Valikko
Talous

Harvinaista yksimielisyyttä yli puoluerajojen EK:n veroseminaarissa: Suomen osinkoverotukselle kovaa kritiikkiä

Paneelin poliitikot sanoivat hyväksyvänsä periaatteessa sen, että Suomessa olisi laaja veropohja, neutraali ja läpinäkyvä verotus ja matalat veroasteet.

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n veroseminaarissa poikkeuksellisen laaja joukko asiantuntijoita ja kansanedustajia kaipasi muutosta osinkojen verotukseen.

Muina yleisinä teemoina olivat halu palkkaverotuksen keventämiseen ja verotuksen ennakoitavuuden lisäämiseen.

EK:n tiistaina järjestämän veroseminaarin teemana oli Suomen asema kansainvälisen verotuksen muutospaineissa.

Apulaisprofessori Tomi Viitala Aalto-yliopistosta arvioi omassa alustuksessaan, että kansainvälisessä verotuksessa on 2010-luvulla tapahtunut huikea painopisteen muutos.

Aiemmin EU ja läntisten teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD keskittyivät siihen, että yhtiöitä ei verotettaisi kahteen kertaan eri maissa. Nykyään näiden molempien instanssien toiminta ja säännökset keskittyvät siihen, että valtiot saisivat verotulonsa ja että verottomuustilanteita ei pääse syntymään.

Syynä muutokseen on Viitalan mukaan talouskasvun hidastuminen, verotulojen hupeneminen, veronkierron tietovuotojen paljastuminen sekä yleinen tietoisuuden kasvu siitä, kuinka globaalit suuryhtiöt välttelevät veroja.

Perimmäisenä syynä on kuitenkin se, että joidenkin maiden veropohjat ovat rapautuneet, kun globaalit yhtiöt ovat voineet käyttää kansallisten verojärjestelmien keskenään epäjohdonmukaisia verojärjestelmiä hyväkseen.

Tiettyjä tuloja ei ole näin välillä verotettu lainkaan, ja toisaalta joskus veroja on kannettu kahdesti eri maissa.

Viitalan mukaan uusi tilanne voi aiheuttaa yhtiöille tulevaisuudessa jopa kansainvälisen ylisääntelyn uhan.

”Tätä toimintaa on edesauttanut verotuksen läpinäkymättömyys. Valtiot ovat myös pyrkineet haalimaan verotuloja itselleen kansainvälisellä verokilpailulla.”

Viitalan mukaan keskeisenä periaatteena kansainvälisessä verotuksessa on vanha tuttu idea siitä, että tuotto on verotettava siinä maassa missä se syntyy.

Erona entiseen on kuitenkin se, että kun ennen luotettiin pitkälti yhtiöiden omiin tulkintoihin ja ilmoituksiin, nyt arvon syntyminen väitetyssä maassa on näytettävä toteen

Nyt katsotaan tarkemmin, tapahtuuko arvoa tuottava toiminta todella siellä, missä voitto halutaan näyttää, vai onko kyseessä vain veronkiertoyritys, Viitala selvitti.

Viitala ennusti, että tämän paineen takia moni yritys tulee muuttamaan rakenteitaan.

”En silti havaitse mitään sellaista trendiä, että verokilpailu olisi laantumassa”, Viitala analysoi.

Hänen mukaansa aggressiivisen verosuunnittelun maissa kuten Hollannissa, Irlannissa ja Belgiassa on päinvastoin ryhdytty korvaaviin lainsäädäntöhankkeisiin, kun niiden suuryhtiöiden kanssa tehdyt salaiset verosopimukset on riitautettu EU:n kilpailuviranomaisten toimesta.

Tunnetuimpia tällaisia tapauksia ovat yhdysvaltalaisten Applen ja Starbucksin saamat veroedut.

Esimerkiksi Irlannissa verosuunnittelu on korvattu aineettomien oikeuksien kevyeen verotukseen perustuvalla lainsäädännöllä.

Päätöksen jälkeen aineettomat oikeudet ovat alkanet virrata Viitalan mukaan takaisin Irlantiin muista veroparatiiseista.

Viitala peräänkuulutti monen muun paikalla olleen veroasiantuntijan tavoin Suomelle pitkän tähtäimen verolinjausta, jossa tärkeintä on verotuksen ennustettavuus.

Suomessa yhteisöveroaste on 20 prosenttia. Viitala pitää tätä yhä kilpailukykyisenä, mutta hänen näkemyksensä mukaan koko EU kirii Suomea kiinni.

Ruotsissa ja Tanskassa yhteisöveroaste on 22 prosenttia ja Norjassa 23 prosenttia. Britannia on menossa kohti 17 prosenttia, Viitala kertoo.

”Suomen verokanta on edelleen kilpailukykyinen, mutta kilpailuetua siitä ei enää saada.”

Viitala peräänkuulutti ”fiksusti tiivistä veropohjaa”, joka olisi hänen mielestään paras vaihtoehto myös yrityksille ja omistajille paras.

Viitala otti kanta myös siihen, kuinka osinkojen verotus kohdentuu Suomessa epätasaisesti eri osingonsaajien kanssa.

”Tilanne on se, että osinkojen verotuksen veropohja on romahtanut – veroa maksavat enää yksityiset henkilöt. En pidä tätä aivan tarkoituksenmukaisena lopputuloksena”, Viitala muotoili poliittisesti aran kritiikkinsä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Niku Määttänen pohti puolestaan ekonomistin näkökulmasta sitä, millainen olisi verojärjestelmä Suomelle, erityisesti yritysten näkökulmasta.

Määttänen sanoi ottaneensa annettuna sen, että veroja täytyy kerä tietty määrä ja että niiden tarkoituksena on myös jakaa tuloja.

”Silloin tulee minimoida kielteiset kannustinvaikutukset.”

Määttäsen mukaan hyvä verotus vaikuttaa yleensä käyttäytymiseen mahdollisimman vähän. Suomen asemaa Mättänen piti verraten hyvänä, koska maan kehittynyt hallinto mahdollistaa viisaiden instrumenttien käytön verotuksessa.

Määttäsen mielestä oman ja vieraan pääoman käyttö investoinneissa tulisi saattaa paremmin tasavertaisiksi.

Määttänen kritisoi Viitalan tavoin nykyistä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta siitä, että yhtiön tase ja rahoitustilanne ratkaisee investointien verotuksen.

Samalla yhtiön listautumiskynnys pörssiin nousee usein korkeaksi.

Suomessa listaamattoman yhtiön osinkotuloista 25 prosenttia on veronalaista, jos maksettu osinko vastaa enintään kahdeksaa prosenttia yhtiön matemaattisesta arvosta eikä osinkoa nosteta yli 150 000 euroa henkilöä kohden.

Toisin sanoen vauraassa yhtiössä 75 osinkotuloista voi olla verovapaata.

Määttänen ehdotti ekonomistina mallia jossa huojennetun osinkotulon nykyistä kahdeksan prosentin tuottorajaa laskettaisiin alemmas ja samalla nykyinen euromääräinen raja poistettaisiin.

Iso uudistus olisi Määttäsen mukaan se, jos samalla normaalituotto muuttuisi verottomaksi niin kuin Norjan mallissa tehdään.

Norjassa yrittäjä oman pääoman kustannuksen niin, että oman pääoman tuotolle lasketaan vuoden peruskoron päälle tietty pieni marginaali ja tuon laskennallisen tuoton saa verovapaana.

Määttänen kritisoi myös edunvalvontajärjestöjen puheissa usein esiintyviä investointivarauksia ja Viron veromallia.

Investointivarauksessa ideana on se, että yhtiö voi välttää yritysveron, jos investoi joko nyt tai tulevina vuosina ikään kuin tehden poistoja etukäteen.

Määttänen moitti varausta muun muassa muistuttamalla, että se hyödyntäisi vain voittoa tekeviä yrityksiä ja kaventaisi veropohjaa.

Viron veromallissa ongelmana on Määttäsen mukaan se ongelma, että siinä on ylisuuri kannustin kerryttää varallisuutta yrityksiin.

Tällöin vaarana on se, että tulo pyritään kotiuttamaan omistajalle luovutusvoittoina.

Myös se, että yrityksellä on mahdollisuus itse valita milloin maksaa veroja, johtaa helposti ei-toivottavaan verosuunnitteluun, Määttänen listasi.

Raikas veroseminaari sai vielä mainion lisäkierroksen professori Sixten Korkmanin puheenjohtamassa paneelikeskustelussa, jossa Korkman tenttasi eduskunnan talousvaliokunnan verojaoston jäseniä eri puolueista.

Läsnä olivat verojaoston puheenjohtaja Mika Lintilä (kesk), Elina Lepomäki (kok), talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps), Timo Harakka (sd) ja Touko Aalto (vihr).

Korkman johdatti puolueiden veroasiantuntijat pohtimaan asiantuntijoiden tiedon merkitystä suomalaisessa veropolitiikassa kertomalla muiston siitä, kun hän oli ollut mukana Martti Hetemäen verotyöryhmässä viemässä valmista raporttia silloiselle valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle (kok).

”Tarkkaan kuunnellen Katainen sanoutui irti mietinnöstä jo sen vastaanottaessaan. Lobbarit olivat iskeneet väliin. He olivat rauhallisina koska tiesivät, että asia oli jo hoidettu”, Korkman sanoi.

Mika Lintilä liittyi muistelijoiden joukkoon. Hän kertoi saaneensa samaan aikaan puolueeltaan käskyn haukkua Hetemäen raportin heti tuoreeltaan eduskunnan valtiosalissa toimittajille.

Muut kansanedustajat olivat jo kesälomalla.

Syynä haukkuihin ei Lintilän mukaan ollut se, että Hetemäen ryhmän ehdotukset olivat huonoja. Ongelmana oli se, että ”sinänsä ihan hyvän työryhmän” ehdotusten ajoitus oli mahdoton.

Niin isoja uudistuksia ei voinut ajaa läpi vain kolme kuukautta ennen vaaleja.

Timo Harakan mukaan Hetemäen raportista on kaikesta huolimatta yhä hyötyä poliittisessa verokeskustelussa.

”Se mietintö on peruskivi, johon aina vedotaan, vaikka se tyrmättiin.”

Kokoomuksen verotyöryhmää vetävä Elina Lepomäki puhui samassa yhteydessä eri painostusjärjestöjen vaikuttamisesta eri päätöksiin yleisemmällä tasolla.

”Tässä työssä miettii päivittäin, kuinka vaikeaa on päästä ideaalitilaan verotuksessa tai yhtään missään”, Lepomäki tunnusti.

Yhdeksi syyksi politiikan teon vaikeuteen Lepomäki mainitsi Suomen monipuoluejärjestelmän.

”Jos päätös menee läpi, se menee lehmänkauppojen kautta. Ei Suomessa mene yhden eturyhmän esitykset läpi, vaan kaikkien.”

Kaikki paneelin poliitikot sanoivat hyväksyvänsä periaatteessa sen, että Suomessa olisi laaja veropohja, neutraali ja läpinäkyvä verotus ja matalat veroasteet.

Ongelmana oli vain se, että näitä periaatteita ei käytännössä noudateta.

”Kun tarpeeksi kairataan reikiä jäähän, jossain vaiheessa räsähtää jää alta pois”, kuvasi Touko Aalto reikäisen veropohjan ongelmia Suomessa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Verotus
  • Elinkeinoelämän keskusliitto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Venäjällä media valmistautuu Putinin Suomen-vierailuun syyllistämällä, nöyryyttämällä ja vähättelemällä Suomea

    2. 2

      Isis-taistelijaksi epäilty 16-vuotias saksalaistyttö haluaa palata kotiin – kertoo saaneensa tarpeekseen sodasta ja kärsimyksestä

    3. 3

      Feissarit koputtelevat nyt kotioville ja kiertävät pikkukaupunkeja – video näyttää, kuinka varain­hankkijaa kartettiin Vaasan keskustassa

    4. 4

      Viisilapsisen perheen äiti Aino Kämäräinen tekee itse hammastahnansa, välttää vihannespusseja ja elää heinäkuun ilman muovia – näin sinäkin voit vähentää muovijätettäsi

    5. 5

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    6. 6

      Helsinkiin avautui jälleen uusi italialaistyylinen pizzeria: Daddy Greens Pizzabar tarjoilee napolilais-newyorkilaista pizzaa Töölössä

    7. 7

      Slush-vaikuttajien mielestä Suomi on tärvännyt liikaa aikaa soteen, kikyyn ja keskioluisiin – ”Meidän pitää rakentaa maailman parhaita yrityksiä”

    8. 8

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    9. 9

      Räjähtäviä kaasuputkia ja rapistuvia moottoriteitä – edes Trumpin lupailemat tuhat miljardia eivät riitä korjaamaan USA:n rapakuntoon päässyttä infrastruktuuria

    10. 10

      Peter Pan oli alun perin itsekäs ja väkivaltainen hahmo, joka halusi tappaa aikuisia ja vei lapsia mukanaan tuonelaan – Näin sanoo Sini Helminen, 30, joka teki hahmosta gradunsa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    2. 2

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Venäjällä media valmistautuu Putinin Suomen-vierailuun syyllistämällä, nöyryyttämällä ja vähättelemällä Suomea

    5. 5

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    6. 6

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    7. 7

      Kehäradan lipunmyynti on ajoittain ruuhkautunut Helsinki-Vantaalla – ”Oli säälittävää nähdä turhautuneet ulkomaalaiset ja kärsimättömät suomalaiset yhden lippuautomaatin edessä”

    8. 8

      Räjähtäviä kaasuputkia ja rapistuvia moottoriteitä – edes Trumpin lupailemat tuhat miljardia eivät riitä korjaamaan USA:n rapakuntoon päässyttä infrastruktuuria

    9. 9

      Viisilapsisen perheen äiti Aino Kämäräinen tekee itse hammastahnansa, välttää vihannespusseja ja elää heinäkuun ilman muovia – näin sinäkin voit vähentää muovijätettäsi

    10. 10

      Trump: Minulla on tarvittaessa ”täydelliset armahdusvaltuudet” – tutkijat kyseenalaistavat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    2. 2

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    3. 3

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    7. 7

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    8. 8

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    9. 9

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    10. 10

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    11. Näytä lisää