Talous

Rahaa ei kartu niin kuin pitäisi: Näistä syistä suomalaisten eläkemaksuja uhkaa korotus – selvitä HS:n laskurilla, milloin voit jäädä eläkkeelle

”Ei sitä koskaan tiedä, mitä muutoksia eläkejärjestelmään tulee. Olen vähän huolissani”, Katina Zagoras-Määttä, 42, sanoo.

Myyntipäällikkö Katina Zagoras-Määttä, 42, on pohtinut viime aikoina aika lailla tulevaa eläkettään. Hän on ollut työelämässä 16 vuotta ja eläkettä hän maksaa tänä vuonna 5,7 prosenttia ja työnantaja Metso 18,3 prosenttia palkasta.

”Olemme mieheni kanssa varautuneet säästämällä siihen vaihtoehtoon, ettei eläke tule riittämään tietyn elintason ylläpitoon. Ei sitä koskaan tiedä, miten sitä lopulta jaksaa eläkeikään tai mitä muutoksia eläkejärjestelmään tulee. Olen vähän huolissani”, Varkaudessa syntynyt Zagoras-Määttä sanoo. Eläkkeelle hän voi jäädä 66,1 vuoden iässä ja täyttä eläkettä hän saa 68,6 vuoden iässä.

Hän sanoo ”periaatteessa” uskovansa, että eläkejärjestelmä kestää ja olisi valmis maksamaan lisää eläkemaksuja, jos se varmistaa riittävän eläkkeen. ”Onhan Suomen järjestelmä kansainvälisessä vertailussa yksi parhaimmista eläkejärjestelmistä, mutta emme vielä edes tiedä, mitä kaikkea haasteita vielä voi tulla”, hän sanoo.

Katina Zagoras-Määtän mainitsema eläkejärjestelmää kohtaava yllättävä ongelma on jo toteutumassa. Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreet laskelmat näyttävät, että lakisääteisiä eläkemaksuja pitäisi nostaa nykyisestä.

”Poikkeuksellisen hankala sijoitusympäristö ja heikot kasvunäkymät luovat painetta työeläkemaksun väliaikaiselle korottamiselle”, Eläketurvakeskus sanoo torstaina julkistetussa tiedotteessaan.

Eläkemaksuina kerätään ensi vuonna työnantajilta ja työntekijöiltä 24,4 prosenttia palkkasummasta, jotta eläkkeet voitaisiin maksaa eläkerahastossa olevien varojen, niiden tuottojen ja eläkemaksujen yhdistelmällä.

ETK:n mukaan eläkemaksua ei ole tarvetta korottaa vielä, mutta tuottojen lasku pakottaa Suomen nostamaan 2020-luvulla työeläkemaksua puolen prosenttiyksikön verran eli 24,8 prosenttiin.

ETK:n mukaan korotus voisi olla voimassa kymmenen vuotta, jonka jälkeen maksu voitaisiin taas alentaa entiselleen.

ETK on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Laskelmien lähtökohtana on Tilastokeskuksen väestöennuste ja uusi vahvistettu työeläkelainsäädäntö.

Nykyisessä matalien korkojen, hitaan talouskasvun ja vanhenevan väestön maailmassa moni sijoittaja on tyytyväinen, jos onnistuu saamaan lähivuosina sijoituksilleen edes parin prosentin reaalituoton.

Suomen eläkelaskelmissa on kuitenkin yhä lähdetty siitä, että eläkerahastot onnistuisivat saamaan sijoituksilleen vuosittain 3,5 prosentin reaalituoton.

ETK ottaa sijoitusympäristön muutokseen kantaa varovasti ja arvioi, että seuraavan kymmenen vuoden aikana sijoitusten reaalituotto jäisi kolmeen prosenttiin vuodessa.

Heikon tuottokehityksen lisäksi ETK ennustaa, että palkoista kerättävistä eläkemaksuista kertyvä maksutulo jää lähivuosina oletettua pienemmäksi heikon työllisyyskehityksen ja kilpailukykysopimuksessa sovitun maltillisen ansiotason kehityksen tähden.

Eläketurvakeskus on laskenut myös optimistisen ja pessimistisen vaihtoehdon. Optimistisessa talousskenaariossa on yhdistetty korkea työllisyys, nopea ansiotason kasvu ja korkeat sijoitustuotot. Tällöin työeläkemaksu jäisi 2–4 prosenttiyksikköä perusvaihtoehtoa matalammaksi.

Pessimistisessä matalan työllisyyden, hitaan ansiotason kasvun ja matalien sijoitustuottojen vaihtoehdossa työeläkkeitä pitäisi puolestaan korottaa 2–4 prosenttiyksikköä.

Vuonna 2030 eläkkeensaajia on lähes 200 000 enemmän kuin nyt.

Pitkän aikavälin laskelman mukaan 2050-luvulta lähtien eläkemaksuja pitäisi alkaa korottaa niin, että vuonna 2085 eläkemaksu olisi jo lähellä 28 prosenttia.

ETK:n mukaan työikäisten ja eläkeläisten suhdetta heikentää tulevaisuudessa entisestään syntyvyyden ennakoitua huonompi kehitys – aikaisempaan laskelmaan verrattuna vauvoja syntyy seitsemän prosenttia vähemmän joka vuosi.

Vuonna 2015 Suomessa asuvien henkilöiden keskieläke oli noin 1 600 euroa kuukaudessa.

Laskelman mukaan eläkkeiden ostovoima jatkaa kasvuaan. Esimerkiksi vuonna 2030 keskieläke on noin 1 860 euroa.

Eläkkeet ovat pitkään olleet noin puolet väestön keskiansioista.

(Juttu jatkuu laskurin jälkeen)

Viisi lääkettä, joilla eläkkeiden maksua voisi turvata

Eläkejärjestelmän kestävyyteen vaikuttaa se, kuinka kauan ihmiset elävät, kuinka paljon eläkemaksuja saadaan kerättyä ja kuinka kerätyt eläkevarat tuottavat.

Nyt heikot talous- ja sijoitusten tuottonäkymät huonontavat tilannetta.

Mitä useampi ihminen on töissä ja mitä suuremmalla palkalla töitä tehdään, sitä suuremmiksi nousevat myös työtuloista saatavat eläkemaksut.

Eläketurvakeskus listaa raportissaan viisi seikkaa, joilla eläketaakka helpottuisi.

Niitä ovat maahanmuuton lisääntyminen, syntyvyyden nousu, ansioiden nousu, työllisten määrän kasvu ja eläkevarojen tuoton kasvu.

ETK:n laskelmiin yhden muutoksen aiheuttivat Tilastokeskuksen väestöennusteen muuttunut syntyvyysoletus.

Maahanmuuttajien määrän arviota Tilastokeskus ei ole muuttanut.

Maahanmuutto vahvistaa ETK:n mukaan työeläkejärjestelmän rahoitusta.

”Maahanmuuttajat ovat tyypillisesti nuorehkoja työikäisiä sekä lapsia. Maahanmuutto kasvattaa työllisten määrää ja palkkasummaa, vaikka maahanmuuttajien työllisyysasteet ovatkin kantaväestöä matalampia”, ETK arvioi.

ETK:n tuoreessa laskelmassa eläkevarojen sijoitusten laskennallinen tuotto-oletus laskettiin vuoteen 2026 asti kolmeen prosenttiin.

Jos sijoitustuotot paranisivat, eläkemaksuja voitaisiin alentaa.

”Prosenttiyksikön nousu sijoitustuotoissa alentaisi TyEL-maksua vuonna 2025 vajaan prosenttiyksikön, ja vuosisadan loppupuolella vaikutus olisi yli kolme prosenttiyksikköä”, raportissa kirjoitetaan.

Tausta: Työikäisen väestön määrä supistuu ja elinikäodote kasvaa

Eläkealan lakisääteisen yhteistyöelimen Eläketurvakeskuksen (ETK) raportissa esitetään Eläketurvakeskuksen laskelmat lakisääteisistä eläkkeistä vuosille 2016–2085. Ennusteen mukaan Suomen väestö kasvaa lähes koko ennustejakson ajan.

Vuoden 2015 lopussa asukkaita oli 5,49 miljoonaa. Vuonna 2085 asukkaita arvioidaan olevan 6,1 miljoonaa.

Viime vuonna koko talouden työeläkkeisiin kuluva raha suhteessa talouden työtulosummaan oli 30,4 prosenttia. Tämä eläkkeisiin kuluva prosenttiluku kasvaa vuoteen 2020 saakka, jolloin se on runsaat 33 prosenttia.

Työikäisen väestön määrä supistuu 2030-lukua ja 2040-luvun alkua lukuun ottamatta koko ennustejakson ajan, ETK ennustaa. Erityisen tärkeäksi luvuksi eläkelaskelmia tehtäessä muodostuu vanhushuoltosuhde. Se kuvaa yli 64-vuotiaiden määrää yhtä työikäistä eli 15–64-vuotiasta kohden.

Viime vuonna vanhushuoltosuhde oli Suomessa 32,4 prosenttia. Sen arvioidaan olevan 56,4 prosenttia vuonna 2085.

Vanhusten suhteellinen määrä väestössä kasvaa ihmisten eliniän pidetessä. Vuonna 2015 vastasyntyneen elinajanodote oli 81,3 vuotta. Ennusteen mukaan se nousee vuoteen 2085 mennessä yli 90 vuoteen.

ETK:n laskelmien mukaan eläkkeiden ostovoima kasvaa. Viime vuonna keskieläke oli 1 613 euroa kuukaudessa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Eläke
  • Eläkerahastot

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Arlandan miljoonaryöstö vanheni – Nyt Suomessa palkkamurhasta tuomittu ruotsalaisrikollinen sanoo suunnitelleensa kaiken

    2. 2

      Turun puukotusten pääepäilty on Abderrahman Mechkah – poliisi vaatii häntä ja neljää muuta marokkolaismiestä vangittaviksi

    3. 3

      Turkulainen rakennusliike järjestää työnseisauksen Turun terrori-iskun vuoksi ja kritisoi hallitusta: ”Hallitus ei ole onnistunut, jos Suomessa joutuu pelkäämään”

    4. 4

      Sukellusvenemies sanoo kadonneen ruotsalaistoimittajan kuolleen onnettomuudessa ja ”haudanneensa hänet mereen”, kertoo Tanskan poliisi

    5. 5

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    6. 6

      Onko luonnonkosmetiikka terveellisempää kuin tavallinen? Professori epäilee: ”Molemmissa on sama ongelma”

    7. 7

      Migri: Valtaosalla Suomeen saapuneista marokkolaisista ei ole ollut perusteita turvapaikkaan

    8. 8

      Flow’ta ja Tuskaa koko vuosi? Helsinki aikoo muuttaa Suvilahden ympärivuotiseksi tapahtumapuistoksi

    9. 9

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    10. 10

      Mysli on monesta vaihtoehdosta paras aamiainen – Tarkista nämä asiat, kun valitset mysliä, asiantuntija muistuttaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    2. 2

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    3. 3

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    4. 4

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    5. 5

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    6. 6

      Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

    7. 7

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    8. 8

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    9. 9

      Krp: Turun puukotuksien pääepäiltyä päästiin kuulemaan – esitetään vangittavaksi huomenna

    10. 10

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    9. 9

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää