Valikko
Talous

Ekonomistit HS:n laajassa kyselyssä: Euro on epäonnistunut, haitat Suomelle hyötyjä suuremmat

Euro otettiin Suomessa käyttöön käteisvaluuttana 15 vuotta sitten eli vuoden 2002 alussa. Onko yhteisvaluutasta on ollut Suomelle hyötyä vai haittaa verrattuna omaan vapaasti kelluvaan valuuttaan? Kerro oma näkemyksesi HS:n äänestyksessä.

Suuri osa Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneista ekonomisteista on sitä mieltä, että eurosta on ollut Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä.

Valtaosa heistä katsoo, että vapaasti kelluva oma valuutta olisi vauhdittanut Suomen elpymistä vuonna 2012 alkaneesta taantumasta. Vastausten perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että euro on Suomen näkökulmasta epäonnistunut.

Tunnelma oli toinen vuodenvaihteessa 15 vuotta sitten, jolloin euro otettiin käyttöön käteisvaluuttana. Vaikka pakkanen oli kireä koko maassa ja lumivaippa peitti maan, monet ­jonottivat pankkiautomaateille nostamaan uusia euroseteleitä.

Markka oli historiaa, ja Suomi oli siirtynyt lähemmäksi Euroopan unionin ydintä kuin koskaan aikaisemmin.

Taloustieteilijät olivat varoit­taneet talous- ja rahaliiton perustavanlaatuisista suunnitteluvirheistä 1990-luvulta saakka. Varoitusten keskeinen ajatus oli se, että yhteinen rahapolitiikka edellyttää yhteistä finanssipolitiikkaa – toisin sanoen yhteistä budjettia.

Yhteiseen finanssipolitiikkaan ei ollut poliittista valmiutta, mutta rahaliitto perustettiin silti. Politiikka sai talouden lain­alaisuuksia suuremman paino­arvon.

Varoitukset eivät himmentäneet euron kannattajien juhlatunnelmaa 15 vuotta sitten. Tuskin kukaan osasi edes arvata, millaiseen kriisiin euro vajoaisi kahdeksan vuotta myöhemmin.

Ongelmat kärjistyivät keväällä 2010, jolloin eurovaltiot myönsivät Kreikalle ensimmäisen hätärahoituksen.

Sijoittajat epäilivät myös ­monien muiden eurovaltioiden maksukykyä. Kriisivaltiot eivät saaneet markkinoilta lainaa siedettävillä ehdoilla. Vaarana oli niiden maksukyvyttömyys. Se taas olisi voinut pakottaa valtioita eroamaan eurosta, mikä olisi ollut suuri arvovaltatappio euroa kannattaneille poliitikoille.

Siksi perustettiin kaksi eurovaltioiden rahoituslaitosta, Euroopan rahoitusvakausväline ja Euroopan vakausmekanismi, joiden tarkoituksena on antaa hätärahoitusta vaikeuksissa oleville eurovaltioille. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) ilmoitti, että markkinoista otettiin niskalenkki.

Poliitikoiden vakuutteluista huolimatta kriisi paheni ja levisi. Keväällä 2012 monet pankit varautuivat jo euron hajoamiseen.

Euron kriisi ei ole vieläkään ohitse. Siksi Euroopan keskuspankki aloitti alkuvuonna 2015 poikkeuksellisen rahapoliittisen elvytyksen, jolla se pyrkii vauhdittamaan inflaatiovauhtia ja euroalueen talouskasvua.


HS:n kyselyssä euron haittoja korostavat etenkin tutkimuslaitosten ja pankkien ekonomistit.

Hyötyjä painottavat suhteellisesti enemmän akateemiset tutkijat. Tosin osa heistä katsoo myös, että kysymyksiin on mahdoton vastata.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä korostaa, että Suomen talous on kohdannut euron aikana poikkeuksellisen monta šokkia. Hänestä niihin sopeutuminen olisi todennäköisesti sujunut paremmin omalla valuutalla.

”Kaupankäynti on toki helpottunut euron myötä euroalueella, mutta tämän kvantitatiivinen merkitys ei näyttäisi olleen kovin suuri. Ei ole myöskään mitään perustetta olettaa, että Suomen Pankki olisi hoitanut rahapolitiikkaa huonommin kuin esimerkiksi Ruotsin keskuspankki.”

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas painottaa, että euron ­alkuaikoina Suomen talouskehitys oli suotuisaa, mihin vaikutti osaltaan jäsenyys rahaliitossa.

”Finanssikriisin jälkeen tilanne on ollut toisin päin eli haitat ovat olleet hyötyjä suuremmat. Finanssikriisi yhdessä Suomen maakohtaisten takaiskujen kanssa on luonut tilanteen, jossa oman rahapolitiikan menettäminen on ongelma.”

Ilmakunnaksen mielestä kohtuuton sopeutuspaine kohdistuu vain työmarkkinoihin, koska maakohtaiset häiriöt eivät tunnu euron arvossa ja finanssipoli­tiikan liikkumavaraa ei ole ­rahaliiton budjettikurisääntöjen vuoksi.

Jyrkin näkemys euron haitoista on Helsingin yliopiston taloustieteen professori Vesa Kan­niaisella ja tutkija Tuomas Malisella. Kanniaisen mielestä eurosta on ollut hyötyä vain Saksalle ja haittaa Suomen lisäksi koko Euroopalle.

Hyötyjä pitävät haittoja suurempina kyselyyn vastanneista akateemisista tutkijoista Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola, julkistalouden professori Markus Jäntti, ­Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Ari Hyytinen ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Rauli Svento.

”Oma kelluva valuutta olisi ollut markan tavoin heikko ja volatiili. Suomen nykyiset ongelmat eivät johdu eurosta, sillä kansantalous on euroaikana kasvanut yhtä hyvin kuin Saksan. Kasvu oli myös yhtä hyvää kuin Ruotsissa vuoteen 2012 saakka”, professori Pohjola arvioi.

Ainoastaan yksi kyselyyn vastanneista ekonomisteista on sitä mieltä, että oma vapaasti kelluva valuutta ei olisi vauhdittanut Suomen talouden elpymistä vuonna 2012 alkaneesta taantumasta.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen korostaa, että Suomen heikon taloudellisen kehityksen taustalla ovat suurelta osin muut kuin valuuttaan liittyvät syyt. Kuismanen korostaa kansainvälisen kaupan hiipumista kotimaassa tapahtuneita tuotannon rakennemuutoksia ja kustannuskilpailukyvyn rapautumista.

”Omalla kelluvalla valuutalla emme olisi pystyneet luomaan lisää kansainvälistä kysyntää tai estämään rakennemuutoksia. Lyhyellä aikavälillä joitain positiivisia vaikutuksia kustannuskilpailukykyyn olisi voitu saada”, Kuismanen sanoo.


Helsingin Sanomat sai 29 ekonomistilta vastaukset kyselyyn, jossa heille esitettiin kaksi kysymystä. Voit lukea ekonomistien vastaukset lyhentämättömänä tämän jutun lopussa.

1) Tammikuun alussa euro on ollut käytössä käteisvaluuttana 15 vuotta. Onko eurosta ollut Suomelle hyötyä vai haittaa verrattuna omaan vapaasti kelluvaan valuuttaan?

Kerro oma vastauksesi kysymykseen:



2) Suomi vajosi vuonna 2012 taantumaan, josta elpyminen on ollut poikkeuksellisen hidasta. Olisiko vapaasti kelluva valuutta jouduttanut elpymistä?

Kerro oma vastauksesi kysymykseen:



Juha Tervala, tutkija, Helsingin yliopisto

1) ”Eurosta on ollut haittaa suhteessa omaan kelluvaan valuttaan. Kansantalouksien kohtaamat muutokset vaativat maiden välisten suhteellisten hintatasojen (ml. palkat) sopeutumista. Maiden sisäiset hintatasot ovat hyvin jäykkiä ja siksi oma valuutta, joka tarvittaessa mahdollistaa maiden välisten hintatasojen sujuvat muutokset valuuttakurssimuutosten avulla, on talouden kannalta hyvä asia. Kiinteän valuuttakurssin olosuhteissa erityisen vaikeaa on toteuttaa sisäinen devalvaatio, eli laskea kotimaista hintatasoa. Näistä syistä johtuen perinteinen talouspoliittinen suositus on ollut, että kelluva valuuttakurssi on optimaalista rahapolitiikkaa.”

2) ”Kyllä. Suomen taloudet keskeiset ongelmat ovat heikko hintakilpailukyky, vientiteollisuutta jo aiemmin kohdanneet rakenteelliset vaikeudet ja Suomen euroaluetta huonompi tuottavuuskehitys. Oma kelluva valuutta olisi – Suomen valuutan devalvoitumisen avulla – mahdollistanut nopean ja tarpeellisen maiden välisen hintatasojen muutoksen.”

”On syytä tunnustaa, että kelluvan valuuttakurssin ehkä keskeisin etu on antaa kansalliselle rahapolitiikalle mahdollisuus vakauttaa tuotanto lähemmäs haluttua tasoa ja lieventää negatiivisten kysyntämuutosten kielteisiä vaikutuksia talouteen. Kiinteän valuuttakurssin yksi keskeisimmistä haitoista, jonka Suomi on ikävällä tavalla kokenut, on altistaa maa koti- ja ulkomaisille kysyntämuutoksille.”

Rauli Svento, taloustieteen professori, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

1) ”Hyötyä. Tämän asian pohtimista vaivaa yllättävä historiattomuus. Oman valuutan aikana Suomea on luonnehtinut devalvaatiosyklien kierre. Meidän kustannustaso karkasi systemaattisesti tietyin välein kilpailijamaita korkeammalle. Ero kurottiin umpeen devalvoimalla. Seurauksena kotimainen hintataso nousi edelleen, reaalitulot alenivat ja ostovoima hiipui. Sama ilmiö voi toteutua kelluvienkin kurssien maailmassa. Parempi tie olisi oppia pitämään kustannustaso kurissa euron puitteissa. Valitettavasti tätäkään ei tahdota oppia. Tietenkään Eurooppa ei myöskään ole optimaalinen valuutta-alue, eikä tie sinne näytä erityisen selkeältä.”

2) ”Kyllä. Lyhyellä aikavälillä kelluva valuutta epäilemättä tuo kilpailuetua. Pidemmällä aikavälillä tuo edellä mainittu rakenneongelma helposti palaa.”

Vesa Vihriälä, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

1) ”Enemmän haittaa. Suomea on kohdannut sarja voittopuolisesti Suomeen kohdistuneita šokkeja, joihin sopeutuminen olisi ollut todennäköisesti parempaa oman valuutan oloissa. Kaupankäynti on toki helpottunut euron myötä euroalueella, mutta tämän kvantitatiivinen merkitys ei näyttäisi olleen kovin suuri. Ei ole myöskään mitään perustetta olettaa, että Suomen Pankki olisi hoitanut rahapolitiikkaa huonommin esimerkiksi Ruotsin keskuspankki.”

2) ”Kyllä. Suomen hitaan toipumisen yksi tärkeä syy on ollut riittämätön kustannuskilpailukyky, koska työvoimakustannukset ovat reagoineet liian hitaasti vientituotannon menetyksiin. Valuuttakurssi jousto olisi nopeuttanut kilpailukyvyn paranemista. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, ettei hintakilpailukyky ole ollut koko ongelma, joten myöskään valuuttakurssijousto ei olisi yksin pitänyt Suomea esimerkiksi Ruotsin kasvuvauhdissa.”

Markku Kotilainen, tutkimusjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

1) ”Nettohaittaa. EMU:lla on sekä hyötyjä että haittoja. Ne karttuvat eri aikoina eri tavoin. Suomen tähänastinen EMU-historia jakautuu kahteen erilaiseen periodiin.

Hyödyt syntyvät mikrotaloudellisista tekijöistä (valuutanvaihto- ja suojautumiskustannusten poistuminen euromaiden väliltä, mikä edistää ulkomaankauppaa ja resurssien tehokasta kohdentumista) sekä uskottavuuden kohenemisesta talouspolitiikkaa kohtaan, mikä mm. alentaa korkopreemioita. Nämä mekanismit toimivat suosiollisesti noin vuosina 2001-2008. Myös eurokriisin aivan alkuvaiheessa EMUsta oli se hyöty, että valuutta ei vahvistunut niin kuin se todennäköisesti olisi vahvistunut, kun Suomen taloutta vielä pidettiin vahvana ongelmamaihin nähden.

”Haitat syntyvät siitä,että maalla ei ole omaa valuuttakurssia eikä korkopolitiikkaa. Ne realisoituvat silloin, kun maa kohtaa ns. epäsymmetrisiä shokkeja. Nokian ja Venäjän-viennin romahdus olivat tyypillisiä ja hyvin voimakkaita epäsymmetrisiä shokkeja Suomelle. Oma kelluva valuutta olisi auttanut näihin shokkeihin sopeutumisessa. Jos palkat olisivat sopeutuneet nopeammin shokkeihin, haitat olisivat olleet pienemmät. Palkkajoustot ovat kuitenkin väistämättä hitaampia kuin kelluvan valuutan tuomat joustot.

Pitkän aikavälin nettovaikutus EMUn hyödyistä ja haitoista jää nähtäväksi. Se riippuu siitä, miten työmarkkinajoustojen aikaansaaminen onnistuu, miten Suomen tuotantorakenne muuttuu ja myös siitä, miten koko EMU kehittyy ja miten muut EMU-maat sopeutuvat jäsenyyteen. EMU:n uudistamissuunnitelmiin liittyvällä yhteisvastuun kasvattamisella on myös poliittinen ulottuvuutensa. Viimeaikaisten kokemusten nojalla euro on osoittautunut Suomelle hyvin ongelmalliseksi.”

2) ”Kyllä olisi jouduttanut. Valuuttakurssi olisi devalvoitunut tuntuvasti viimeistään silloin, kun Nokian vaikeudet syvenivät ja kun Salon tehdas lakkautettiin. Venäjän-viennin romahdus olisi devalvoinut valuuttaa edelleen. Myös kellunnan oloissa kilpailukyvyn kohenemisen edellytyksenä olisi ollut se, että palkkalinja olisi ollut maltillinen. Öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen lasku vaikutti inflaatiota alentavasti, joten hintapaine olisi pysynyt vähäisenä. Lopputuloksena olisi voinut jopa olla "optimaalinen" vajaan 2 prosentin inflaatio.”

Antti Ripatti, taloustieteen professori, Helsingin yliopisto

1) ”Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Valitettavasti tätä kysymystä käsittelevä empiirinen tutkimustieto on liki olematonta ja Suomea spesifisti koskevaa empiiristä tutkimusta ei tietääkseni ole. ”

”Rahaliiton hyödyt liittyvät erityisesti kahteen seikkaan: euroalueen valtiota koskevan valuuttariskin poistumiseen ja pääomamarkkinoiden integraatioon. Valuuttariskin poistuminen alentaa kaupankäynnin kustannuksia ja on siten kaupankäyntiä ja erikoistumista tukeva tekijä. Tämä taas johtaa lisääntyneen tuotannon kautta hyvinvoinnin selkeään kasvuun. Tämän kvantifiointi on hieman hankalaa. Valuuttariskiä vastaan voi myös suojautua valuuttamarkkinainstrumenteilla (termiinit, futuurit, optiot), joihin liittyvät kustannukset eivät liene kovinkaan isoja. Euroalueella matkustavien valuutanvaihtoon liittyvät kustannukset ovat poistuneet, mutta nämä lienevät hyvin pienet - ehkäpä vain muutamia euroja matkaa kohden.”

”Yhteinen valuutta, yhteiset suurten maksujen järjestelmät (Target), ovat syventäneet olennaisella tavalla pääomamarkkinoiden integraatiota. Integraatio näkyy ainakin pankkien kansainvälistymisenä. (Toisaalta Tanskan ja Ruotsin oleminen rahaliiton ulkopuolella ei näytä ratkaisevasti vaikuttaneen Dansken ja Nordean vähittäispankkitoimintaa eri pohjoismaissa), pörssien integroitumisena, selvitysjärjestelmien integroitumisena (mittakaavaedut), joukkolainamarkkinoiden syvyytenä, jne. Sijoittajien valuuttakurssiriskin poistuminen tehostaa näitä kaikkia markkinoita: hinnoittelu on läpinäkyvämpää, kaupankäynnin kustannukset (eritoten bid-ask erot) ovat pienentyneet, jne. Hajauttaminen on siis halvempaa ja sitä kautta sijoitusten riski-tuotto trade-off on ollut edullisempi. On huomattava myös, että rahaliitossa maksutaserajoite (esimerkiksi sen alijäämät) ei muodosta minkäänlaista rajoitetta. Tosin Kreikka on esimerkki siitä, että tämä rajoite on ääritilanteessa edelleen voimassa. On edelleen vaikea nähdä mikä on näiden tekijöiden kvantitatiivinen vaikutus.”

”On väärin argumentoida, että rahaliitto toisi alhaiset nimelliskorot. Itsenäinen keskuspankki voi painaa lyhyet nimelliskorot (nollarajoitteen rajoissa) mille tahansa tasolle – tosin inflaation kustannuksella. Näiden argumenttien tausta-ajatuksena lienee itse asiassa se havainto, että itsenäisen rahapolitiikan harjoittaminen pienissä talouksissa on hankalaa mahdollisten lyhytaikaisten suurten pääomaliikkeiden (portfoliomuutokset) vuoksi. Tämä voi lisätä talouden epävakautta ja sitä kautta epävarmuutta. Viimeaikainen empiirinen tutkimus osoittaa, että suurten maiden rahapolitiikka välittyy myös pieniin maihin niiden rahapoliittisesta itsenäisyydestä huolimatta. Taustalla on nimenomaan em. pääomaliikkeet.”

”Rahaliiton mahdolliset haitat koskevat talouden sopeutumista erilaisiin häiriöihin. Kelluva valuuttakurssi (inflaatiotavoitteen kanssa) helpottaa ja nopeuttaa talouden nimellistä (rahamääräisten suureiden) sopeutumista. Seuraavassa siis oletan, että rahaliiton "vastakohtana" olisi ollut kelluva valuuttakurssi ja inflaatiotavoitteeseen perustuva rahapolitiikka sellaisena kuin se esiintyi 1993-1998. (Kiinteällä, mutta sopeutettavalla valuuttakurssilla on molempien regiimien haitat muttei niiden etuja, kuten karvaasti koimme 1973-1992.)

”Kansallisen valuutan poistumisen myötä, nojaa viennin hintakilpailukyky työmarkkinoiden joustavaan jan nopeaan sopeutumiseen. Tämä joustavuusvaatimus ei koske pelkästään vientiteollisuutta vaan myös kotimarkkinoita, koska kotimarkkinahyödykkeitä käytetään (välituote)panoksena vientiteollisuudessa. Kotimarkkinahyödykkeet kilpailevat myös tuontihyödykkeiden kanssa! Inflaatio on Suomessa ollut keskimäärin euroaluetta nopeampaa. Tähän liittyvät ongelmat peittyivät Nokia-vetoiseen työn tuottavuuden kasvuun. Elektroniikkateollisuuden vajoamisen myötä, muiden alojen heikko tuottavuuden kasvu ja jopa supistuminen toi ongelmat pinnalle. Työmarkkinat eivät ole kunnolla siis sopeutuneet peruuttamattomasti kiinteään valuuttakurssiin. Sopeutuminen talouden häiriöihin, kuten Nokia romahdus, finanssikriisi jne., on ollut hidasta ja eikä se ole ollut riittävää.”

”Oma kelluva valuutta mahdollistaisi, mutta ei takaisi nopeamman sopeutumisen. Kelluva kurssi heijastaa välittömästi odotuksia talouden tilasta eli se esimerkiksi reagoi viiveettä esimerkiksi kilpailukykyä rapauttaviin työmarkkinasopimuksiin. Se toimii joustavan puskurin tavoin. On kuitenkin huomattava, että pidemmän aikavälin vientimenestyksen taustalla on reaalinen kilpailukyky eikä nimellisen valuuttakurssin muutokset (vrt Saksa) periaatteessa vaikuta siihen. Lisäksi on huomattava, että esimerkiksi valuuttakurssin heikkenemisellä on negatiiviset vaikutukset kotimarkkinasektoriin (ja kotitalouksien kulutukseen) eli vaikutukset eivät ole yksiselitteisesti positiivisia. ”

”Kelluva valuuttakurssi mahdollistaa pienelle avotaloudelle nopeamman korkojen nollarajalta poistumisen. Rahaliiton haitoiksi voidaan populistisesti laskea myös muiden maiden tukeminen tai finanssipolitiikan koordinaatio/yhteistyön syventäminen (ajautuminen liittovaltioon). Nämä voivat jossain tilanteessa olla myös rahaliiton etuja. Esimerkiksi Kreikka olisi tuskin voinut ylläpitää kotitalouksien nykyistä kulutustasoa itsenäisen valuuttakurssin oloissa. Köyhtyminen olisi tapahtunut voimakkaan inflaation kautta.”

”Keskeisin kysymys rahaliiton eduista ja haitoista liittyy siihen, mikä on rahaliiton vaikutus talouden rakenteisiin ja sitä kautta talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaaliin. Laajat hyvinvointivaikutukset tulevat nimenomaan pitkän aikavälin kasvupotentiaalista. Suhdanne vaihtelut ovat tämän rinnalla vain pientä kohinaa. Tämän kanavan suuruudesta ei ole oikeastaan minkäänlaista käsitystä eli luotettavia empiirisiä tutkimuksia. Konventionaalinen käsitys on se, ettei rahapoliittisella regiimillä vakaan inflaation oloissa ole vaikutusta talouden kasvupotentiaaliin, ts. raha on pitkällä aikavälillä neutraalia. ”

”Voidaan kuitenkin argumentoida, että rahaliitto "pakottaa"/edellyttää joustavuuden lisääntymiseen työmarkkinoilla. Tällä voi olla positiivisia vaikutuksia sitä kautta, että negatiivisen häiriön iskiessä yritykset voivat olla varmoja siitä, että niiden tuotannon vaihtelu on pienempää ja tämä epävarmuuden vähentyminen rohkaisee niitä investoimaan (sekä fyysiseen pääomakantaan että tutkimukseen ja tuotekehittelyyn) enemmän. Sama vaikutus voidaan luultavasti saada myös kelluvan valuuttakurssin oloissa. Mikäli hystereesi-vaikutuksen rooli taloudessa on suuri, keventää talouden sopeutumiskyky joko joustavien työmarkkinoiden avulla tai nimellisen valuuttakurssin avulla tätä vaikutusta. Koska Suomen työmarkkinat eivät ole joustavia, voidaan varovasti ajatella, että itsenäisen rahapolitiikan oloissa talouden kehitys olisi ollut vakaampaa. ”

”Vielä sananen siitä, miksi empiiristä tutkimusta rahaliiton tai rahapolitiikan vaikutuksista on niin vähän: tutkimuksessa joudutaan vertailemaan rakenteiltaan hyvin erilaisia maita. Lisäksi havaintojen lukumäärä on niin pieni, että johtopäätöksiin/löydöksiin liittyy hyvin suurta epävarmuutta. Rakenteellisten tekijöiden muutokset ovat niin hitaita ja niiden vaikutusviipeet niin pitkiä, että vertailu on entistäkin hankalampaa.”

2) ”Edellinen vastaukseni antaa näkemyksen siitä, miten taloutemme olisi voinut reagoida vuonna 2012 alkaneeseen taantumaan. Samalla täytyy kuitenkin pohtia mikä ajoi Suomen taantumaan.”

”Jos uskotaan, että taantuman syynä olisivat inflatoriset, kilpailukykyä rapauttavat palkkasopimukset, olisi itsenäisen rahapolitiikan oloissa rahapolitiikkaa kiristetty, mikä ei olisi välttämättä näkynyt korkojen nousuna, jos tavoitekorkotaso olisi nollarajan alapuolella. Valuuttakurssi olisi luultavasti välittömästi vahvistunut, mutta heikentynyt ajan mittaan. Tämän seurauksena vienti olisi aluksi kärsinyt, mutta kiihtynyt tulevina vuosina. Tämä vaihtoehto ei ole uskottava.”

”Jos uskotaan, ja tästä on selkeää evidenssiä, että kyseessä on tarjontahäiriö eli työn tuottavuuden lasku, on tällä ainakin seuraavat vaikutukset: valuuttakurssi heikkenisi, inflaatio kiihtyisi ja rahapolitiikka kiristyisi, mikä olisi välttämättä näkynyt korkojen nousuna jos tavoitekorkotaso olisi nollarajan alapuolella. Samalla työttömyys kasvaisi ja kulutus laskisi voimakkaasti, mutta nämä toipuisivat pikku hiljaa viennin kilpailukyvyn parantumisen myötä. Työmarkkinoiden joustavuus on avainasemassa näiden reaktioiden suuruudessa. ”

”Yhteistä näille skenaarioille on se, että itsenäisen rahapolitiikan oloissa vientisektori olisi elpynyt jonkin verran (oletuksena nykyinen vientirakenne) nykyistä nopeammin, mutta kotimarkkinasektori (erityisesti yksityinen kulutus) olisi supistunut nykyistä voimakkaammin. Ilman mallilaskelmia on vaikea arvioida kumpi vaikutus dominoi eli mikä olisi BKT:n kasvu. Lisäksi reaktioon vuonna 2012 olisi olennaisesti vaikuttanut se, olisiko nimelliskorkojen nollaraja sitonut rahapolitiikan käsiä lähtötilanteessa. ”

”Vertailu Ruotsiin ei ole suoraviivaista: palkanmuodostus lienee siellä joustavampaa; viennin rakenne on suotuisampi kuin Suomessa; Ruotsin rakenteelliset jäykkyyden liittyvät asuntomarkkinoihin.”

Mika Kuismanen, pääekonomisti, Suomen yrittäjät

1) ”Hyötyä. Euro on tuonut pienelle avoimelle taloudelle ennustettavuutta ja sitä kautta vakautta. Euron tuomat hyödyt ovat useimmille näkymättömissä (yritysten maksuliikenne, rahoituksen transaktiokustannusten aleneminen jne.) ja toisaalta niin arkipäiväisiä, että niiden poistuminen herättäisi suurtakin huomiota/vastarintaa. Markka-ajan rahapolitiikkaa ei varsinaisesti voida pitää suurena menestystarinana. Käsitykseni on, että ilman euroa Suomen rahoitusmarkkinoihin olisi kohdistunut viimeisten vuosien aikana huomattavan suurta painetta.”

2) ”Ei. Suomen heikon taloudellisen kehityksen taustalla ovat suurelta osin muut kuin valuuttaan liittyvät syyt. Kansainvälisen kaupan hiipuminen, kotimaassa tapahtuneet tuotannon rakennemuutokset ja kustannuskilpailukyvyn rapautuminen ovat vaikuttaneet Suomen taloudelliseen kehitykseen. Omalla kelluvalla valuutalla emme olisi pystyneet luomaan lisää kansainvälistä kysyntää tai estämään rakennemuutoksia. Lyhyellä aikavälillä joitain positiivisia vaikutuksia kustannuskilpailukykyyn oltaisiin voitu saada.”

Reijo Heiskanen, pääekonomisti, OP-ryhmä

1)”Eurosta on ollut hyötyä Suomelle. Matkan varrella euron valuuttakurssi on ollut Suomelle ensin edullinen ja nyt liian vahva. Euro on kuitenkin hyödyttänyt Suomea integroitumaan tiiviimmin kansainvälisille markkinoille, joten katson, että kokonaisuutena saldo on edelleen positiivinen.”

”Kelluva valuutta auttaa sopeutumaan esimerkiksi suhdannevaihteluihin tai vain Suomea koskeviin muutoksiin. Eurosta on kuitenkin pitkäaikaisempaa hyötyä, kun se laajentaa Suomen pieniä kotimarkkinoita ja vähentää pieneen maahan liittyvää epävarmuutta. Katson että, nämä pitkäaikaiset hyödyt puhuvat euron puolesta, vaikka Suomella onkin vielä paljon tekemistä sopeutumisessa yhteisen valuutan oloihin.”

”Suomen suurin rakenteellinen heikkous on pieni kotimarkkina. Euron avulla pienestä kotimarkkinasta aiheutuvaa haittaa on voitu pienentää. Aikoinaan yhteismarkkinaa valmistellessa tutkimus tuki selvästi syvenevästä markkinasta saatavia hyötyjä.”

”Euro on myös todennäköisesti vähentänyt markkinoiden heilunnasta johtuvaa epävarmuutta. Epävarmuudella on puolestaan tuoreiden selvitysten perusteella kielteinen vaikutus talouskehitykseen.”

”Miinustakin toki löytyy. Euron kurssi oli Suomelle liian heikko suuren osan ajasta ennen finanssikriisiä. Tämä tuki talouskasvua aina finanssikriisin saakka, mutta johti liian suureen kustannusten nousuun vähin erin jo ennen finanssikriisiä. Työmarkkinat eivät myöskään uusiutuneet vastamaan yhteisen valuutan vaatimaa joustavuutta. Finanssikriisin, viestintä- ja paperiteollisuuden vaikeuksien ja Venäjän kaupan romahduksen seurauksena kilpailukykyongelmat kasvoivat. Euron kurssi on nykyisellään liian vahva Suomen näkökulmasta, mikä haittaa talouden elpymistä.”

”Kokonaisuutena euron saldo on silti mielestäni Suomelle positiivinen. Euroa syytetään helposti niin Suomessa kuin muissakin maissa ongelmista, joiden todelliset syyt ovat muualla. Esimerkiksi syyt Italian heikkoon talouskasvuun löytyvät esimerkiksi Maailman talousfoorumin kilpailukykyselvityksestä, heikompi valuutta toisi vain lyhytaikaisen helpotuksen, kuten niin monesti ennen euroaikaakin.”

2) ”Kyllä. Vapaasti kelluva valuutta olisi heikentynyt, ja edesauttanut elpymistä. Aivan varmoja emme tosin tästä voi olla, sillä keskuspankin harjoittama politiikka olisi vaikuttanut valuuttakurssiin.”

”Valuutan heikkeneminen olisi tukenut Suomen elpymistä, mutta rakenteellisten uudistumisen tukemilla kilpailukykyä kohentavilla toimilla voi olla pidempiaikainen myönteinen vaikutus talouteen.”

”Viime aikaisten tutkimusten perusteella valuuttakurssivaihteluiden vaikutus on pienentynyt, mutta ei hävinnyt. Heikompi valuutta piristää vientiä lyhyellä aikavälillä ja edesauttaa myös kilpailussa tuonnin kanssa. Pidemmän päälle kustannukset kuitenkin tyypillisesti sopeutuvat valuuttakurssivaihteluihin, ja talouskehitys määräytyy ennen kaikkea tuottavuuden ja työpanoksen kehityksen perusteella. Tuottavuuden kasvun aiheuttama kilpailukyvyn vaikutus on näin merkittävämpi pidemmän ajan kehityksen kannalta.”

”Ennen finanssikriisiä Suomi puolestaan hyötyi heikommasta valuutasta suhteessa yksikkötyökustannuskehitykseen, mikä selittää kännykkäteollisuuden ohella vientimenestystä. Suomen ja Ruotsin vertailu tukee siis selvästi sitä, että valuuttakurssin vaihteluilla on merkitystä ja heikompi valuutta olisi tukenut Suomen elpymistä viime aikoina. Tästä ei kuitenkaan voi tehdä sitä johtopäätöstä, että euro olisi hyvä tai huono vaihtoehto Suomelle. Tällainen arvio täytyy tehdä paljon pidemmän aikajänteen perusteella ja tarkastella myös muita kuin makrotaloudellisia tekijöitä.”

Eero Lehto, ennustepäällikkö, Palkansaajien tutkimuslaitos

1) ”Eurosta on ollut Suomelle jonkin verran enemmän haittaa kuin hyötyä. Kansalaiset ovat hyötyneet matkustusmukavuuden lisääntymisen muodossa. Euron käyttöönoton myötä myös Suomen kulutustavaramarkkinoiden yhteys Eurooppaan on kasvanut. Tämä on laskenut hintoja Suomessa.”

”Suomen suhdanteiden eriaikaisuus Keski-Euroopasta on kuitenkin ollut ennakoitu suurempaa. Ensin 2000-luvun alkuvuosina, kun Saksalla vielä meni aika heikosti, euro (jonka kurssiin Saksan vaikuttaa enemmän kuin Suomi) oli Suomen tarpeiden kannalta aliarvostettu. Sitten kuin Suomelle ilmaantui suhteessa muuhun Eurooppaan nähden erityisongelmia – Nokian romahdus, paperin viennin heikko kehitys ja Venäjän viennin romahdus – euro oli tarpeidemme kannalta liian vahva.”

”Sitä paitsi olimme liian suuressa seurassa. Tämä ongelma havainnollistuu, kun tarkastellaan kruunun eurokurssia. Kruunu heikkeni suhteessa euroon voimakkaasti 2009, vaikka Suomen kokonaistuotanto supistui enemmän kuin Ruotsin. Vastaavasti kesästä 2012 alkaen Ruotsin vahvistunut kruunu alkoi heiketä uudelleen suhteessa euroon, vaikka bkt:lla mitaten Ruotsi kasvoi muuta Eurooppaa selvästi nopeammin. Taustalla olivat Ruotsin teollisuuden orastavat ongelmat ja Riskbankenin erittäin aggressiivinen rahapolitiikka. Kaikkiaan Riskbankenin avulla Ruotsi on onnistunut räätälöimään valuuttakurssin muutokset vastaamaan omia tarpeitaan. Kuluttajien matkustusmukavuuden ja ostovoiman kannalta eurolla on ollut myönteinen vaikutus, kun taas työllisyyden hoidon kannalta haitallinen vaikutus.”

2) ”Vapaasti kelluva valuutta olisi jouduttanut elpymistä.”

Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken

1) Suomi ei ole kyennyt sopeuttamaan talousjärjestelmäänsä eli lähinnä palkkojen muodostusta, työmarkkinoiden lainsäädäntöä, työllistymiseen kannustamista, kilpailun edistämistä taloudessa, julkisen sektorin tehokkaammaksi sopeuttamista ja yrittämisen kannustamista euro-olosuhteisiin sopivaksi, vaan jäänyt vanhan järjestelmänsä vangiksi. Vanhassa järjestelmässä talouden resurssit eivät uudelleensijoitu nykyisessä muutoksessa riittävän tehokkaasti, mistä seurauksena korkea rakennetyöttömyys sekä korkea julkisen sektorin alijäämä ja julkisen velan kasvu. ”

2) ”Kyllä osittain, koska oma valuuttamme olisi kriisissä todennäköisimmin heikentynyt.”

Roger Wessman, analyytikko, yrittäjä

1) ”Euro on selkeästi ollut epäonnistunut kokeilu, joka on synkentänyt koko Euroopan talouskehitystä eurokriisin alusta vuodesta 2010. Suurin osa tästä haitasta ei riipu sinällään Suomen eurojäsenyydestä. Euroalueen ongelmat olisivat synkentäneet Suomen talouskehitystä, vaikka olisimme jättäytyneet euron ulkopuolelle, jos muut nykyiset euromaat olisivat kuitenkin muodostaneet euron.”

”Suomen eurojäsenyyden haitat liittyvä lähinnä siihen, että sekä finanssikriisin jälkeistä taantumaa 2009, että vuonna 2012 alkanutta taantumaa olisi voitu vaimentaa antamalla oman valuutan heikentyä. Yhteisen valuutan hyödyt vähentyvinä kaupankäyntikuluina ovat todennäköisesti tähän verrattuna pieniä.”

2) ”Kyllä, jossain määrin.”

Seija Ilmakunnas, johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos.

1) ”Kyllä ja ei. Vaakakupissa kuitenkin kielteiset vaikutukset painavat enemmän tällä hetkellä.”

”Euron alkuaikoina Suomen talouskehitys oli varsin suotuisaa ja rahaliiton jäsenyydellä oli siinä oma osansa. Euron itsenäistä vaikutusta on tosin vaikea arvioida, sillä Suomen ja rahaliiton ulkopuolella olevan Ruotsin taloudet kehittyvät tällöin hyvin rinta rinnan. Rahaliiton ulkopuolella korkotaso olisi todennäköisesti kuitenkin ollut jonkin verran korkeampi ja korot vähemmän vakaita.”

”Finanssikriisin jälkeen tilanne on ollut toisin päin eli haitat ovat olleet hyötyjä suuremmat. Finanssikriisi yhdessä Suomen maakohtaisten takaiskujen kanssa on luonut tilanteen, missä oman rahapolitiikan menettäminen on ongelma. Kohtuuton sopeutuspaine kohdistuu vain työmarkkinoihin, koska maakohtaiset häiriöt eivät tunnu euron arvossa ja finanssipolitiikan liikkumavaraa ei ole rahaliiton budjettikurisääntöjen vuoksi. ”

2) ”Kyllä. Suomen markan ulkoinen arvo olisi tällöin laskenut enemmän kuin mitä euron arvo laski.”

Eva Österbacka, taloustieteen professori, Åbo Akademi

1) ”Tiedämme, että euro ehkä ei ole ollut paras vaihtoehto Suomelle, mutta on mahdotonta ennustaa miten toinen vaihtoehto, omaa vapaasti kelluva valuutta, olisi vaikuttanut Suomen talouskasvuun verrattuna euroon.”

2) ”Suuri ongelma Suomessa on korkea hintataso. Vapaasti kelluva valuutta olisi mahdollistanut devalvaation ja laskenut hintatasoa. On paljon hankalampaa toteuttaa sisäinen devalvaatio. Mutta on mahdotonta tietää, olisiko pelkkä devalvaatiota jouduttanut elpymistä tarpeeksi.”

Matti Pohjola, taloustieteen professori, Aalto-yliopisto

1) ”Hyötyä, sillä se on tuonut vakautta talouteen. Oma kelluva valuutta olisi ollut markan tavoin heikko ja volatiili. Suomen nykyiset ongelmat eivät johdu eurosta, sillä kansantalous on euroaikana kasvanut yhtä hyvin kuin Saksan. Kasvu oli myös yhtä hyvää kuin Ruotsissa vuoteen 2012 saakka.”

2)” Kyllä olisi, sillä vaikka vuonna 2012 alkanut taantuma ei johtunut eurosta, olisi oman valuutan heikentyminen auttanut teollisuutta sopeutumaan kysynnän supistumiseen.”

Heidi Schauman, pääekonomisti, Aktia

1) ”Euro on lisännyt vakautta ja ennakoitavuutta ja valuuttariski on pienentynyt. Euro on siis tuonut mukaansa myös hyviä elementtejä. Menestyksellinen pitkäaikainen osallistuminen yhteisvaluutta-alueeseen vaatii kuitenkin työmarkkinoilta enemmän joustoa kuin mitä Suomen työmarkkinoilla on tällä hetkellä. Etenkin palkat pitäisi pystyä sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen nopeasti. Oma valuutta olisi siis antanut enemmän joustoa ja sopeutumiskykyä taloudelle tilanteessa missä työmarkkinoiden joustot eivät ole olleet riittäviä.”

2) ”Oma valuutta olisi luultavasti helpottanut elpymistä ja kilpailukykyyn liittyvät ongelmat olisivat olleet pienemmät.”

Aki Kangasharju, pääekonomisti ja

Pasi Sorjonen, ekonomisti, Nordea

1) ”Haittaa. Eurojäsenyydestä oli taloudellista hyötyä finanssikriisiin saakka, koska rahoitusmarkkinat olivat markka-aikaa vakaammat ja sisämarkkinaintegraatio syveni. Finanssikriisistä alkaneella ajanjaksolla olemme kärsineet eurosta sekä omien ongelmiemme että euron valuvikojen vuoksi.

”Emme varautuneet riittävästi oman valuutan puuttumiseen ja huonoihin aikoihin finanssipolitiikan ylijäämillä tai työmarkkinoiden joustomahdollisuuksia lisäämällä emmekä ole pystyneet toteuttamaan tarvittavia korjauksia tarpeeksi nopeasti kriisin alettuakaan. Koska varautuminen ja kriisiin reagoiminen ovat olleet puutteellista, oman valutaan puuttuminen on pahentanut kriisiämme.”

”Olemme lisäksi joutuneet eurokriisin maksumieheksi erilaisten apupakettien muodossa. Finanssikriisistä alkaneet tappiot ovat mielestäni suuremmat kuin sitä ennen kokemamme hyödyt, joskaan siitä minulla ei ole numeerista näyttöä. Jos varautuminen ja kriisiin reagoiminen olisi ollut parempaa, euron valuviat olisivat tuoneet meille vähemmän haittoja ja tähänastiset hyödyt voittaisivat haitat. Toivottavasti tulevaisuudessa pystymme kääntämään jäsenyyden taas hyödyksi omilla uudistuksilla ja eurojärjestelmän uudistuksilla.”

2) ”Kyllä. Suomella on eri tutkimustavoista riippuen noin 10–15 prosentin vaje kilpailukyvyssä. Tämä olisi korjaantunut hetkessä valuutan devalvoitumisen kautta. Devalvoituminen ei olisi kuitenkaan poistanut rakenneuudistusten tekemisen tarvetta, joskin paine niiden tekemiseen olisi ollut nykyistäkin pienempi.”

Tapio Palokangas, taloustieteen professori, Helsingin yliopisto

1) ”Eurosta oli selvästi hyötyä Suomelle noin vuoteen 2010 saakka, koska sen avulla päästiin eroon devalvaatio- ja inflaatio-odotuksista, ja se vakautti hintatasoa, korkokantaa ja ulkomaankauppaa. Sen jälkeen se alkoi haitata, koska euromaat alkoivat poliittisten paineiden vuoksi rikkoa omia sääntöjään eli muun muassa no bail out -lauseketta”

2) ”Mikä tahansa muu joustava makromuuttuja kuin työllisyys olisi helpottanut elpymistä. Se mikä sen olisi pitänyt olla, ellei vaihtokurssi, on hyvä kysymys, johon minullakaan ei ole suoraa vastausta.”

”Kenties Suomen työehtosopimusjärjestelmän olisi voinut rakentaa niin, että se olisi kokonaisuutena toiminut kuin joustava vaihtokurssi: reaalipalkat olisivat nousseet positiivisen ja laskeneet negatiivien ulkoisen shokin vaikutuksesta. Tämä olisi kuitenkin vaatinut työmarkkinajärjestöiltä enemmän luovuutta ja keskinäistä luottamusta: mikään paikallinen sopiminen ei siihen yksin riitä.”

”Lisäksi muutokset olisi pitänyt tehdä hyvänä aikana (so. ennen vuotta 2010). Silloin kun ”tuli on jo nurkan alla”, kaikki menevät puolustusasemiin, mikä vaikeuttaa tasapuolisten ja kestävien reformien tekemistä.”

Pekka Sauramo, erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos

1) ”On ollut enemmän haittaa kuin hyötyä.” Suomi olisi tarvinnut oman valuutan, koska Suomen viimeaikaiset talousvaikeudet ovat pitkälti johtuneet Suomen talouteen kohdistuneista erityisshokeista – ekonomistijargonilla epäsymmetrisistä šokeista: Nokian romahtamisesta ja teknologiavetoisesta paperin kysynnän laskusta. Ruotsin esimerkki osoittaa, että pienikin maa voi pärjätä hyvin omalla kelluvalla valuutalla.”

2) ”Kyllä. Oleellista on se, että Suomen talousvaikeudet ovat johtuneet Suomea (eikä kaikkia EMU-maita) kohdanneista šokeista/häiriöistä. Suomella olisi huomattavasti enemmän talouspoliittista liikkumavaraa ja talouspoliittista välineistöä käytössään, mikäli meillä olisi oma valuutta.”

Tom Berglund, taloustieteen professori, Svenska Handelshögskolan

1) ”Sekä että. Tuonut lisää avoimuutta ja tehostanut kilpailua kotimarkkinoilla. Vaikeuttanut talouden sopeutumista kännykkätuotannon romahduksen jälkeen. Voi olla, ettei Nokian menestys olisi samalla lailla "sokaissut" jos meillä olisi ollut oma valuutta, joten näin jälkikäteen katsottuna ehkä enemmän haittaa. Vertailu Ruotsiin indikoi myös, että oma valuutta olisi ollut parempi, joskin Ruotsilla lähtökohtaisesti oli paremmat mahdollisuudet oman uskottavan valuutan ylläpitämiseen kuin mitä Suomella olisi ollut.”

2) ”Kyllä. Yksikkötyövoimakustannukset olisivat alentuneet valuutan heikkenemisen myötä mikä olisi parantanut työllisyystilannetta ja osallistumisastetta.”

Seppo Kari, tutkimusohjaaja, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.

1) ”Aluksi hyötyä lopuksi haittaa, nettovaikutus ehkä kuitenkin positiivinen. Eurosta ja sitä edeltävästä EMU-prosessista oli aluksi merkittävää hyötyä. Toi ryhtiä talouspolitiikkaan, alensi korkotasoa ja loi vakaan perustan kansainväliselle kaupalle. Myöhemmin ei eletty kiinteän valuuttakurssin edellyttämällä tavalla ja Suomi menetti kilpailukykyään. Oli myös huonoa onnea. Vuodesta 2012 eteenpäin Suomen talous olisi tarvinnut lisää sopeutumismekanismeja.”

2) ”Kyllä. Kelluvasta valuutasta olisi tilapäistä apua. Suomen talouden saaminen käyntiin olisi kuitenkin edellyttänyt ja edellyttää kuitenkin myös paljon muuta. Heikko työmarkkinoiden sopeutuminen ja tuottavuuden kasvu sekä ylisuuri julkinen sektori keskeisiä ongelmia, joihin valuutan devalvoituminen ei auta. Kestävää kasvua voidaan synnyttää vain uudistamalla rakenteita.”

Markus Jäntti, julkistalouden professori, Helsingin yliopisto ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.

1) ”On ja ei. Yhtäältä euro on tuonut vakautta toimintaympäristön (korot, valuuttakurssit) mikä vähentää epävarmuutta. Toisaalta mahdollisuus sopeutua valuuttakurssien kautta on mennyt. Ei kuitenkaan ole selvää olisiko ulkopuolella jääminen aidosti ollut mahdollisuus.”

”Toisaalta Suomen talouspoliittinen historia ennen EMU:a ei häikäise; mikään ulkopuolinen taho ei muistaakseni pakottanut suomea revalvoimaan 1980-luvun lopussa. Uskon kuitenkin, että Suomen on ollut parempi eurossa kuin olisi ollut ulkopuolella.”

2) ”Valuutan olisi voinut antaa heiketä jolloin – sikäli kuin kustannustasomme on liian korkea -- kustannustaso olisi alentunut suhteessa kauppakumppaneihin. Toisaalta, sama efekti oltaisiin voitu saavuttaa erilaisin sisäistä devalvaatiota muistuttavien keinoin tai maltillisilla työmarkkinaratkaisuilla. Se olisi kuitenkin vaatinut parempaa talouspoliittista koordinaatiota kuin ainakaan silloiset vallassa olivat kykenivät tarjoamaan.”

Olli Koski, pääekonomisti, SAK

1) ”Kiinan pääministeri Zhou Enlain on sanottu arvioineen Ranskan suuren vallankumouksen 1789 vaikutusta länsimaiden kehitykseen toteamalla ”Liian aikaista sanoa.” Sama pätee euroon. Euron ensimmäisten olemassaolovuosien aikana sen hyvät puolet näyttäytyivät (vakaus, kaupankäynnin lisääntyminen, investoinnit) ja nyt viime vuosina sen huonot puolet (yksi sopeutumiseen tarvittava jousto on poissa, rahoitusmarkkinoiden valvonnan ja kriisiensietokyvyn puutteet) ovat tulleet esiin. Euron vaikutuksia arvioitaessa pitäisi ottaa kantaa myös sen vaikutuksiin laajempaan yhteiskuntapolitiikkaan, ml. ulko- ja turvallisuuspolitiikka.”

”Joka tapauksessa eurojäsenyys on peruuttamaton. Munakokkeli on tehty ja emme voi enää palata takaisin ehjiin muniin. Älylliset ja poliittiset voimavarat on suunnattava nyt eurojärjestelmän vikojen korjaamiseen ja jäsenmaiden finanssipoliittisten puskureiden vahvistamiseen.”

2) ”Kyllä. Kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen on ollut yksi Suomen ongelmista ja se olisi parantunut nopeammin kelluvalla valuutalla. Esimerkiksi öljyalan suuret ongelmat Norjassa ovat lievittyneet valtaosin kruunun kelluvan kurssin avulla – Suomessa vastaavasti Nokian ja metsäteollisuuden rakennemuutosten seuraukset olisivat aikanaan lievittyneet valuutan ulkoisen arvon alenemisella, mikä olisi tukenut korvaavaa vientiteollisuutta. Ongelmien perussyihin oma valuutta ei olisi tuonut ratkaisua.”

Tuomas Malinen, tutkija, Helsingin yliopisto

1) ”Asiasta käyty keskustelu on Suomessa ollut pitkään luokatonta. Huomattava tutkimuskirjallisuus sekä käytännön kokemukset muun muassa IMF:n lainaohjelmista, jotka lähes poikkeuksetta ennen Kreikan avustusohjelmia sisälsivät vaatimuksen valuuttakiinnityksen purkamisesta, puoltavat oman valuutan hyötyjä etenkin taantumissa ja talouskriiseissä.”

”Hyöty syntyy siitä, että valuutan ulkoisen arvon muutokset vastaavat sekä kotimaisen tuotantorakenteen että kotimaisen tuotannon globaalin kysynnän muutoksiin.”

”Oma valuutta voi olla haitaksi vain, jos rahapolitiikkaa hoidetaan äärimmäisen huonosti tai jos keskuspankkia käytetään valtion budjettialijäämän kattamiseen (setelirahoitus). On likipitäen mahdoton ajatus, että Suomi olisi hoitanut euroaikana rahapolitiikkaansa katastrofaalisen huonosti, koska meillä on siitä jo vuosikymmenien kokemus (kelluvasta valuuttakurssista muutaman vuoden hyvä kokemus). Setelirahoitukseen emme myöskään olisi normaalioloissa lähteneet (valtion alijäämiä rahoitettiin viimeksi keskuspankista sotiemme aikaan).”

”Eniten omasta (kelluvasta) valuutasta on hyötyä silloin kun suurin osa vientiteollisuuden välituotteista (palvelut ym.) tuotetaan maan sisällä. Tällöin valuutan ulkoisen arvon laskun (devalvoitumisen) vaikutus parantaa maan kustannuskilpailukykyä lähes täysimääräisesti. Huomattava osa suomalaisten vientiyritysten ostamista palveluista ja tuotannosta tehdään kotimaassa.”

”Suomen oman valuutan ulkoinen arvo olisi noussut (revalvoitunut) IT-kuplan aikaan, jolloin se olisi rajoittanut pääomien virtausta maahan ja siten kuplan kasvamista. Vuonna 2008 valuutan ulkoinen arvo olisi todennäköisesti laskenut huomattavasti, mikä olisi auttanut vientisektoriamme.”

”GnS Economics simuloi vuonna 2012 vientimme kehityksen jos olisimme pysyneet markassa. Tuloksiemme mukaan vientimme volyymi olisi vuonna 2011 ollut noin 15 prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla kuin nyt. On hyvin hankala sanoa, kuinka paljon suurempi Suomen bruttokansantuote olisi, jos meillä olisi oma valuutta. On kuitenkin lähes varmaa, että BKT:mme olisi selkeästi nykyistä korkeampi. ”

2) ”Kyllä. Euroopan vuonna 2010 alkanut velkakriisi saavutti kulminaatiopisteensä vuonna 2012, jolloin euroa uhkasi hajoaminen. Tuolloin euroalueen BKT laski hetken aikaa. Jos Suomella olisi ollut oma valuutta, olisi sen ulkoinen arvo hyvin todennäköisesti laskenut Euroopan kokonaiskysynnän vähentyessä. Tämä olisi tukenut vientisektoriamme ja sitä kautta Suomen talouskasvua. ”

”Ukrainan kriisin ja Venäjän pakotteiden iskiessä vuonna 2014, oma valuuttamme olisi myös hyvin todennäköisesti devalvoitunut, koska tuotteiden ja sitä kautta valuutan kysyntä Venäjältä olisi laskenut, mikä olisi auttanut vientisektoriamme. ”

Jukka Pirttilä, taloustieteen professori, Tampereen yliopisto

1) ”Otin Penn World Tables -datasta reaalisen ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen asukasta kohti vuoden 2011 dollareissa vuosilta 1990–2014. Valitsin ei-euromaita Ison-Britannian, Ruotsin ja Sveitsin ja mielestäni aika sopivia verrokkimaita euroalueelta: Ranska, Suomi ja Itävalta.”

”Tutkin regressiomallilla, onko bruttokansantuotteen kehitys ollut suotuisempaa näissä euromaissa vuoden 1999 jälkeen ja onko talous toipunut paremmin vuoden 2008 kriisin jälkeen. Tämän pikaisen analyysin perusteella maiden välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää muutosta talouskehityksessä euron käyttöönoton jälkeen. Kriisin jälkeen ei-euromaat ovat toipuneet nopeammin, mutta tämäkään ero ei ole tilastollisesti merkitsevä.”

”Tämä harjoitus on vain pieni kurkistus aineistoon. Kysymys yhteisvaluutasta on sen verran iso, ettei sitä voi tällaisella analyysillä ratkaista, vaan tarvitaan huolellisempaa analyysiä. Voi olla, ettei kysymykseen saada koskaan lopullista vastausta. ”

2) ”Talousteorian perusteella on kuitenkin syytä uskoa että palkkajäykkyyksistä johtuen euron ulkopuolella olo ja kelluvan valuutan devalvoituminen olisivat nopeuttanut Suomen kilpailukyvyn parantumista kriisin jälkeen.”

Saara Tamminen, erikoistutkija, Valtio taloudellinen tutkimuskeskus

”Euroon liittymisen pitkän aikavälin vaikutuksista Suomen taloudelle ja viennille ei ole tarpeeksi tutkimustietoa selkeiden johtopäätösten tekemiseen ja kyseisen aiheen tutkiminen jälkikäteen on empiirisesti hyvin haastavaa.”

”Oman valuutan pitäminen olisi saattanut nopeuttaa taloudellisista laskusuhdanteista nousemista. Tämä olisi kuitenkin riippunut siitä, miten markan arvo olisi muuttunut suhteessa kaikkien päävientimarkkinoiden valuuttoihin ja tästä kellään ei luonnollisesti ole tietoa.

”Toisaalta euroalue on ollut jo pidemmän aikaa suurin yksittäinen vientikohde Suomelle: noin 25-35 prosenttia viennistä on suuntautunut euroalueelle Tilastokeskuksen ja Tullin tietojen mukaan ja tältä osalta vientiä on saatu poistettua valuuttakurssiriskit euron avulla.”

”Valuuttakursseihin ja niiden vientivaikutuksiin liittyen tulee yleisesti ottaen huomata, että deflaatio voi nostaa hintakilpailukykyä varmasti vain siltä osalta tuotantokustannuksia, jotka ovat kotimaisia. Ulkomaisten välituotteiden käyttö tuotannossa on kasvanut merkittävästi tuotantoprosessien hajotessa globaalisti ja tämän takia valuuttakurssivaihtelut voivat syödä merkittävänkin osan deflaation tuomasta lopputuotteen hintakilpailuedusta, mikäli samaan aikaan ulkomaisten välituotteiden hinta nousi.”

”Lisäksi tulee huomata, että hintakilpailun on kansainvälisissä tutkimuksissa todettu olevan merkittävä kilpailukykytekijä lähinnä selkeästi homogeenisille, eli täysin samanlaisille, tuotteille. Nykyisin kuitenkin suurin osa Suomen vientihyödykkeistä on heterogeenisia, eli ne eroavat jotenkin kilpailijoiden tuotteista ostajan näkökulmasta. Heterogeenisten tuotteiden kohdalla koetulla laadulla ja yrityksen maineella on tutkimusten mukaan merkittävämpi vaikutus myyntiin kuin hinnalla. Homogeenisissa tuotteissakin esimerkiksi myyjän maine ja tuotteiden toimitusvarmuus ja -ajoitus voivat vaikuttaa merkittävästi myyntiin hinnan lisäksi. ”

2) ”Tästäkään ei ole selkeää tutkimustietoa.”

Niku Määttänen, tutkimusjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

1) ”Euro on hyödyttänyt suomalaisia ainakin vähentämällä matkailijoiden valuutan vaihtamiseen liittyviä kustannuksia ja vähentämällä yritysten kohtaamia valuuttakurssiriskejä. Lisäksi yhteinen valuutta on omiaan lisäämään kansainvälistä kauppaa, mikä sekin hyödyttää kuluttajia. Nämä hyödyt ovat vuositasolla luultavasti suhteellisen pieniä, mutta ne realisoituvat vuodesta toiseen.”

”Finanssikriisin jälkeen eurojäsenyys on toisaalta aiheuttanut Suomelle tilapäisiä kustannuksia. Kiinteä valuuttakurssi on hidastanut talouden sopeutumista työn tuottavuuden laskuun ja johtanut yhdessä palkkajäykkyyksien kanssa hintakilpailukyvyn heikkenemisen. Lopputuloksena on ollut teollisuustyöpaikkojen liiallisen nopea tuhoutuminen ja työttömyyden kasvu.”

”Näiden tilapäisten kustannusten ja pysyvien hyötyjen vertaaminen toisiinsa on hankalaa, semminkin kun emme tiedä miten hyvin Suomen Pankki olisi onnistunut oman rahapolitiikan toteuttamisessa. Pidän kuitenkin hyvin mahdollisena, että toistaiseksi euron haitat ovat olleet suurempia kuin hyödyt.”

”Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että euroon liittyminen olisi ollut virhe, puhumattakaan että Suomen kannattaisi erota eurosta. Jatkossa yhteiseen valuuttaan liittyvät hyödyt voivat hyvinkin ylittää siihen liittyvät kustannukset. Olisi kuitenkin toivottavaa, että jatkossa palkanmuodostus reagoisi nopeammin kielteisiin tuottavuusshokkeihin.”

2)” Kyllä. Jos Suomella olisi ollut oma valuutta, se olisi viime vuosina todennäköisesti heikentynyt moniin muihin valuuttoihin nähden. Tämä olisi kohentanut vientiteollisuuden hintakilpailukykyä ja työllisyyttä ja vahvistanut sitä kautta myös kotimaista kysyntää.”

Jussi Mustonen, pääekonomisti, Elinkeinoelämän keskusliitto

1) ”Kyllä ja ei. Koska kontrafaktuaali puuttuu, niin arvio riippuu muun muassa aikahorisontista ja arvauksista, millaista talouspolitiikka tai palkanmuodostus olisivat olleet ilman eurokytkentää. Tai mukaillen Zhou Enlaita Ranskan vallankumouksen vaikutuksista: liian aikaista sanoa.”

”Erkaantuminen verrokkimaa Ruotsista tapahtui 2009, suuren finanssikriisin jälkeen. Tätä ennen pärjättiin vähintään yhtä hyvin kuin Ruotsi, mutta kruunun devalvoituminen varmastikin suojasi Ruotsia tuolloin. Tosin sen jälkeen kruunu revalvoitui voimakkaasti.”

2) ”Kyllä, luultavasti ainakin jonkin verran. Tulisi arvata mitä kaikkea muuta olisi tapahtunut työmarkkinoilla, finanssipolitiikassa ja niin edelleen , ja mikä olisi ollut Suomen keskuspankin institutionaalinen asema ja rahapolitiikkadoktriini.”

Ari Hyytinen, taloustieteen professori, Jyväskylän yliopisto

1) ”On ollut hyötyä, mutta on ollut monia yllättäviäkin, ei-toivottuja seurauksia. Kysymys on vaikea, koska mitään yhtä yksiselitteistä mittaria euron hyödyille tai haitoille ei ole. Asiaa voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta, kuten talouden ja geopolitiikan kannalta, tai mikro- ja makronäkökulmista.

”Yhteisen valuutan ja sisämarkkinoiden etuja ja haittoja on siis varsin vaikeaa mitata. Mikrotasolla, eli esimerkiksi yritysten ja kotitalouksien näkökulmasta, valuuttakurssivaihteluiden ja -riskin poistuminen euroalueen sisällä on epäilemättä ollut eduksi esimerkiksi pk-yritysten vientitoimintaa ajatellen. ”

”Vastaaminen näin laveaan kysymykseen on vaikeaa siksikin, että vastaus edellyttää sen arvioimista, miten Suomen talous olisi kehittynyt, jos se ei olisikaan osa euroaluetta. Merkittävä osa Suomen talouden nykyongelmista on rakenteellisia, joten niiden osalta oma kelluva valuutta ei olisi tuonut välitöntä ratkaisua. Sopeutumismekanismit toki olisivat olleet erilaiset, jos Suomella olisi oma kelluva valuutta. On varsin hankalaa arvioida esimerkiksi sitä minkälaisia suhdanne- ja rakennepoliittisia päätöksiä tai työmarkkinaratkaisuja olisi tehty, jos Suomella olisi ollut kelluva valuutta.”

2) ”Mahdollisesti, mutta ei välttämättä. Vastaus riippuu osin aikajänteestä sekä siitä, minkä syiden ajattelee olleen syynä taantumaan ajautumiselle.”

”Elpyminen on ollut osin hidasta muun muassa rakenteellisista ongelmistamme johtuen ja osin kansainvälisen investointikysynnän heikkoudesta. Kelluvan valuutan mahdolliset edut olisivat liittyneet siihen, että oma valuutta olisi devalvoitunut. Tämä olisi tukenut muun muassa vientisektoria lyhyellä tähtäimellä, mutta se ei olisi välttämättä auttanut talouden rakenteellisten ongelmien ratkaisemisessa.”

”On vaikea sanoa, olisiko elpyminen ollut merkittävästi nopeampaa tai kestävämmällä pohjalla, koska esimerkiksi monet talouspoliittiset päätökset olisivat epäilemättä olleet hyvin erilaisia, jos Suomella olisi ollut oma valuutta. Ainakin siis mekanismit, joiden myötä talous olisi sopeutunut, olisivat olleet erilaisia. Kelluvan valuutan oloissa julkisen sektorin velkaantumistakin olisi arvioitava eri lähtökohdista kuin mitä nyt tehdään.”

Vesa Kanniainen, taloustieteen professori, Helsingin yliopisto

1) ”Euro on ollut Suomelle ja Euroopalle väärä ratkaisu – vain Saksa on siitä hyötynyt. Keskeinen lainalaisuus kansainvälisessä taloudessa on tuottavuuskehityksen eriytyminen maittain. Tämä johtaa tuotannontekijäkorvausten vaihtotasekehityksen erilaistumiseen. Valuuttakurssin kiinnittäminen maiden rahojen välille keinotekoisesti ei ole ratkaisu vaan ongelmien äiti. Sopeutuminen epäsymmetrisiin shokkeihin edellyttää, että rahan hinta joustaa etenkin, jos työn hinta ei sitä tee.”

”Kuten lordi Keynes aikanaan varoitti Bretton Woods -järjestelmää luotaessa, ilman pysyviä korvaavia tulonsiirtoja maiden välillä Bretton Woods ei tule kestämään. Eikä kestänyt. Kaikki itsenäisten valtioiden valuuttaunionit ovat ajallaan kaatuneet. Englannin keskuspankin edellinen pääjohtaja Mervyn King päätyi euron osalta varsin pessimistiseen näkemykseen kirjassaan 2016.”

”Pysyvistä tulonsiirroista eri alueiden välillä tarjoaa esimerkin kunkin maan sisäinen aluepolitiikka, jolla pysyvästi tuetaan heikompien alueiden tulokehitystä. Tämä koskee myös euroaluetta.”

2) ”Liittokohtainen työmarkkinaratkaisu 2008 oli Suomelle tuhoisa. Oma raha ja joustava valuuttakurssi olisivat auttaneet Suomea. Ne auttoivat Ruotsia, jolla edes ei ollut työmarkkinaongelmaa.

”Ylivoimainen tutkimustieto kansainvälisestä taloudesta kertoo, miten valuuttakurssin muuttaminen käynnistää suhteellisten hintojen muutosten kautta elpyminen maassa, jonka valuutta on ollut ylihinnoiteltua.”

”Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen BKT:n kehitys on vuodesta 2007 jäänyt jälkeen 47,9 prosenttia vastaavaa Ruotsin kehitystä. Kuluneena vuonna Ruotsin kruunu on heikentynyt 10 prosenttia suhteessa euroon. Vaikka Ruotsin vahvuus ei johdu kruunusta, joustava kruunu on auttanut silloin, kun on ollut tarvetta.”

Mika Maliranta, tutkimusjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

1) ”Eurosta on ollut hyötyä. Kun ajattelee sitä tilannetta, missä Suomen kansantalous oli euroon liityttäessä, pidän hyvin mahdollisena, suorastaan todennäköisenä, että eurosta oli hyötyä Suomen kasvukilpailukyvylle. Päätös lisäsi vakautta ja vahvisti Suomen integroitumista Eurooppaan.”

”Vakaat tulevaisuudennäkymät luultavasti omalta osaltaan kannusti yrityksiä pitkäjänteiseen investointitoimintaan Suomen maaperällä. Sen kasvun hedelmiä pääsimme nauttimaan useiden vuosien ajan. Toki tätä on vaikea todistaa varmasti puoleen tai toiseen, koska emme voi toistaa tilanne toisella ratkaisulla; samaan virtaan ei voi astua kahdesti tällaisissa asioissa, emme me eikä Ruotsi.”

2) ”Euroon liityttäessä keskeinen kysymys oli kasvukilpailukyky, nyt haaste on ollut selvemmin kustannuskilpailukyvyn puolella. Kelluva valuutta olisi korjannut kustannuskilpailukykyämme vaikka väkisin. Nyt tilannetta on jouduttu korjaamaan vaikeammalla ja hitaammalla tavalla.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Suomen talous
  • Euro
  • Eurokriisi

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    2. 2

      Stand up -koomikko Iikka Kivi katuu höyrähtämistään Halla-ahon ajatuksiin – ei voi olla ”vähän kuin ilta- tai viikonloppunatsi”

    3. 3

      Punttisalilla aloittelijat ja hyvän perimän omaavat ovat vahvoilla – HS listasi seitsemän vinkkiä lihasten kasvattamiseen

    4. 4

      Kyypartiomies Mikko Turunen puolustaa pahamaineisia käärmeitä – video näyttää, kuinka haastattelutilanne muuttuikin kyyn yllätys­hyökkäykseksi

    5. 5

      Pariskunta muutti kaupungista maalle, hankki eläinlauman ja ryhtyi tuottamaan ruokaansa itse – ”Ensimmäisessä teurastuksessa seisoin nurkan takana sormet korvissa”

    6. 6

      Trump raivostui Obamalle – Syyttää edeltäjäänsä tumpeloinnista venäläis­hakkeroinnin estämisessä

    7. 7

      Luonnonvastaisista, sairaista koiraroduista pitää päästä eroon

    8. 8

      Kaukolämpöputken rikkoutuminen täytti Mannerheimintien tulikuumasta höyrystä Svenska Teaternin edustalla – Lämpimän käyttöveden jakelussa esiintyy häiriöitä parin korttelin alueella

    9. 9

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    10. 10

      Diabeetikko Arto Lukkarin, 53, ei ennustettu elävän yli kolmikymppiseksi – nyt hänet palkittiin sitkeydestä Harvardin yliopiston kunniamitalilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    2. 2

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    3. 3

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    4. 4

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    5. 5

      Kyypartiomies Mikko Turunen puolustaa pahamaineisia käärmeitä – video näyttää, kuinka haastattelutilanne muuttuikin kyyn yllätys­hyökkäykseksi

    6. 6

      Punttisalilla aloittelijat ja hyvän perimän omaavat ovat vahvoilla – HS listasi seitsemän vinkkiä lihasten kasvattamiseen

    7. 7

      7 vuotta sitten Alex kuuli olevansa oikeasti Alexander, venäläisten vakoilijoiden poika – oikeus päätti nyt antaa hänelle Kanadan kansalaisuuden takaisin

    8. 8

      Kaukolämpöputken rikkoutuminen täytti Mannerheimintien tulikuumasta höyrystä Svenska Teaternin edustalla – Lämpimän käyttöveden jakelussa esiintyy häiriöitä parin korttelin alueella

    9. 9

      Kaljaa läikkyy ja hyttyset syövät, mutta kun Ukkometso jyrähtää soimaan, ei märkiä housuja muista enää kukaan – Tältä näyttää juhannushurmos Himoksella

    10. 10

      Trump raivostui Obamalle – Syyttää edeltäjäänsä tumpeloinnista venäläis­hakkeroinnin estämisessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    5. 5

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    8. 8

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    9. 9

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää