Valikko
Talous

Saksalaiset ja suomalaiset ovat Marsista, ranskalaiset Venuksesta – palkittu talous­tieteilijä kertoo, miksi euromaat eivät ymmärrä toisiaan

Princetonin yliopiston professori Markus Brunnermeierin mielestä eurokriisin hoito on niin vaikeaa, koska eri leireihin kuuluvat maat ymmärrä toisiaan.

Kun ranskalainen sanoo ”solidaarisuus”, kuulostaa se saksalaiselle samalta kuin ”ryöstö”. Tässä on euroalueen ongelmien perimmäinen syy. Rein-joen kummallakaan rannalla ei ymmärretä, mitä vastarannalta sanotaan.

Saksan ja Ranskan rajalla virtaava Rein nimittäin jakaa euroalueen kahteen aatteelliseen leiriin, joilla on hyvin erilaiset, pitkältä historiasta kumpuavat näkemykset siitä, kuinka talous toimii, väittää Princetonin huippuyliopiston taloustieteen professori Markus Brunnermeier.

Se, etteivät eri leireihin kuuluvat maat ymmärrä toisiaan, on hänen mukaansa tehnyt eurokriisin hoidosta niin vaikeaa. Ideologiset poterot ovat syvät. Hän pelkää, että samasta syystä kaatuvat myös yritykset korjata rahaliiton rakenteet.

Siksi Brunnermeier julkaisi vastikään kahden kollegansa kanssa kirjan The Euro and the Battle of Ideas, joka pyrkii selittämään, mistä pohjoisen ja eteläisen leirin taloustieteelliset näkemykset kumpuavat. Kirja on kuin taloustieteiden vastine parisuhdeoppaiden klassikolle Miehet ovat Marsista, naiset Venuksesta. Molempien teosten tarkoitus on helpottaa yhteiseloa selittämällä kummankin osapuolen ajattelun taustoja.

”Ensimmäinen askel on ymmärtää paremmin, mitä toinen puoli ajattelee”, saksalainen Brunnermeier sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.

Brunnermeieria kannattaa kuunnella. Hän on palkittu ja arvostettu taloustieteilijä, ja tuore kirjakin on saanut maailmalla innostuneen vastaanoton.

Saksalaisen ja ranskalaisen ajattelun erot näkyvät kaikissa eurokriisin pintaan nostamissa isoissa kiistakysymyksissä: elvytys vai leikkaukset, säännöt vai joustot, yhteisvastuu vai yksilön vastuu.

Näkemyseroja on lukemattomia. Saksalaiset painottavat enemmän yksilön vastuuta, ranskalaiset solidaarisuutta. Saksalaisten huomio on enemmän seuraavan kriisin ehkäisyssä, ranskalaisten ajatukset käsillä olevan kriisin ratkaisemisessa.

Yksi tärkeimmistä eroista näkyy suhtautumisessa sääntöihin.

Saksalaisessa leirissä, johon Brunnermeier lukee myös Suomen, ajatellaan, että säännöt kirjoitetaan sellaisiksi, että ne pätevät kaikissa tilanteissa. Ranskalaisessa ajattelussa päättäjien ei pidä sitoa käsiään. Tehokas kriisinhoito edellyttää liikkumatilaa.

Iso ero on myös siinä, kuinka kriisin syitä tulkitaan.

Jos valtiolla on vaikeuksia saada rahoitusta markkinoilta, tulkitsee saksalainen tämän merkiksi maksukyvyttömyydestä. Siksi vyötä pitää kiristää heti.

Ranskalaisessa ajattelussa rahoitusongelmat voivat olla vain ohimenevä häiriö, joka ratkeaa, jos löytyy taho, joka hetkellisesti pystyy takaamaan valtiolle rahoituksen saannin. Tiukka talouskuri voi jopa aiheuttaa maksukyvyttömyyden, jos se tappaa talouskasvun.

Vaikka näkemyserot ovat suuria, eivät ne ole yhteen sovittamattomia. Toisin kuin esimerkiksi Nobel-voittaja Joseph Stiglitz, Brunnermeier ei saarnaa euron loppua.

”Näen kyllä vaarat, mutta en halua heittää bensaa liekkeihin sanomalla, että euro on tuhoon tuomittu. Sellaisesta voi tulla itseään toteuttava ennustus”, hän sanoo.

Brunnermeier kertoo kirjan kirjoittamisen synnyttäneen oivalluksen, joka vahvisti uskoa euron tulevaisuuteen. Taloudelliset näkemyserot eivät olekaan niin syvällä kuin kirjoittajat olettivat. Sekä Ranskassa että Saksassa talouspoliittiset ajatukset kääntyivät päälaelleen toisen maailmansodan jälkeen.

”Tajusimme, etteivät erot ole niin fundamentaalisia. Jos lisäksi mietimme yhdistäviä tekijöitä, niin esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna eurooppalaisilla on laaja yhteisymmärrys markkinatalouden sosiaalisesta ulottuvuudesta eli siitä, että yksilölle tarjotaan perusturva. Eivät erot siis ole niin radikaaleja.”

Kirjan keskeisiä väitteitä on, ettei Euroopan tarvitse valita ranskalaisen tai saksalaisen ajattelun väliltä, vaan paras lopputulos syntyy sekoittamalla niitä oikeassa suhteessa.

Esimerkiksi saksalais-suomalainen ajatus sääntöjen pätevyydestä kaikissa oloissa on liian jäykkä kriisin hetkellä, Brunnermeier huomauttaa. Tässä suhteessa pohjoiset maat voisivat ottaa oppia ranskalaisista. Samoin pohjoinen ajatus jäsenmaiden omasta vastuusta pätee normaalioloissa, mutta kriisioloissa taakkaa on jaettava.

Viime vuosina isoja päätöksiä rahaliiton tulevaisuudesta ja vallan jakamisesta Euroopassa on tehty kriisioloissa, ilman kunnollista keskustelua. Brunnermeierin mielestä näin ei voi jatkua.

”Meidän täytyy nyt todella käydä keskustelu siitä, miltä haluamme talouden näyttävän.”

Tausta: Rein jakaa euroalueen kahteen koulukuntaan

Saksalaisen ja ranskalaisen talousajattelun välillä on neljä isoa linjaeroa.

Saksa

 Säännöt tehdään yksityiskohtaisiksi, ja ne ovat sitovia.

 Sääntöjen rikkoja kantaa myös seuraukset.

 Kriisi on merkki maksukyvyttömyydestä, minkä vuoksi taloutta on heti tasapainotettava ja rakenteita uudistettava.

 Talouskuri antaa kannusteet politiikan muuttamiseksi ja talouden rakenteiden uudistamiseksi.

Ranska

 Politiikan päätöksentekijöillä täytyy olla harkintavaltaa sääntöjen tulkinnassa.

 Taakkaa jaetaan heikkojen ja huonommassa asemassa olevien auttamiseksi.

 Kriisi voi olla hetkellinen, ja hetkelliset rahoitusongelmat voidaan ratkaista tarpeeksi nopeilla ja uskottavilla toimilla ilman, että ne muuttuvat pysyviksi maksukykyongelmiksi.

 Talouskuri haittaa kasvua ja voi itsessään johtaa maksukyvyttömyyteen.

Lähde: Brunnermeier, James & Landau 2016

Markus K. Brunnermeier

 Taloustieteiden professori Princetonin yliopistossa. Johtaa yliopiston yhteydessä toimivaa, Ben Bernanken perustamaa tutkimuslaitosta Bendheim Center for Financea.

 Tutkinut muun muassa kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita, finanssikriisejä ja rahapolitiikkaa.

 Saanut tutkimuksistaan lukuisia taloustieteen palkintoja.

 Toiminut neuvonantajana muun muassa Yhdysvaltain ja Saksan keskuspankille, Kansainväliselle valuuttarahastolle ja Yhdysvaltain kongressille.

 Julkaissut hiljattain kirjan The Euro and the Battle of Ideas yhdessä Harold Jamesin ja Jean-Pierre Landaun kanssa.

 Syntynyt Saksassa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Eurokriisi
  • Euro
  • Emu
  • Kansantalous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Helsingin alueiden eriytyminen näkyy nuorten arjessa – ”Alepan kulmalta saa helpommin kannabista kuin kaljaa”

    2. 2

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – ”Me nauroimme tuon porukan ulos”

    3. 3

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    4. 4

      Avanne toi Sauli Suomiselle viisi tuntia lisää vuorokauteen – ”Haaveilen edelleen normaalista ja kivuttomasta elämästä”

    5. 5

      Poliisi epäilee Uber Finlandia luvattomasta taksiliikenteen harjoittamisesta – maajohtaja Joel Järvisen omaisuutta saatetaan takavarikoida

    6. 6

      Aija Särkijärvi, 90, nukkuu joskus samoissa lakanoissa neljä viikkoa – iäkkäiden kotihoitajia uuvuttavat paheneva kiire ja entistä sairaammat asiakkaat

    7. 7

      Venäjä uhkaa kieltää viestipalvelun käytön, uutissivuston mukaan Telegram on siirtänyt työntekijänsä Suomeen – HS etsi heitä venäläisomisteisesta lomakeskuksesta Savitaipaleella

    8. 8

      Liikaa mukavuutta, helppoutta, hauskuutta ja ärsykkeiden yltäkylläisyyttä – Oppimistulosten heikentyminen johtuu yleisen ilmapiirin muutoksesta

    9. 9

      Yhä useampi sanoo ”mä” ja ”alkaa tekeen” – Tarkoittaako kieltä hiova kaupungistuminen, että kaikki puhuvat kohta samaa murretta?

    10. 10

      DN: Venäläisen ja ruotsalaisen sotilaskoneen kohtaaminen Itämerellä oli niin vaarallinen, että ruotsalaiskone joutui palaamaan kotiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    2. 2

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – ”Me nauroimme tuon porukan ulos”

    3. 3

      Ministeri Lindström: Tiesin erityisavustajan toiminnasta, hän ei toiminut omavaltaisesti – avustaja yritti pyyhkiä somalijärjestöiltä tuet

    4. 4

      Pyörällä mereen ajanut Aleksander Lauraéus, 43, oli kuolla Hietalahden satama-altaaseen – nyt hän vaatii lisää tikapuita rantamuureille

    5. 5

      Oletko grillannut aina väärin? Kemisti kertoo, miten paistat täydellisen pihvin

    6. 6

      Mitä tehdä, kun lapsi ei halua mökille? Suositusten mukaan alle 12-vuotiasta ei saisi jättää yksin – asiantuntija kertoo, onko siinä mitään järkeä

    7. 7

      Kaupunkiympäristön tuhoaminen pyöräilyn varjolla on lopetettava – Jos ei voi ajaa nykyisiä pyöräteitä pitkin, niin ei ole pakko ajaa ollenkaan

    8. 8

      Miten tämä on edes tapahtunut? Hautakiven pala päätyi katukiveksi Espoossa

    9. 9

      Dramaattiset kuvat ja video näyttävät Espoon polttopulloiskun täystuhon: pitsat jäivät pöytiin, kun asiakkaat pakenivat räjähdysmäistä paloa

    10. 10

      ”Tuntui kuin koko talo räjähtäisi” – Pitseriaan tehtiin omistajan mukaan polttopulloisku Espoossa, poliisi ottanut useita kiinni

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    5. 5

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    10. 10

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    11. Näytä lisää