Valikko
Talous

Saksalaiset ja suomalaiset ovat Marsista, ranskalaiset Venuksesta – palkittu talous­tieteilijä kertoo, miksi euromaat eivät ymmärrä toisiaan

Princetonin yliopiston professori Markus Brunnermeierin mielestä eurokriisin hoito on niin vaikeaa, koska eri leireihin kuuluvat maat ymmärrä toisiaan.

Kun ranskalainen sanoo ”solidaarisuus”, kuulostaa se saksalaiselle samalta kuin ”ryöstö”. Tässä on euroalueen ongelmien perimmäinen syy. Rein-joen kummallakaan rannalla ei ymmärretä, mitä vastarannalta sanotaan.

Saksan ja Ranskan rajalla virtaava Rein nimittäin jakaa euroalueen kahteen aatteelliseen leiriin, joilla on hyvin erilaiset, pitkältä historiasta kumpuavat näkemykset siitä, kuinka talous toimii, väittää Princetonin huippuyliopiston taloustieteen professori Markus Brunnermeier.

Se, etteivät eri leireihin kuuluvat maat ymmärrä toisiaan, on hänen mukaansa tehnyt eurokriisin hoidosta niin vaikeaa. Ideologiset poterot ovat syvät. Hän pelkää, että samasta syystä kaatuvat myös yritykset korjata rahaliiton rakenteet.

Siksi Brunnermeier julkaisi vastikään kahden kollegansa kanssa kirjan The Euro and the Battle of Ideas, joka pyrkii selittämään, mistä pohjoisen ja eteläisen leirin taloustieteelliset näkemykset kumpuavat. Kirja on kuin taloustieteiden vastine parisuhdeoppaiden klassikolle Miehet ovat Marsista, naiset Venuksesta. Molempien teosten tarkoitus on helpottaa yhteiseloa selittämällä kummankin osapuolen ajattelun taustoja.

”Ensimmäinen askel on ymmärtää paremmin, mitä toinen puoli ajattelee”, saksalainen Brunnermeier sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.

Brunnermeieria kannattaa kuunnella. Hän on palkittu ja arvostettu taloustieteilijä, ja tuore kirjakin on saanut maailmalla innostuneen vastaanoton.

Saksalaisen ja ranskalaisen ajattelun erot näkyvät kaikissa eurokriisin pintaan nostamissa isoissa kiistakysymyksissä: elvytys vai leikkaukset, säännöt vai joustot, yhteisvastuu vai yksilön vastuu.

Näkemyseroja on lukemattomia. Saksalaiset painottavat enemmän yksilön vastuuta, ranskalaiset solidaarisuutta. Saksalaisten huomio on enemmän seuraavan kriisin ehkäisyssä, ranskalaisten ajatukset käsillä olevan kriisin ratkaisemisessa.

Yksi tärkeimmistä eroista näkyy suhtautumisessa sääntöihin.

Saksalaisessa leirissä, johon Brunnermeier lukee myös Suomen, ajatellaan, että säännöt kirjoitetaan sellaisiksi, että ne pätevät kaikissa tilanteissa. Ranskalaisessa ajattelussa päättäjien ei pidä sitoa käsiään. Tehokas kriisinhoito edellyttää liikkumatilaa.

Iso ero on myös siinä, kuinka kriisin syitä tulkitaan.

Jos valtiolla on vaikeuksia saada rahoitusta markkinoilta, tulkitsee saksalainen tämän merkiksi maksukyvyttömyydestä. Siksi vyötä pitää kiristää heti.

Ranskalaisessa ajattelussa rahoitusongelmat voivat olla vain ohimenevä häiriö, joka ratkeaa, jos löytyy taho, joka hetkellisesti pystyy takaamaan valtiolle rahoituksen saannin. Tiukka talouskuri voi jopa aiheuttaa maksukyvyttömyyden, jos se tappaa talouskasvun.

Vaikka näkemyserot ovat suuria, eivät ne ole yhteen sovittamattomia. Toisin kuin esimerkiksi Nobel-voittaja Joseph Stiglitz, Brunnermeier ei saarnaa euron loppua.

”Näen kyllä vaarat, mutta en halua heittää bensaa liekkeihin sanomalla, että euro on tuhoon tuomittu. Sellaisesta voi tulla itseään toteuttava ennustus”, hän sanoo.

Brunnermeier kertoo kirjan kirjoittamisen synnyttäneen oivalluksen, joka vahvisti uskoa euron tulevaisuuteen. Taloudelliset näkemyserot eivät olekaan niin syvällä kuin kirjoittajat olettivat. Sekä Ranskassa että Saksassa talouspoliittiset ajatukset kääntyivät päälaelleen toisen maailmansodan jälkeen.

”Tajusimme, etteivät erot ole niin fundamentaalisia. Jos lisäksi mietimme yhdistäviä tekijöitä, niin esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna eurooppalaisilla on laaja yhteisymmärrys markkinatalouden sosiaalisesta ulottuvuudesta eli siitä, että yksilölle tarjotaan perusturva. Eivät erot siis ole niin radikaaleja.”

Kirjan keskeisiä väitteitä on, ettei Euroopan tarvitse valita ranskalaisen tai saksalaisen ajattelun väliltä, vaan paras lopputulos syntyy sekoittamalla niitä oikeassa suhteessa.

Esimerkiksi saksalais-suomalainen ajatus sääntöjen pätevyydestä kaikissa oloissa on liian jäykkä kriisin hetkellä, Brunnermeier huomauttaa. Tässä suhteessa pohjoiset maat voisivat ottaa oppia ranskalaisista. Samoin pohjoinen ajatus jäsenmaiden omasta vastuusta pätee normaalioloissa, mutta kriisioloissa taakkaa on jaettava.

Viime vuosina isoja päätöksiä rahaliiton tulevaisuudesta ja vallan jakamisesta Euroopassa on tehty kriisioloissa, ilman kunnollista keskustelua. Brunnermeierin mielestä näin ei voi jatkua.

”Meidän täytyy nyt todella käydä keskustelu siitä, miltä haluamme talouden näyttävän.”

Tausta: Rein jakaa euroalueen kahteen koulukuntaan

Saksalaisen ja ranskalaisen talousajattelun välillä on neljä isoa linjaeroa.

Saksa

 Säännöt tehdään yksityiskohtaisiksi, ja ne ovat sitovia.

 Sääntöjen rikkoja kantaa myös seuraukset.

 Kriisi on merkki maksukyvyttömyydestä, minkä vuoksi taloutta on heti tasapainotettava ja rakenteita uudistettava.

 Talouskuri antaa kannusteet politiikan muuttamiseksi ja talouden rakenteiden uudistamiseksi.

Ranska

 Politiikan päätöksentekijöillä täytyy olla harkintavaltaa sääntöjen tulkinnassa.

 Taakkaa jaetaan heikkojen ja huonommassa asemassa olevien auttamiseksi.

 Kriisi voi olla hetkellinen, ja hetkelliset rahoitusongelmat voidaan ratkaista tarpeeksi nopeilla ja uskottavilla toimilla ilman, että ne muuttuvat pysyviksi maksukykyongelmiksi.

 Talouskuri haittaa kasvua ja voi itsessään johtaa maksukyvyttömyyteen.

Lähde: Brunnermeier, James & Landau 2016

Markus K. Brunnermeier

 Taloustieteiden professori Princetonin yliopistossa. Johtaa yliopiston yhteydessä toimivaa, Ben Bernanken perustamaa tutkimuslaitosta Bendheim Center for Financea.

 Tutkinut muun muassa kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita, finanssikriisejä ja rahapolitiikkaa.

 Saanut tutkimuksistaan lukuisia taloustieteen palkintoja.

 Toiminut neuvonantajana muun muassa Yhdysvaltain ja Saksan keskuspankille, Kansainväliselle valuuttarahastolle ja Yhdysvaltain kongressille.

 Julkaissut hiljattain kirjan The Euro and the Battle of Ideas yhdessä Harold Jamesin ja Jean-Pierre Landaun kanssa.

 Syntynyt Saksassa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Eurokriisi
  • Euro
  • Emu
  • Kansantalous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miten kävi Saaralle? ”Yritettiin tehdä kansainvälistä, tehtiin ihan Tokmannia”

    2. 2

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    3. 3

      Moni uskoo, että sokeri tai maito voi aiheuttaa syöpää – Asiantuntija kertoo nyt, millainen ruokavalio pitää syövän loitolla

    4. 4

      Kongossa siepattu ruotsalainen YK:n työntekijä on löydetty kuolleena

    5. 5

      Kaupungeissa on jotain, mikä koettelee mielenterveyttä – urbaani psykoosi on kaupunkilaisten oma oireyhtymä

    6. 6

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    7. 7

      Hille Korhosen uraan mahtuu 7 vuotta kotiäitinä – kesällä hänestä tulee ainoa suurta pörssiyhtiötä johtava nainen Suomessa

    8. 8

      Syyte: Lihayritys myi ulkomaista lihaa kotimaisena ja kierrätti myymättömät tuotteet raaka-aineeksi – ”Virheitähän on tehty”, sanoo toimitusjohtaja HS:lle

    9. 9

      Vuorilta löytyi maailman vanhin ja harvinaisin koiralaji – Uudenguinean ylämaakoiran uskottiin jo kuolleen sukupuuttoon

    10. 10

      Kasvukivut sekoittivat Finnairin – tässä selitys Miamin-lentojen perumiselle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    2. 2

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    3. 3

      Vuorilta löytyi maailman vanhin ja harvinaisin koiralaji – Uudenguinean ylämaakoiran uskottiin jo kuolleen sukupuuttoon

    4. 4

      Opetan lukiossa asioita, joita en ole opiskellut päivääkään

    5. 5

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    6. 6

      Syyte: Lihayritys myi ulkomaista lihaa kotimaisena ja kierrätti myymättömät tuotteet raaka-aineeksi – ”Virheitähän on tehty”, sanoo toimitusjohtaja HS:lle

    7. 7

      Nainen brittipolitiikassa on yhä sääriensä summa – tabloidin seksistinen kansikuva onnistui hätkähdyttämään jopa Britanniassa

    8. 8

      Tiedoksi niille, jotka surevat pakolaisten aiheuttamia kustannuksia: Leirittämällä ja eristämällä he vasta kalliiksi tulevatkin

    9. 9

      Rajan yli salakuljetetut liuskat paljastavat Pohjois-Korean arjen – Maailmalla kerää huomiota kirja, jonka tekijä on mysteeri

    10. 10

      Nainen ei saanut avioeroa Britanniassa – miljonääripariskunnan vaimon on pakko pysyä avioliitossa, vaikka mies valitti vanhasta syrjähypystä ja haukkui vaimoa julkisilla paikoilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    3. 3

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    4. 4

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    5. 5

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    6. 6

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    7. 7

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    8. 8

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    9. 9

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    10. 10

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    11. Näytä lisää