Talous

Tonnikaupalla kiviä, sammalta ja heinäseipäitä – Jenni Kääriäinen suunnittelee Slush-tapahtumaa kuin teatteriesitystä

Tänä vuonna Slushin 17 500 kävijää kohtaavat muun muassa heinäseipäitä, harmaata graniittia, rohdoskasveja ja unisieppareita.

Keskiviikkona Helsingin Messukeskuksessa alkava teknolo­giayritysten ja alkuvaiheen yritysten tapahtuma Slush on kasvanut viiden vuoden aikana 1 500 hengen kongressista jo 17 500 hengen suurtapahtumaksi, Euroopan suurimmaksi alallaan.

Yksi menestyksen vähemmän tunnetuista taustatekijöistä on 30-vuotias Jenni Kääriäinen. Hän on vastannut Slushin vi­suaalisesta ilmeestä viimeiset viisi vuotta.

Slushin lisäksi Kääriäinen on ollut pitkään mukana tekemässä myös Flow-festivaalia, Lux Helsinki-valotapahtumaa ja tänä vuonna lisäksi Tuska-metallimusiikkifestivaalia.

Ne kaikki ovat osaltaan muuttaneet Helsinkiä.

Tapahtumien ilmeestä on tullut viime aikoina usein esiintyjiäkin tärkeämpää.

Kyse on palvelumuotoilusta: siitä, että asiat tuntuvat olevan kohdillaan. Siitä, että tapahtumassa siirrytään valojen, ­äänien, sisustuksen ja vaikka ruokapaikkojen avulla tunnetilasta toiseen.

Asiat tuntuvat sujuvan, ja tilassa viihdytään.

Slushistakin on tehnyt houkuttelevan nimenomaan sen poikkeuksellinen tunnelma, jollaista ei muissa bisnestapahtumissa juurikaan koe.

”Tarkoitus on kristallisoida se maailma, joka halutaan esittää”, Jenni Kääriäinen sanoo.

Hän kertoo suunnittelevansa jokaista Slushia kuin teatteriesitystä. ”Tapahtuma on kuin keinotekoinen kaupunki, parempi kuin oma. Sellainen, jota jää kaipaamaan.”

Kääriäinen puhuu työhuoneellaan. Ollaan Roihupellon teollisuusalueella, jossa Kääriäisellä ja hänen kahdella Sun Effects -yhtiön yhtiökumppanillaan on suuri, noin tuhannen neliön teollisuushalli.

Toimisto on kotoisen sotkuinen. Seinillä on ryijyjä ja öljyvärimaalauksia – ja yksi nyrkkeilyhanska. Katosta roikkuu siankärsämöitä. Lipaston päällä on sammalia ja naavaa. Sohvalla on peitto ja lakana rutussa, aivan kuin siinä olisi juuri nukuttu.

Kääriäinen on palannut matkaltaan Shanghaista ja Tokiosta, joissa hän oli suunnittelemassa näiden kaupunkien Slush-tapahtumia.

Hän kertoo saaneensa kutsun Slushin visuaaliseksi suunnittelijaksi sattumalta vuonna 2011. Silloin Miki Kuusi ja Atte Hujanen olivat alkaneet tuottaa Slushia. Hujanen soitti ja pyysi apua Kaapelitehtaalle järjestettävän tapahtuman järjestelyissä. Aikaa oli vain pari viikkoa.

”Ajattelin, että en tajua tästä hommasta mitään, mutta lähdetään katsomaan”, Kääriäinen tunnustaa.

Kääriäisen mukaan tapahtuma päätettiin toteuttaa ’kaikki tai ei mitään’ -periaatteella. ”Tekno rave meets konferenssi, niin perinteistä konferenssiajatusta vastaan kuin mahdollista.”

Tapahtuma kasvoi ilmiöksi. Suomen yrityselämän kerma saapui Kaapelitehtaalle, laittoi pyynnöstä hupparit päälleen keskustelutilaisuuksiin ja oli innolla nuorekas.

Halusta ymmärtää nuoria alkuvaiheen yrittäjiä tuli pikavauhtia kansallinen hyve. Alettiin puhua start up -pöhinästä, joidenkin mielestä liiankin kanssa.

Nyt Slush on Euroopan suurin kasvuyritystapahtuma, jonka konsepti leviää ympäri Aasiaa – Tokioon, Singaporeen ja Shanghaihin. Myös parhaat suomalaiset kasvuyhtiötarinat, Supercell etunenässä, ovat ainutlaatuisia.

Kääriäinen kertoo kiinnostuksensa luovaan ilmaisuun alkaneen 15-vuotiaana, kun hän meni avustamaan kotikaupunkinsa Kuopion Tellus-teatteria, ensin lavasteita maalaamalla.

Jonkin ajan kuluttua Kääriäiseltä kysyttiin, haluaisiko hän tehdä itse näytelmän omista käsikirjoitusaihioistaan.

Kääriäinen päätti kokeilla ja ohjasi teki puolituntisen Uni?-näytelmän. ”Sellainen räpellys”, Kääriäinen muistelee.

Teko oli kuitenkin tärkeä. Kääriäinen kertoo tajunneensa, että teatteri vaikuttaa kerroksittain: ensin esitystä tekevään ryhmään, sitten katsojiin, heihin, joille katsojat kertovat näytelmästä ja eteenpäin.

”Heräsin siihen, että taide on jonkinlainen vaikuttamisen muoto.”

Teatterikorkeakoulun valo- ja äänilinjan käytyään Kääriäinen teki eri kokoonpanoissa kokeellista nykyteatteria, performansseja ja teki sekalaisia projekteja eri musiikkiyhtyeiden kanssa.

Vuonna 2007 Kääriäinen päätyi Sun Effectsiin töihin yhdessä yhtiön perustajien, muusikko ja äänisuunnittelija Aake Otsalan ja valosuunnittelija Matti Jykylän kanssa.

Vuonna 2008 asiakkaaksi saatiin ensimmäinen kaupallinen brändi, tunnettu viinamerkki. ”Joku ottaa taidehipit vakavasti, ajateltiin.”

Nyt yhtiön vuotuinen liikevaihto on runsaat neljä miljoonaa euroa.

Kääriäinen kertoo toimivansa usein tulkkina asiakkaiden kielen ja tekniikan ihmisten kielen välillä.

Tärkeää on myös ymmärtää, että ilmiö tai asia, jota ollaan tekemässä, on tärkeintä, eikä asiakkaan miellyttäminen, Kääriäinen alleviivaa. Hänen mukaansa suunnittelijan tehtävänä on usein suojella asiakasta tältä itseltään.

Se voi tarkoittaa alkuperäisessä ideassa pysymistä silloin, kun asiakas on jo kyllästynyt vanhaan ideaan, tai neuvontaa siitä, mihin aika ja raha kannattaa laittaa.

Tämän vuoden Slushissa vi­suaalisena teemana ovat pohjoismaiset mytologiat.

Se tarkoittaa esimerkiksi, että tänä vuonna Slushiin saapuvat kongressivieraat kävelevät ensi töikseen The Web -installaation alitse. Se on Slush-vapaaehtoisten voimin rakennettu 1 300 onnenkalun yhteisöllinen taideteos.

Uskomusten mukaan pahat ajatukset jäävät näihin yhdessä tehtyihin unisieppareihin – pajuverkosta, lankaverkosta ja höyhenistä tehtyihin häkkyröihin.

”Siinä joutuu väistämättä kävelemään pahan energian poistajan ali, vaikka ei sellaisiin uskokaan”, Kääriäinen virnistää.

Kääriäiseltä täytyy kysyä, kuinka paljon hän itse uskoo yhteisöllisen taideteoksen taikavoimaan.

”Ajattelen, että ihmismielellä itsellään on mahdollisuus parantaa itseään tosi vahvasti”, Kääriäinen vastaa. ”Onnenkalut voivat olla hyviä konkreettisia apuja.”

Slush-tilassa Messukeskuksessa on myös esimerkiksi tuhat heinäseivästä, ”jotta asiat maadottuvat”.

Siellä on myös 150 000 kiloa kiviä ”harmaan graniitin vahvuutta ja pirunpeltoa varten” sekä paljon rohdoskasveja kuten sammalia, pajua ja siankärsämöitä. Niiden vieressä on ohjeita siitä, miten esimerkiksi kasvit toimivat luonnon lääkkeinä.

”Ja paljon yllätyksiä”, Kää­riäinen sanoo.

Osa rekvisiitasta tehtiin elokuun viimeisenä viikonloppuna Slush Talkoot & Street Partyssä Roihupellossa.

Kadunvarsi oli tuolloin täynnä opiskelijoita, jotka levittivät pensseleillä palokyllästettä satoihin heinäseipäisiin. Sisällä hallissa kymmenet ihmiset väsäsivät unisieppareita ja erilaisia lamppuja.

Omalle tekniikkaväelle Kääriäinen on selittänyt pohjoismaisten mytologioiden modernisointipyrkimyksiään vertaamalla omia myyttejämme vastaaviin eteläeurooppalaisiin tarinoihin.

”Sanasta sanaan olen kouluttanut, että jos Etelä-Euroopassa vuorilla istuttiin ja rakasteltiin jumalien kanssa, niin meillä on juostu metsään ja pantu mitä tahansa eläintä – yleensä karhua.”

Kääriäisen mielestä pohjoismaiset myytit viestivät jotain hyvin syvää tekemisiemme ja olemisemme perimmäisestä laadusta.

”Se on täysin poikkeavaa, se meidän rempseys ja räväkkyys.”

Jenni Kääriäisen kerrotaan olevan hyvä pitämään oma päänsä myös silloin, kun asiakkaat haluavat muutoksia suunnitelmiin.

”Jenni vaan tulee paikalle ja sanoo, että näin tämä menee. Ja kaikki on vakuuttuneita”, yksi Slush-tapahtuman järjestäjistä kertoo ihastellen.

”Se vaan toimii.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Slush

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    2. 2

      Yli 6 000 suomalaisen henkilötietoja ja laboratoriotuloksia vuoti verkkoon

    3. 3

      Autoilijoiden törttöily käy yhä villimmäksi Töölössä – video näyttää, miten auto toisensa perään koukkaa kiveyksen yli pyöräilijöiden sekaan pyörätielle

    4. 4

      Helsingin hinnat karkaavat ensiasunnon ostajien käsistä, huonokuntoinen pikkukaksio voi maksaa jo 250 000 euroa – katso laskurista, kuinka suureen asuntolainaan sinulla olisi varaa

    5. 5

      Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

    6. 6

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    7. 7

      Viisi asiantuntijaa pitää minua työkyvyttömänä – miksi eläkevakuutusyhtiön lääkärit saavat päättää toisin edes näkemättä minua?

    8. 8

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    9. 9

      Näin sinkkuja sorretaan yhteiskunnassa – yksinasuvia syrjitään niin verotuksessa kuin ruokaostoksillakin

    10. 10

      Maria Silvast asuu Suomen vaarallisimmassa korttelissa – koko maan riskialtteimmista risteyksistä kolme ympäröi pientä aluetta Taka-Töölössä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    2. 2

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    3. 3

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    4. 4

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    5. 5

      Millaista palkkaa nuorten unelma-ammateista todellisuudessa maksetaan? HS:n testi paljastaa niin muusikon kuin koodarinkin ansiot

    6. 6

      Surkeaa eroseksiä, suhteen pilannut Pate Mustajärvi: Näin suomalaiset haluavat erota ja tulla jätetyksi

    7. 7

      Nopeasti hyvää lautaselle – Tässä 7 ruokaa, joiden tekemiseen menee 15 minuuttia tai vähemmän

    8. 8

      Pohjois-Korea uhkasi ampua alas Yhdysvaltojen pommikoneet – Valkoinen talo pitää puheita Trumpin julistamasta sodasta ”absurdeina”

    9. 9

      Lestadiolaisten joukossa elää niitäkin, jotka eivät suostu ehkäisy­kieltoon – ”Naisen ruumiin taakka kaatuu myös miehille”, sanoo tutkija

    10. 10

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    3. 3

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    4. 4

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    5. 5

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    6. 6

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    7. 7

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää