Talous

Armo kuuluu hyväosaisillekin, sanoo kirkkoherra Teemu Laajasalo – ”Onko sillä väliä, millä autolla ajat, jos lapsesi on kuolemassa?”

”Kokemukseni on, että monet ihmiset, joilla ulkoisesti menee hyvin, ovat todella kovassa ja epäinhimillisessä puristuksessa”, Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo sanoo.

”Olen joskus sanonut, että oman lapsen sairauden tai pärjäämisen puolesta pelkääminen, parisuhteen rikkoutumisen tai työpaikan menettämisen kannalta on aika sama itkeekö muovimatolla lähiössä vai tammiparketilla keskustassa.”

Näin vastaa Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo, kun häntä pyytää arvioimaan työelämän paineita ja hyväosaisten murheita.

On jouluviikon sumuinen iltapäivä. Laajasalo istuu työhuoneessaan Kallion kirkon toisessa kerroksessa.

Lars Sonckin suunnitteleman kirkon työhuone on ankara ja karu. Vaikutelmaa sotkevat vain siellä täällä näkyvät tyhjät Coca-Cola Light ja Zero -pullot ja tölkit, joiden suurkuluttajana Laajasalo tunnetaan.

Teemu Laajasalo on kutsuttu usein puhumaan työssä jaksamisesta sen laajemmassa merkityksessä erilaisiin elinkeinoelämän tilaisuuksiin, esimerkiksi Keskuskauppakamariin, Perheyrittäjien liittoon ja Elinkeinoelämän valtuuskunta Evaan.

”Siitä näkökulmasta millaisia pelkoja ja turvan tarpeita loppujen lopuksi kaikilla ihmisillä on”, Laajasalo kertoo.

Kokemusta herrasväen huolista sai edellisessä työssään Agricolan kirkossa, jossa Eiran, Ullanlinnan ja Kaivopuiston väki tuli tutuksi.

Esimerkiksi eräässä optiokohussa Laajasalo huomasi tuntevansa lähes kaikki asianosaiset.

Isoissa kysymyksissä kaikki ihmiset ovat perimmiltään samanlaisten murheiden edessä, ja ulkoiset puitteet voivat jopa vaikeuttaa oman murheen käsittelyä, Laajasalo sanoo.

Moni joutuu myös pitämään yllä kulisseja pysyäkseen pelissä, vaikka perustaloudenpito tai elämänhallinta on pettänyt.

Laajasalon mukaan eri selvitykset kertovat, että suomalaisilla on yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta hyvin samanlainen käsitys siitä, millainen hyvän ihmisen pitäisi olla.

”Vastuullinen, moraalisesti hyvä, menestynyt, antelias. Huolehtivainen ja tavoitteellinen.”

Tavoitteiden koko toki vaihtelee.

”Mutta tämä ihanneihmisen käsitys on hyvin tuotteistettu”, Laajasalo hymähtää turhautuneesti.

Kovin yhtenäisestä ideaali-ihmisen käsityksestä seuraa Laajasalon mukaan se, että vaatimustaso nousee itse kullakin varsin korkeaksi.

Erityisen korkeaksi vaatimukset voivat nousta hyväosaisilla.

”Hyväosaisten ongelma on siinä, että oma käsitys siitä millainen pitäisi olla on niin kirkas ja vahva, että armolle on kovin vähän sijaa.”

Kirkkokaan ei aina tee ihmisen taakkaa helpommaksi, vaan tekee yhä enemmän vaatimuslistoja siitä, mitä hyvänä ihmisenä olemiseen kuuluu. ”Ilmastonmuutoksesta suvaitsevaisuuteen.”

Kristinuskon sanoma perustuu armahdukseen, tai Jeesuksen pelastukseen ja Jumalan armoon. Tuota ydinsanomaa kutsutaan myös evankeliumiksi.

”Ihminen, joka tietää mitä pitäisi tehdä, muttei siihen pysty, saa armon” Laajasalo tiivistää uskonsa ytimen.

Laajasalon kokemusten mukaan ulkoisesti hyvin pärjäävillä ihmisellä on usein hyvin vaikeaa suostua armon kohteeksi.

Syynä usein kova vastuuntunto ja kirkas käsitys siitä, mitä itseltä pitää vaatia.

Armon hetkellä täytyisi puolestaan juuri suostua pieneksi.

”Ja sehän on vähän riskaabeli homma”. Laajasalo selittää.

Myös ulkopuolelta katsoen armon suominen ulkoisesti hyväosaiselle on monen mielessä vaikeampaa.

”Ajatuksissamme armo kuuluu pienelle ja kompastuneelle. Muut ajattelevat helposti, ettei tuo menestynyt mitään armoa tarvitse. Mutta onko väliä millä autolla ajat, jos lapsesi on kuolemassa?” Laajasalo kysyy.

Hyväosaisten syntejä arvioidessaan ihmisillä menevät kohtuus ja kateus sekaisin, Laajasalo sanoo.

”Ihmiset näkevät toisen kohtuuttomuuden, mutta eivät omaa kateuttaan.”

Laajasalo tarjoaa hyväosaisillekin lääkkeeksi evankeliumin keskeistä sanomaa, armahtavaa iloa. Se on lempeä tarjous. ”Ensin armahdetaan, ja siitä toivottavasti seuraa, että on kavereillekin kivempi.”

Entä miten maallistunut, kirkon opeista piittaamaton ihminen voisi löytää armon kokemuksen?

Laajasalo suosittelee silloinkin ajattelemaan, että armo on jotain ihmisestä riippumatonta.

”Armon juju on sinä, että se tulee ulkopäin.”

Laajasalo antaa myös yhden käytännön vinkin siitä, miten armo tulee lähelle: Kannattaa kuulemma hyräillä Leevi Madetojan ja Alpo Noposen Arkihuolesi kaikki heitä - joululaulua.

Laajasalo kertoo huomanneensa, että ihmiset herkistyvät juuri tästä laulusta valtavasti. Osin lapsuuden muistojensa takia, mutta Laajasalon mukaan taustalla on myös toinen, piilevä taso.

”Se, että voisiko tämä olla totta? Voisiko tämä koskettaa mua? Sehän on aikuisen mielestä vastuuton kappale, että arkihuolesi kaikki heitä. Meidät kaikkihan on opetettu siihen, että ongelmat pitää priorisoida, delegoida ja ratkaista.”

Laajasalo kutsuu laulua häpeämättömän evankelioivaksi. ”Ulkoista kaikki huolesi jollekin. Ja se jokin on Jumala!”

Laajasalo lisää, että arkihuolilla ei tarkoiteta mitään pullantuoksuisia pikkuhuolia pipareiden palamisesta tai kuusenhaun viivästymisestä.

”Jouluun tullaan kaikkein kovimpien huolien keskeltä. Joku on joutunut antamaan potkut kymmenille tai sadoille, toinen miettii, onko puolison osalta sietokynnys nyt jo ylittynyt, jollain on omainen sairaana. Nämä ovat niitä oikeita arkihuolia.”

Laajasalo varoittaa siitä, ettei jouluna kannata yrittää eristää itseään hetkeksi pois kaikesta tosielämästä.

”Tyyliin kaikki seis ja tunnelmallinen joulu peliin, nyt ei mietitä sähköpostiasioita.”

Hän muistuttaa joulun hienouden olevan juuri siinä, että se tulee joka tapauksessa juuri ”niinä päivinä”.

”Tuntuu miltä tuntuu, joulu on, vaikka ei uskoisi.”

Joulun ydinsanoma on Laajasalon mukaan yhdessä sanassa.

”Vapahtaja. Huom. ei ahdistaja.”

Kirkkoherralta sopii kysyä neuvoja myös vaikeisiin kysymyksiin. Vaikka siihen, mitä kirkkoherra Laajasalo tarjoaisi lääkkeeksi todellisen voimattomuuden äärellä oleville.

”Yksi mikä on älyttömän olennaista, on mittasuhteet ja niiden arvioiminen”, Laajasalo vastaa, ja antaa erilaisia esimerkkejä omien huolien asettamisesta maailman mittakaavaan.

Toiseksi tärkeäksi lääkkeeksi Laajasalo tarjoaa ”toivon perspektiiviä”.

”Ajatus on tämä: Toivo on hyve, jota kohti haluaa mennä, vaikka ei tuntisi toiveikkuutta. Tehtävänä on nimenomaan ryhtyä kävelemään eteenpäin. Toivon hyve on ajatusta siitä, että vielä kerran kaikki on toisin.”

Toivonkin hyveenkin pitää Laajasalon käsityksen mukaan lähteä muusta kuin omasta ponnistuksesta.

”Ehkä se voi olla heikkoa uskoa horisonttiin.”

Voisiko tuollainen heikko usko horisonttiin olla jonkinlaista nykyajan uskovaisuutta?

”Voi olla. Ajattelen papillisesti, että kaikki nuo, se miten joulun rauha tai armon kokemus syntyy, tai miten voin elää toivossa, ei nouse ihmisestä, vaan edellyttää ajatuksen, jossa on jokin muu kohde kuin minä itse.”

Fakta

Kallion kirkkoherra


 Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo, 42, aloitti toimessaan Kallion kirkkoherrana Helsingissä laskiaissunnuntaina 2013.

 Sitä ennen hän toimi pappina Agricolan seurakunnassa.

 Laajasalo on vaikuttanut kirkkoherran toimensa lisäksi myös muilla areenoilla. Hän käsikirjoitti ja esiintyi neljä vuotta poliittisessa satiiriohjelmassa YleLeaks. MTV3:lle hän on käsikirjoittanut kahden muun käsikirjoittajan kanssa Joonas Nordmanin tähdittämää poliittista satiiria Pelimiestä. Hän on myös esiintynyt usein Nelosen Hyvät ja huonot uutiset -ohjelmassa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Joulu
  • Armo

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    2. 2

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    3. 3

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    4. 4

      Ulkonäköön kohdistuva pilkka sotki Mikon elämän vuosiksi – Miesten ulkonäköpaineita pitäisi käsitellä enemmän, sanoo tutkija

    5. 5

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    6. 6

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    7. 7

      Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

    8. 8

      Tytöt liikkuvat ulkoleikeissä paljon vähemmän kuin pojat, maahanmuuttaja­taustaisten lasten välillä ero liki 20 prosenttia – Ainutlaatuinen tutkimus selvittää kaiken elämästä päiväkodeissa

    9. 9

      Trumpin yritysjohtajista koostuva neuvosto lopettaa toimintansa – syynä presidentin puheet, joissa hän rinnasti väkivaltaisen äärioikeiston ja sitä vastustavat tahot

    10. 10

      Suomen EU-ero on Putinin märkä uni

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    2. 2

      Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

    3. 3

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    4. 4

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    5. 5

      Espoo tyrmäsi pyörätuolissa istuvan Olivian, 9, koulukyydin musiikkiluokalle – koulumatka olisi pidentynyt 800 metriä

    6. 6

      Olen miehille joko vitsi tai huumorintajuton ”feminatsi” – Miksi sovinistisia vitsejä pitäisi sietää?

    7. 7

      Ateistia pidetään moraalittomampana kuin uskovaa, paitsi Suomessa – tutkijat selvittivät ihmisten ennakkoluulot erikoisella kyselyllä sarjamurhaajista

    8. 8

      Delfiininpoikanen ajautui rantaveteen Espanjassa ja kuoli vartissa, koska ihmiset halusivat ottaa kilvan kuvia sen kanssa

    9. 9

      Obaman rasisminvastainen tviitti nousi maailman tykätyimmäksi – Ku Klux Klanin entinen johtaja puolestaan kiittelee Trumpia Twitterissä

    10. 10

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

    5. 5

      Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

    6. 6

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    7. 7

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    8. 8

      Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

    9. 9

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    10. 10

      Tekstiviesti vieraalta naiselta muutti Tonin elämän – Pettämisestä kuuleminen voi musertaa, mutta anteeksianto on usein paras selviytymiskeino

    11. Näytä lisää