmistaminen on viime kädessä johdon vastuulla.

Vallitsevaa kilpailukykyajattelua, jossa johtotähtenä on kustannusten säästö, Luoma kuvaa puolustustaisteluksi. Siinä otetaan lisäaikaa ja annetaan tekohengitystä olemassa olevalle bisnekselle sen sijaan että investoitaisiin ja luotaisiin uutta.

Työvoimakustannuksilla on Suomen kaltaisissa kehittyneissä maissa vaikea kilpailla, minkä takia ensisijaisena päämääränä tulisi olla tuotteet ja palvelut, joista asiakkaat olisivat valmiita maksamaan riittävän paljon.

Luoma on strategiseen markkinointiin ja johtamiseen erikoistunut liiketaloustieteen tutkija. Etenkin yritysten välinen kilpailudynamiikka kiinnostaa häntä.

Viime keväänä julkaistussa Aalto-yliopiston, VTT:n ja Virginian yliopiston tutkijoiden tutkimuksessa todettiin, että yrityksillä on taipumus karttaa sellaisia kilpailutoimia, joiden tulokset näkyvät vasta pitkän ajan päästä.

Luoma oli mukana kyseisessä tutkimuksessa, jonka mukaan suurimmat voitot ja tuotot tulisivat kärsivällisyyttä edellyttävin kilpailukeinoin. Investoinnit tuotekehitykseen ja markkinointiin synnyttävät kuitenkin välittömiä kuluja, mikä voi johtaa ali-investointiin.

Kärsivällisyyden hyveestä liiketoiminnan johtamisessa Luoma kirjoittaa myös tuoreessa Talous & Yhteiskunta -lehdessä.

Suomalainen johtaminen on Luoman mukaan nyt murroksessa, koska vanhoilla eväillä ei enää edetä, vaan pitäisi pystyä luomaan tavaroita ja palveluita, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan enemmän.

Luoman mukaan avainsana on asiakaslähtöisyys, jota suomalaiset yritykset eivät vieläkään ole nostaneet ihan keskiöön. Tosin vuodesta 2008 tehnyt markkinoinnin tila -selvitykset osoittavat, että sitä pidetään yrityksissä yhä tärkeämpänä tavoitteena: ”Kyseessä on oppimisprosessi.”

Hissejä ja liukuportaita valmistava Kone on Luoman mielestä hyvä esimerkki siitä, kuinka yritys on siirtynyt tuoteorientaatiosta kohti asiakaslähtöisyyttä eli ratkaisemaan ihmisten liikkumiseen liittyviä ongelmia. Talouslaman aikaan kunnostettiin vanhoja laitteita, kun uusia ei tilattu.

”Tyydyttämättömien asiakastarpeiden tunnistaminen ja täyttäminen, teknologinen edelläkävijyys, ylivertaisen asiakaskokemuksen synnyttäminen, laadukkaiden asiakassuhteiden vaaliminen ja ainutlaatuisen brändin rakentaminen”, Luoma listaa vaihtoehtoisia keinoja, joiden avulla liikkeenjohtajat voivat viedä yritystään kohti uutta ja tuntematonta ilman kokemukseen perustuvia mittauksia.

Fiksu yritysjohtaja tunnistaisi asiakkaan tarpeet ja ongelmat jo ennen kuin tämä itse niitä aavistaa. Asiakkaiden käyttäytymisestä toki kerätäänkin jo paljon tietoa sen sijaan että heiltä vain kysyttäisiin, ”haluatko tämän tuotteen”.

Suomessa on osattu kehittää esimerkiksi teknologisia innovaatioita, mutta niiden kaupallinen hyödyntäminen on jäänyt puolitiehen. Esimerkkinä Luoma mainitsee suomalaiseen algoritmiin perustuvan Kutsuplus-palveluun, joka lopetettiin Suomessa, mutta toimii nyt Washingtonissa.

”Jotakin meiltä puuttuu, mutta mitä se on? Ehkä meiltä puuttuu aggressiivisuutta kehittää teknologiasta kaupallista menestystä, mutta olen optimistinen”, Luoma päättelee.

Liiketoiminnan perusta ja pohja ovat Luoman mukaan Suomessa pitkälti kunnossa. Hän listaa korkeasti koulutetun ja melko edullisen työvoiman, matalahkon yhteisöverotuksen ja vireän yliopistojen ja yritysten yhteistyön. Yliopistoja ei kuitenkaan tulisi nähdä alisteisina elinkeinoelämälle, Luoma sanoo.

Suomalaisfirmojen johtajien on Luoman mukaan pakko opetella asiakas- ja markkinalähtöinen tapa toimia. Osittain hänestä ovat kyseessä sukupolvi- ja myös koulutustaustaerot. ”Suomalainen johtajapolvi on melko homogeeninen, ja koulutustaustakin on useimmilla joko tekniikan tai kaupan alalta, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa yritysjohtajien koulutustausta on monipuolisempi.”

Monialaisuutta johtamiskoulutukseen perää myös Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun johtaja Antti Lönnqvist, joka pitää omaa kouluaan tässä mielessä esimerkillisenä, koska siellä kauppatieteisiin yhdistetään hallintotieteiden ja politiikan tutkimusta.

Johtamisen koulutusohjelmia on Suomessa tarjolla yhteensä 180. Niitä on 12 yliopistossa ja 22 ammattikorkeakoulussa.

Tampereen johtamiskorkeakoulu teki äsken kartoituksen suomalaisesta johtamiskoulutuksesta. Lönnqvistin mukaan Suomessakin ekonomi- ja johtamiskoulutuksessa on määrätietoisesti pyritty eroon kapea-alaisuudesta. On alettu ottaa huomioon, ettei valmistuva välttämättä sijoitu isoon konserniin, jossa voi keskittyä vain yhteen asiaan, kuten laskentaosaamiseen, vaan pitää hallita monta alaa, kuten pienemmissä startup-yrityksissä.

Maailmalta löytyy Lönnqvistin mukaan jo useita monialaisia johtamisen koulutusyksiköitä, myös lähempää kuin Yhdysvalloista. Kööpenhaminan kauppakorkeakoulu nitoo yhteen yhteiskuntaa, politiikkaa ja juridiikkaa, kun taas London School of Economics and Political Science (LSE) tarjoaa liiketoiminnan, maantieteen, hallinnon ja kansainvälisen politiikan opintoja.

Luoman tavoin Lönnqvist pitää tärkeänä kilpailukyvyn kohottajana johtajan herkkyyttä tunnistaa asiakkaan tarpeet globaaleilla markkinoilla. Hän korostaa myös johdon nopeutta heittäytyä esimerkiksi digitalisaation ja kansainvälistymisen tuomiin uusiin ansaintamalleihin.

”Vanhat menestyneet firmat voivat olla hyvin jähmeitä, ja uusia avauksia tulee hitaasti”, Lönnqvist sanoo ja mainitsee positiivisena esimerkkinä OP-ryhmän, joka laajentaa pankki- ja vakuutusalalta terveyteen, hyvinvointiin ja liikenteeseen.

”Perinteiset toimialarajat ovat murtumassa”, Lönnqvist uskoo, mutta tunnustaa, ettei hyviä johtajia suoraan koulusta valmistu, vaan heitä kasvaa vasta kokemuksen myötä.

Eikä kokemuskaan ole koulinut suomalaisista yritysjohtajista kovin monta kansainvälistä tekijää, vaikka joitakin Nokian entisiä johtajia ulkomaisten yritysten johdossakin on nähty.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Johtaminen
  • Yritykset
  • Kilpailukyky
  • Suomen kilpailukyky

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Helsinkiläinen yökerho myöntää: vain suomalaiset henkilöpaperit kelpaavat – Lady Moon käännytti meksikolaisen ovelta ”koska tämä on Suomi”

    2. 2

      Helsingissä liftataan nyt ilman autoa kulkevien ohikulkijoiden matkaan – Näin toimii suomalaiskaverusten kehittelemä Urban Hitchhiking

    3. 3

      Trumpin uuden viestintäjohtajan alatyylinen vuodatus vei Valkoisen talon sisäiset riidat uudelle tasolle – haukkui kansliapäällikköä ”skitsoksi” ja uhkasi erottaa kaikki alaisensa

    4. 4

      23-vuotiaalla Jami Särkisellä on kaksi tyttöystävää ja hän nauttii siitä niin, ettei yksiavioisuuteen ole paluuta – Polyamoria eli monisuhteisuus yleistyy

    5. 5

      Yhdysvaltain senaatti kaatoi yhdellä äänellä Obamacaren ”laihan kumouksen” – McCain taas ratkaisijoiden joukossa

    6. 6

      Seksuaaliseen häirintään törmää Helsingissä kaikkialla

    7. 7

      Professori Markku Kivinen: Putin lähetti lehdistötilaisuudessa piiloviestin Suomelle

    8. 8

      ”Lapsena silvottu nainen ei välttämättä tiedä, miltä sukuelimien tulisi näyttää” – Britanniassa silpomisesta saa kovan rangaistuksen, Suomessa ei ole edes silpomista koskevaa lakia

    9. 9

      Näin ostin käytetyn auton ja tingin hinnasta tonnin – Reportaasi sukeltaa auton ostamisen tuskaan ja nautintoon

    10. 10

      Kymmenet arvokkaat huvilat rapistuvat Helsingin käsiin, koska kaupunki ei ole pystynyt kunnostamaan tai myymään niitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Professori Markku Kivinen: Putin lähetti lehdistötilaisuudessa piiloviestin Suomelle

    2. 2

      23-vuotiaalla Jami Särkisellä on kaksi tyttöystävää ja hän nauttii siitä niin, ettei yksiavioisuuteen ole paluuta – Polyamoria eli monisuhteisuus yleistyy

    3. 3

      Treffailussa on edelleen yksi kammottavan vanhanaikainen piirre: Deiteillä nainen odottaa miehen hoitavan kaiken

    4. 4

      Olen nähnyt miehiä tyydyttämässä itseään metron penkillä ja uimahalleissa – ei ole Sompasaunan vika, jos lauteilla irstaillaan

    5. 5

      Niinistö ja Putin kävivät oopperassa Putinin Suomen-vierailun päätteeksi – faniseurue kiljahteli ja heilutti Venäjän lippua, kun he näkivät vilauksen Putinista katsomossa

    6. 6

      Putin arvosteli USA:ta Punkaharjulla: ”On mahdotonta sietää loputtomiin häikäilemättömyyttä maatamme kohtaan” – Niinistö sanoi vastaan venäläistoimittajalle

    7. 7

      Helsinkiläinen yökerho myöntää: vain suomalaiset henkilöpaperit kelpaavat – Lady Moon käännytti meksikolaisen ovelta ”koska tämä on Suomi”

    8. 8

      Seksuaaliseen häirintään törmää Helsingissä kaikkialla

    9. 9

      Presidentti Niinistö esitti onnistuneesti jäyhää länsisuomalaista äijää – samalla hän viestitti Putinille, että Suomi kuuluu länteen

    10. 10

      Näin suomalaiset yrittävät petkuttaa Kelaa – viime vuonna kiinni jäi lähes pari tuhatta huijaria, keskimääräinen vedätys 4 200 euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      23-vuotiaalla Jami Särkisellä on kaksi tyttöystävää ja hän nauttii siitä niin, ettei yksiavioisuuteen ole paluuta – Polyamoria eli monisuhteisuus yleistyy

    3. 3

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    5. 5

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    6. 6

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    7. 7

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    8. 8

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    9. 9

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    10. 10

      Professori Markku Kivinen: Putin lähetti lehdistötilaisuudessa piiloviestin Suomelle

    11. Näytä lisää