Valikko
Talous

Vatt ja Etla suosittavat rohkeaa verouudistusta – osinkoverotus uusiksi ja oman pääoman kulu vähennykseksi

”Verotuksesta tulisi tehdä neutraalia eli sellaista, ettei se ohjaa yritysten investointipäätöksiä. Kun tämä onnistuu, verotus tukee parhaiten tuottavuutta ja talouskasvua”, Vattin Seppo Kari sanoo.

Nykyinen yritys- ja osinkoverotus suosii sekä velaksi investoimista että varojen makuuttamista yhtiöissä verosuunnittelusyistä, vaikka hyvä verotus olisi neutraalia.

Tähän johtopäätökseen päätyy Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen Vattin ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan keskiviikkona julkaistu raportti. Raportin teosta vastasivat Vattin tutkimusohjaaja Seppo Kari ja Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen.

”Verotuksesta tulisi tehdä neutraalia eli sellaista, ettei se ohjaa yritysten investointipäätöksiä. Kun tämä onnistuu, verotus tukee parhaiten tuottavuutta ja talouskasvua”, Kari sanoo.

”Suomen verotuksen vääristymät eivät ole kauheita, mutta kaikki kivet kannattaa kääntää haitallisten asioiden minimoimiseksi.”

Raportti suosittelee, että vauraita yhtiöitä suosivaa listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotusta remontoitaisiin niin, että vahvasti huojennettuja osinkoja saisi nostaa nykyistä vähemmän. Nykyisin saa nostaa vahvasti huojennettuja osinkoja enintään kahdeksan prosenttia yhtiön omasta pääomasta.

Oma pääoma tarkoittaa yhtiön varallisuuden ja velkojen erotusta. Nykyinen raja tarkoittaa, että vauraiden yhtiöiden omistajat saavat osinkotulonsa huomattavasti pienemmällä verotuksella kuin muut.

Uutta rajaa painettaisiin merkittävästi alas, raportti ehdottaa. Lattia olisi markkinakorko, mikä nykyään tarkoittaa 1–2 prosenttia. Investointien tuottovaatimus vaihtelee eri yritysten välillä jo pelkästään verotuksen, esimerkiksi listaamattomien yritysten verokohtelun takia, raportissa todetaan.

Nykyinen verotus ohjaa pääomia eri yritysten välillä tavalla, jolla voi olla haitallisia vaikutuksia talouteen. Jos yritysverotusta rukattaisiin uusiksi, yritysten tuottovaatimukset olisivat yhdenmukaisia. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että verotus ei ohjaisi investointeja vaan ne tehtäisiin liiketaloudellisin perustein.

Raportissa ehdotetaan myös yhteisöveron uudistamista niin sanotun ACE-mallin tapaisesti.

Muun muassa Belgiassa voimassa olevassa järjestelmässä yritys saa vähentää oman pääoman kustannuksen vuosittaisessa verotuksessa.

Kustannus lasketaan vaihtoehtoisesta tuotosta, jos yritys olisi sijoittanut pääoman markkinoille, esimerkiksi joukkolainoihin.

Raportti ehdottaa myös, että investoinneista vuosittain tehtävät vähennykset saataisiin paremmin vastaamaan niiden todellista arvonalenemista.

Tällä hetkellä yritykset voivat joidenkin investointien osalta tehdä verotuksessa todellista arvonalenemista suurempia vähennyksiä.

Suuri vähennys keventää investoinnin verotusta alkuvuosina ja johtaa korkeampaan verotukseen loppuvuosina. Verotus tekee siis tietyistä investoinneista houkuttelevamman kuin toisista, vaikka niille ei olisi mitään taloudellista perustetta.

Lisäksi yhtiöiden tappiontasausmahdollisuuksia tulisi raportin mukaan laajentaa.

Yritykset saavat Suomessa nykyään vähentää tappioitaan tulevien vuosien voitoista, kymmenen vuoden ajan.

Vattin tutkimusjohtajan Karin mukaan vähennysoikeus voisi olla ikuinen, koska se voisi parantaa riskinottohalukkuutta.

Perinteisesti listaamattomien yhtiöiden poikkeukselliseen verokohteluun puuttuminen on osoittautunut poliittisesti vaikeaksi tehtäväksi suomalaisessa edunvalvontayhteiskunnassa.

Esimerkiksi professori Sixten Korkman muisteli viime syksynä EK:n järjestämässä verotilaisuudessa elävästi, kuinka hän oli ihmetellyt vuonna 2010 sitä, että lobbarit eivät pyörineet käytävillä, kun hän oli mukana luovuttamassa Martti Hetemäen verotyöryhmän raporttia silloiselle valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle (kok).

Raportti sisälsi muun muassa esityksen osinkojen kannustinasteen kohtuullistamisesta.

”Tarkkaan kuunnellen Katainen sanoutui irti mietinnöstä jo sen vastaanottaessaan. Lobbarit olivat iskeneet väliin. He olivat rauhallisina koska tiesivät, että asia oli jo hoidettu”, Korkman kertoi tuolloin.

Valmistelut verotuksen muuttamiseksi ovat eri tahoilla hyvässä vauhdissa. Valtiovarainministeriön ylijohtajan Terhi Järvikareen johtaman yritysveroryhmän ehdotuksia odotetaan tammikuun loppuun mennessä.

Työryhmän odotetaan esittävän muutoksia myös tulo- ja osinkoverotukseen.

Raportin julkistustilaisuudessa paikalla olleet etujärjestöjen veroasiantuntijat suhtautuivat uudistuksiin epäilevästi.

Esimerkiksi Suomen Yrittäjien johtaja Anna Lundén puolusti osinkojen yrittäjävähennystä sillä, että hänen mukaansa kiinteistösijoituksistakin saa nykyisin seitsemän prosentin riskitöntä tuottoa.

Karin mukaan riskipitoisten sijoitusten tuotot ovat väärä vertailukohta.

Raportin muina tekijöinä ovat Jarkko Harju, Aliisa Koivisto, Tero Kuusi, Tuomas Matikka, Mika Pajarinen, Olli Ropponen, Petri Rouvinen ja Tarmo Valkonen.

Veroraportin muita kiinnostavia tietoja

Keskiviikkona julkistettu veroselvitys on harvinaisen mielenkiintoista ja hyvin pureksittua selvitystyötä siitä, miten Suomen yhteisö- ja pääomaverotus toimii suhteessa lähimpiin kilpailijamaihin.

Siinä käydään myös kiihkotta läpi sitä, minkälaisia taloudellisia haittoja verotus aiheuttaa investoineille, jos verotus ei ole tasavertaista kaikkia kohtaan.

Ohessa keskeisiä poimintoja selvityksen eri kohdista:

Suomen 20 prosentin yritysvero on matala

Selvityksessä vertailtiin Suomen yhteisö- ja pääomaverotusta suhteessa viiteen vertailumaahan, Ruotsiin, Norjaan, Britanniaan, Saksaan ja Viroon.

Selvityksen mukaan Suomen yhteisöverokanta on verrattain matala suhteessa muiden Pohjoismaiden ja muiden Länsi-Euroopan maiden verokantoihin. Yhteisöverotus kattaa muun muassa yritysten verotuksen.



Yhteisöverokanta vaihtelee tarkastelluissa maissa 20 prosentista noin 30 prosenttiin. Suomen verokanta sijoittuu vaihteluvälin alarajalle yhdessä Britannian ja Viron kanssa. Viroa lukuun ottamatta vertailun kaikissa maissa veropohja on nettotulo.

Yleisemmin raportti pitää Suomen yhteisöveroa varsin toimivana:

”Suomen yhteisöverotus on tasoltaan ja rakenteeltaan varsin lähellä vertailumaiden järjestelmiä. Verokanta on suhteellisen matala, veropohjaa määrittelevät säännöt ovat vertailukelpoisella tasolla muiden maiden kanssa ja julkisella vallalla on käytössään muidenkin maiden käyttämät keinot veropohjan turvaamiseksi.”

Suomeen kannattaa investoida

Laskelmissa tutkittiin myös sitä, miten Suomi verottaa ulkomaista investoijaa verrattuna siihen, että tämä päättäisi tehdä saman investoinnin kotimaassaan. Esimerkiksi sitä, kannattaako ruotsalaisen yhtiön sijoittaa ennemmin Suomeen kuin Ruotsiin.

Viroa lukuun ottamatta ulkomaisen vertailumaan on kannattavampaa investoida Suomeen kuin kotimaahansa.

Suomen verojärjestelmä todettiin lisäksi vertailussa ”erittäin kilpailukykyiseksi” suomalaisen investoijan näkökulmasta.

Laskelmissa vertailtiin myös sitä, miten Suomen verojärjestelmä kannustaa tekemään investointeja erilaisiin kohteisiin, esimerkiksi koneisiin.

”Yksittäisistä investoinneista Suomen verojärjestelmä vaikuttaa kannustavan erityisesti tekemään koneinvestointeja velkarahoituksella. Selvityksen mukaan sama ilmiö toteutuu vertailumaissa”, selvityksessä todetaan.

Britanniaa lukuun ottamatta velkarahoituksella tehtyjen investointien verorasitus oli kaikissa vertailumaissa pienempi kuin muilla tavoilla rahoitettujen investointien.

Listaamattomissa yhtiöissä investointi ei aina edes maksa mitään

Suomessa laskelmissa huomattiin yksi perin mielenkiintoinen verotuksesta johtuva ilmiö: omalla pääomalla rahoitetun investoinnin pääomakustannus voi olla listaamattomien yhtiöiden osalta jopa negatiivinen.

”Matala pääomakustannus seuraa tuottoastekynnyksen alittavan osingon matalasta veroasteesta sekä kynnyksen tason määrittävän tuottoasteen korkeudesta suhteessa vaihtoehtoistuottoon.”

Suomi pärjää eri mittareilla

Kansainväliset yritykset ratkaisevat investointinsa usein sillä perusteella, mikä on kannattavuusrajalla olevan investoinnin verokohtelu. Tätä mittaa investoinnin efektiivinen rajaveroaste eli EMTR.

Selvityksen mukaan keskimääräinen ETMR on Suomessa hyvin samanlainen kuin keskimäärin vertailumaissa.

Toinen monikansallisten yritysten käyttämä veroastemittari on EATR, joka kuvaa investoinnin keskimääräistä efektiivistä (toteutuvaa) veroastetta.

”Laskelmien valossa viidestä vertailumaasta vain Virossa ulkomaisen investoijan EATR on alempi kuin Suomessa. Saksassa ja Norjassa EATR on selvästi korkeampi ja Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa hieman korkeampi kuin Suomessa.”

Näin ACE-malli toimisi

ACE-mallin käytöönotto eli oman pääoman kulun ottaminen vähennyskelpoiseksi menoksi tarkoittaisi melkoista muutosta suomalaiseen yhteisöverojen laskemiseen.

Sen käyttöönotto tarkoittaa yleensä yhteisöverojen nostoa vähennyksen rahoittamiseksi.

ACE-vähennys on ollut käytössä Belgiassa vuodesta 2006 ja Italiassa vuodesta 2011. Se sisältyy myös Euroopan komission lokakuussa 2016 antamaan esitykseen direktiiviksi yhteisestä yritysveropohjasta.

ACE-vähennys lasketaan kertomalla yrityksen edellisen vuoden taseen (korjattu) oma pääoma ACE-korolla.

Selvityksen mukaan keskipitkien valtionlainojen koron on arvioitu sopivan ACE-koron viitekoroksi.

”Pyrittäessä neutraaliin verotukseen ACE-vähennyksen käyttöönotto edellyttäisi muutoksia nykyiseen henkilötason verotukseen. Yksinkertaisin vaihtoehto olisi luopuminen listaamattomien yhtiöiden osinkohuojennuksista henkilöverotuksessa.”

Verotuksen neutraalisuuden perustelu

”Yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta verojärjestelmän tulisi olla mahdollisimman neutraali, koska tällöin verotuksen aiheuttamien käyttäytymisvaikutusten tehokkuustappiot muodostuvat pieniksi.”

”Jos yritystason verotuksen ja omistajan verotuksen muodostamassa kokonaisuudessa kaikkia pääomatuloja – yrityksestä saatuja ja muita pääomatuloja – verotetaan samalla efektiivisellä veroasteella ja jos poistoasteet vastaavat pääoman kulumista, verotus on neutraalia investointien suhteen.”

Kevyen osinkoverotuksen etuja

”Sille, että osaa osinkotuloista verotetaan suhteellisen kevyesti, on olemassa hyviä perusteluita. Kevyt osinkoverotus pienentää oman pääoman kaksinkertaisen verotuksen aiheuttamia ongelmia. Kaksinkertaisella verotuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että yritysten omistajilleen jakamaa tuottoa verotetaan yleensä kahteen kertaan, eli ensin yhteisöverolla ja sen jälkeen henkilötasolla osinkoverotuksen muodossa. Tämä johtuu siitä, että toisin kuin lainakorot, oman pääoman kustannukset eivät ole vähennyskelpoisia yhteisöverotuksessa.”

”Vastaavasti verotus yleensä suosii vierasta pääomaa (lainaa) suhteessa omaan pääomaan. Matala osinkoveroaste tasoittaa oman ja vieraan pääoman verokohtelua.”

Kevyen osinkoverotuksen haittoja

”Osinkoverotukseen liittyvä kahdeksan prosentin tuottoraja on kuitenkin hyvin korkea, ainakin verrattuna suhteellisen riskittömiin markkinakorkoihin. Tämän voidaan osoittaa muuttavan selvästi yritysten investointikannustimia verrattuna järjestelmään, jossa kaikkia osinkoja verotetaan samalla veroasteella, tai järjestelmään, jossa tuottoraja on selvästi matalampi.”

Verosuunnittelun haitallisuudesta

Raportin kirjoitustapa on varovainen. Esimerkiksi huoli yhtiöiden käytöstä verosuunnittelun välineinä ilmaistaan näin:

”Kun yhteisöverokannat ovat alentuneet voimakkaasti ja myös pääomatulon verokannat ovat kohtuullisen matalia, yrityksen omistajille voi syntyä kannustin muuntaa työpanokseen perustuvaa tuloa yhteisöjen voitoiksi, jotka välittyvät omistajille edelleen osinkoina ja myyntivoittoina. Vastaavasti matala yhteisöverokanta suhteessa henkilötason pääomaverotukseen, kannustaa yksityishenkilöitä siirtämään sijoitusvarallisuuttaan yrityksen nimiin. Voi olla perusteltua pyrkiä välttämään myös näiden kannusteiden syntymistä.”

”Pohjoismaissa on kehitetty 1980-luvun lopulta lähtien verorakenteita, joilla kotitalouksien ja yritysten verosuunnittelua on pyritty torjumaan heikentämättä investointikannusteita.” [virkkeiden lopussa olevat lähdeviitteet poistettu.]

Viron veromallin kritiikkiä

”Viron jaetun voiton yhteisövero suosii siis investointien rahoittamista velalla ja pidätetyillä voitoilla. Uusi osakepääoma on sen sijaan kallis rahoitusmuoto. Nämä piirteet kannustavat aloittamaan uusi yritystoiminta pienellä osakepääomalla.”

”Viron jaetun voiton yhteisövero kannustaa yksityishenkilöitä kanavoimaan tulonsa yrityksiin ja organisoimaan sijoitustoimintansa yhtiön kautta.”

”Pohjoismaiden verouudistuksissa on pidetty tärkeänä sitä, että verotus ei vääristä taloudellisen toiminnan organisoitumista eikä synnytä pääomien lukittumista olemassa oleviin yrityksiin.”

”On selvää että Viron tuloverotus on ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa.”

Fakta

Keskeisiä veroasteita


 Vauraista listaamattomista yhtiöistä omistajat voivat kukin nostaa enintään 150 000 euroa vuodesta 7,5 prosentin efektiivisellä veroasteella.

 Yksityishenkilö puolestaan maksaa pörssiyhtiön osinkotuloista 25,5 prosentin efektiivisen veron, kun pääomatulo jää 30 000 euron alle.

 Ansiotulon ylin rajaveroaste oli 57,6 prosenttia vuonna 2015.

 Yhteisövero on 20 prosenttia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Verotus
  • Yritykset
  • Investoinnit
  • VATT

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    2. 2

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Kehäradan lipunmyynti on ajoittain ruuhkautunut Helsinki-Vantaalla – ”Oli säälittävää nähdä turhautuneet ulkomaalaiset ja kärsimättömät suomalaiset yhden lippuautomaatin edessä”

    5. 5

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    6. 6

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    7. 7

      Macronin ja ranskalaisten kuherruskuukausi on ohi – suosio hiipuu, tyytymättömät moittivat kivikasvoiseksi muuttunutta presidenttiä ylimieliseksi ja itsevaltaiseksi

    8. 8

      Lihavuus lisääntyy joka puolella maailmaa – Suomessa on lihavia Ruotsia enemmän, mutta maailmassa olemme vain keskitasoa, kertoo 195 maan vertailu

    9. 9

      Päihtyneitä kuljettajia liikkuu juuri nyt maanteillä muuta vuotta enemmän – katso, moniko rattijuoppo on jäänyt kiinni kotikunnassasi tänä vuonna

    10. 10

      Vladimir Putin on kokenut koiraihminen, mutta aina hän ei käyttäydy vastuullisen koiranomistajan lailla – Putinin Konni päätyi luontonsa vastaisesti pelottelutehtäviin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    3. 3

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    4. 4

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    5. 5

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    6. 6

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    7. 7

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    8. 8

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    9. 9

      Turvapaikan­hakijana Suomeen tullut lääkäri joutuu odottamaan vuosia, että saa harjoittaa ammattiaan – Kotouttamiseen sijoitettiin enemmän rahaa kuin koskaan, mutta näkyykö se käytännössä?

    10. 10

      Lääkäri Pippa Laukka tyrmää epäilyn: ”Lankutuksella ei saa selän rasitusmurtumaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    9. 9

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    10. 10

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    11. Näytä lisää