Talous

Venezuelalla on 60 kertaa enemmän öljyä kuin Norjalla, mutta maa on syvässä kriisissä – miten se on mahdollista?

Venezuelan pitäisi olla satumaisen vauras, mutta se käy läpi yhtä historiansa pahinta kriisiä. Maan koko talous rakennettiin kalliin öljyn varaan. Sitten maailman rikkaimmalle kriisivaltiolle tuli romahdus.

Venezuela on ääripäiden maa.

Se on satumaisen rikas. Pienellä etelä­amerikkalaisella valtiolla on maailman suurimmat raakaöljyvarannot, yhteensä 300 miljardia barrelia.

Mittaluokkaa voi olla vaikea käsittää. Vertailun vuoksi: Se on 60-kertaa enemmän kuin öljystään tunnetulla Norjalla. Se jättää taakseen jopa Saudi-Arabian. Se on yhtä paljon kuin Yhdysvaltain, Länsi-Euroopan, Aasian, Afrikan ja Venäjän kaikki raakaöljyvarat yhteensä.

Mustaa kultaa on niin paljon, että Suomenkin moottoriteitä on päällystetty venezuelalaisesta öljystä valmistetulla asfaltilla, arvioi Caracasin-suurlähettiläänä vuosina 2006–2013 toiminut Mikko Pyhälä. Neste Oil omistaa puolet ruotsalaisesta Nynasista, joka on vuosien ajan ostanut Venezuelasta raskasta öljyä.

Sitten se toinen ääripää. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi Venezuelan talouden supistuvan 10 prosenttia tänä vuonna, enemmän kuin missään muualla. Maan inflaatio on kiihtynyt satoihin prosentteihin. Monet kansalaiset heräävät varhain ­aamuyöllä jonottamaan perustarvikkeita kaupasta.

Ja kun kauppaan lopulta pääsee sisään, ei sieltä usein löydy edes wc-paperia.

Juttu jatkuu grafiikan alla.

Kontrasti öljyvaurauden ja kurjuuden välillä on hätkähdyttävä. Helsingin Sanomien toimittaja Maria Manner ja kuvaaja Juhani Niiranen vierailivat Venezuelassa äskettäin (HS 16.10. ja 2.11.) todistamassa maan historian ehkä pahinta kriisiä.

Sen merkit ovat kaikkialla: terveydenhuolto romahtaa, sähköstä ja kulutustuotteista on pulaa, väkivalta lisääntyy.

Ehkä osuvin symboli Venezuelan ahdingolle on kuitenkin juuri wc-paperin puute. Se havainnollistaa, miten monisyisestä kriisistä on kyse.

Voisi ajatella, että jos kaupasta ei löydy edes wc-paperia, Venezuela olisi todella luhistunut. Maan elintaso on kuitenkin itse asiassa suhteellisen korkea. Maailmanpankki luokitteli sen viime vuonna suurituloisten maiden joukkoon.

Venezuela ei siis ole romahtanut. Mutta jopa maailman köyhimpien maiden kaupunkien kaupoista löytää wc-paperia. Mitä ihmettä Venezuelassa on siis oikein tapahtunut?

Vastaus ei ole helppo. Luotettavia tilastoja on vaikea enää löytää. Sosialistien johtamasta maasta on tullut keppihevonen poliittisissa kiistoissa. Ilma on sakeana syytöksiä, salaliittoteorioita, paisuttelua ja valheita.

Vaikeasta vyyhdistä hahmottuu kuitenkin pari selkeää tekijää. Venezuela on malliesimerkki siitä, mihin suuret öljyvarat, markkinat täysin sotkeva talouspolitiikka ja kaiken laittaminen yhden kortin varaan voivat pahimmillaan johtaa.

Chavismon perintö

Venezuelan kriisiä ei voi ymmärtää tarkastelematta edesmenneen presidentin Hugo Chávezin (1954–2013) talousuudistuksia. Vuonna 1999 valtaan nousseen Chávezin poliittinen ohjelma, chavismo, oli yhdistelmä populismia, nationalismia ja sosialismia.

Ensi töikseen Chávez teki öljy-yhtiöistä valtion vallassa olevia osakeyhtiöitä. Sitten hän kansallisti kaasu- ja kaivosteollisuuden, konepaja- ja sementtialan, pankkitoiminnan ja televiestinnän sekä suuria maatiloja. Samalla presidentti erotti valtion uuden öljy-yhtiön PDVSA:n johdosta kymmeniä tuhansia ja nimitti tilalle omia tukijoitaan.

Vuonna 2003 Chávez otti käyttöön valuuttakontrollit. Venezuelan valtio päätti, kuka sai Yhdysvaltain dollareita ja millä kurssilla. Se asetti myös hintakaton ruokaa ja muita hyödykkeitä myyville yrityksille auttaakseen pienituloisia.

Bensan hinta painettiin kalliilla tukiaisilla alas. Toimien seurauksena Venezuelan kotimainen teollisuus tyrehtyi. Yritysten oli vaikea saada dollareita raaka-aineiden ja välituotteiden maahantuontiin.

Kotimarkkinoille suunnattu teollisuus taas ei ylipäänsä ollut usein kannattavaa, koska valtio oli asettanut hinnoille katon. Kaiken lisäksi Venezuelan oma valuutta, bolívar, vahvistui öljyn kallistuessa. Vientituotteista tuli kalliita ja tuontituotteista halpoja. Tätä ilmiötä kutsutaan Hollannin taudiksi. Valtaosa kulutustuotteista ostettiin ulkomailta.

”Venezuela oli nettoviejä esimerkiksi sokerissa, lihassa, maidossa ja kananmunissa. Se kaikki loppui kuin lekalla lyöden, noin vuonna 2006”, sanoo entinen suurlähettiläs Pyhälä.

”Noihin aikoihin loppui myös esimerkiksi lähes kaikki kenkä-, tekstiili- ja pienelektroniikan tuotanto. Maahantuotu tavara oli niin paljon halvempaa.”

Chávezin ei tarvinnut laajentaa talouden pohjaa, koska öljyn hinta lähti 2000-luvun alkupuolella nousuun ja kiihdytti vuotuisen talouskasvun yli viiteen prosenttiin.

Ennen Chávezin valtaannousua öljybarrelin hinta liikkui alle 10 dollarissa. Seuraavan yhdeksän vuoden aikana se nousi yli 140 dollariin. Samalla öljyn osuus maan viennistä nousi 80 prosentista nykyiseen noin 95 prosenttiin.

”Kyvyttömyys monipuolistaa taloutta on ollut yksi chavezilaisen politiikan suurista epäonnistumisista. Siinä epäonnistuivat myös hänen edeltäjänsä”, sanoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.

Öljystä tuli sosiaalipolitiikan väline. Chávez ohjasi valtion öljy-yhtiön rahoittamaan muun muassa hintatukia, työpaikkoja, pienituloisten asumista, terveydenhuoltoa ja ilmaista koulutusta köyhille.

Valtion tilastojen mukaan lapsikuolleisuus väheni ja köyhyysaste tippui 50 prosentista vuonna 1998 noin 30 prosenttiin vuonna 2013. Myös tuloerot supistuivat merkittävästi. Tilastoista on kiistaa, mutta suunta on selvä.

”Chávez otti sosiaaliohjelmat vakavasti. Kaikesta klientelismistä, korrup­tiosta ja tehottomuudesta huolimatta hänen politiikkansa todella auttoi köyhiä”, arvioi Harvardin yliopiston politiikan tutkimuksen professori Steve Levitsky taannoin Harvard Political Review -lehdessä.

Sosiaaliohjelmat olivat tehokkaita, mutta rahaa ei jäänyt juuri säästöön. Venezuelan ulkomainen velka nelinkertaistui Chávezin kaudella. Julkinen alijäämä suhteessa talouden kokoon kasvoi lopulta 15 prosenttiin, vaikka öljyn hinta oli huipussaan.

Öljyn hinnan romahdus

Vuonna 2008 öljyn hinta romahti hetkellisesti globaalin finanssikriisin myötä. Venezuelan valtion öljy-yhtiö leikkasi tuotantoaan.

Hinta kipusi pian takaisin, mutta tapaus oli esimakua tulevasta.

Kun öljyn hinta alkoi halventua nopeasti vuoden 2014 heinäkuussa, Venezuelan nykyisen kriisin alkutahdit oli lyöty. Öljytulot kattavat noin puolet valtion budjetista. Kun raakaöljyn viitehinta laski 115 dollarista nykyiseen 40 dollariin, se jätti valtavan loven Venezuelan kirstuun.

Samalla kun öljy on halventunut, Venezuela on pumpannut vähemmän. Tuotanto on alimmalla tasollaan 13 vuoteen. Investointien puutteen takia maan öljyteollisuus on rapautunut siihen pisteeseen, että se ostaa osan kevyemmästä öljystään nyt Yhdysvalloista.

Venezuelan suurimmat öljyvarat ovat raskasta laatua, mikä tekee niiden käsittelystä kallista. Lisäksi öljy on vaikeassa paikassa Orinocon alueella.

Öljyvarat vaativat siis riittävän korkeat markkinahinnat ja tehokkaan tuotannon. Valtiolla ei yksinkertaisesti ole varaa kaivaa esiin ja myydä sitä satumaista vaurautta, jonka päällä se istuu.

Puutteita kauppojen hyllyillä oli esiintynyt Venezuelassa jo ennen öljyn hinnan romahdusta. Valuuttasääntely vaikeutti maahantuontia, välistävetäminen ja harmaa talous rehottivat. Valtion tukemia halpoja tuotteita myytiin markkinahinnoilla naapuriin Kolumbiaan.

Kun öljyn hinta romahti, tilanne paheni entisestään.

Mahdollisuudet keplotella suuria voittoja pimeillä markkinoilla ovat lisääntyneet ja maahantuojille jaettavia dollareita on entistä vähemmän. Osittain tämä johtuu siitä, että Kiinan avokätisesti tukema Venezuela maksaa edelleen joka ikisen sentin velkojilleen.

Muun muassa Harvardin yliopiston taloustieteen professori ja Venezuelan nykyisen presidentin Nicolás Maduron tunnettu kriitikko Ricardo Hausmann on vaatinut maata laiminlyömään velkansa. Se voisi vapauttaa rahaa kipeästi kaivattujen lääkkeiden, ruoan ja muiden tuotteiden maahantuontiin.

Maduro on kuitenkin vannonut maksavansa velat. Maahantuonnin supistuminen entisestään on johtanut inflaatioon ja siihen, että nyt jopa hyvätuloisten voi olla vaikea löytää wc-paperia.

Öljyn kirous

On kenties houkuttelevaa tarkastella Venezuelaa sosialistis-populistisen talouspolitiikan epäonnistumisena.

Sitä se varmasti onkin. Tarina on kuitenkin liian helppo. Maan talousromahdus on myös esimerkki yleisemmästä ilmiöstä, niin sanotusta resurssikirouksesta.

Kun maista tulee riippuvaisia muutamasta raaka-aineesta, ne saattavat lakata panostamasta muuhun talouteen. Hausmann on laskenut, että kun öljyteollisuus siivotaan pois luvuista, Venezuelan bruttokansantuote työntekijää kohden supistui 36 prosenttia vuosina 1979–2002.

Venezuela oli ollut jo kauan ennen Chávezia poikkeuksellisen öljyriippuvainen ja kehittymätön talous. Chávez teki maasta entistä haavoittuvamman, mikä selviää esimerkiksi vertailulla naapuri Brasiliaan.

Kun Chávez tuli valtaan, Venezuela oli kaksikosta vauraampi maa. Nyt bruttokansantuote asukasta kohden on Brasiliassa huomattavasti suurempi, maan omista ongelmista huolimatta.

Professori Teivainen huomauttaa, että Brasilian vasemmistohallitus auttoi köyhiä suorilla tulonsiirroilla, ei hintoihin ja valuuttakurssiin puuttumalla. Lisäksi Brasilia on kehittänyt muuta teollisuutta sekä maataloutta raaka-ainetalouden rinnalle.

Venezuela toimi päinvastoin. Se maksaa siitä nyt kovaa hintaa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    2. 2

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    3. 3

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    4. 4

      Pohjois-Korea uhkaa ampua alas Yhdysvaltojen pommikoneet – Pentagon lupaa tarjota Trumpille keinot vastata provokaatioihin

    5. 5

      Millaista palkkaa nuorten unelma-ammateista todellisuudessa maksetaan? HS:n testi paljastaa niin muusikon kuin koodarinkin ansiot

    6. 6

      Suomalaistutkijat aikovat selvittää laittoman päihteen vaikutusta masentuneen aivoihin – eettinen lautakunta puoltaa, ja psykedeelikin on jo valmiina

    7. 7

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    8. 8

      Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain sanasodalla on nyt uusi kaiku – diktatuurilla alkaa olla vakavasti otettava kyky toteuttaa uhkauksensa

    9. 9

      Surkeaa eroseksiä, suhteen pilannut Pate Mustajärvi: Näin suomalaiset haluavat erota ja tulla jätetyksi

    10. 10

      Lennokkitaksin koelennot alkoivat Dubaissa – Kruununprinssi koeistui laitteen, mutta jäi lennon ajaksi maihin taputtamaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    2. 2

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    3. 3

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    4. 4

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    5. 5

      Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?

    6. 6

      Surkeaa eroseksiä, suhteen pilannut Pate Mustajärvi: Näin suomalaiset haluavat erota ja tulla jätetyksi

    7. 7

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    8. 8

      Nopeasti hyvää lautaselle – Tässä 7 ruokaa, joiden tekemiseen menee 15 minuuttia tai vähemmän

    9. 9

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    10. 10

      Lestadiolaisten joukossa elää niitäkin, jotka eivät suostu ehkäisy­kieltoon – ”Naisen ruumiin taakka kaatuu myös miehille”, sanoo tutkija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    5. 5

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    6. 6

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    7. 7

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää