Valikko
Talous

”Tuli hyvä mieli, tämähän on ihan mahtava juttu” – HS seuraa kahta perustulon saajaa kahden vuoden ajan

Paltamolainen Mari Saarenpää ja helsinkiläiset Sini Marttinen ja Heidi valikoituivat arvalla mukaan hallituksen perustulokokeiluun.

Tämän ihmisen luulisi saavan töitä.

Mari Saarenpäällä, 30, on tuore puutarhuri-merkonomin tutkinto, monen vuoden työkokemus myynnin tehtävistä, fiksut jutut ja hän esiintyy kameran edessä vakuuttavammin kuin moni poliitikko.

Mutta Saarenpää asuu Paltamossa, Kainuussa.

Paikka on upea. Etelärinteessä sijaitsevan omakotitalon ikkunoista aukeaa näkymä Oulujärvelle. Naapurin lapset harjoittelevat hiihtoa talon takana metsän reunassa kulkevalla valaistulla hiihtoladulla. Koulu ja kunnan keskustan muut palvelut ovat lähellä.

Vain töitä ei ole. Joka kuudes paltamolainen on työtön.

Nyt Suomen hallitus haluaa tietää, löytääkö Saarenpää töitä helpommin, kun hänen tähän asti saamansa työmarkkinatuki vaihdetaan perustuloon.

Saarenpää on yksi niistä 2 000 suomalaisesta, jotka valittiin vuoden vaihteessa arvalla mukaan perustulokokeiluun. Hän saa kahden vuoden ajan 560 euroa kuukaudessa rahaa, joka ei pienene tai lakkaa, vaikka hän onnistuisi löytämään täysipäiväisen työn.

”Ensireaktio oli huoli. Menetänkö minä tässä nyt jotain? Sitten kun luin Kelan lähettämää kirjettä pidemmälle, tuli hyvä mieli, tämähän on ihan mahtava juttu.”

Saarenpää asuu kymmenvuotiaan Veeti-pojan ja Oiva-koiran kanssa vuokralla kihlattunsa äidin luona. Kihlattu Tuomas Härkönen asuu insinööriopintojen takia virallisesti 40 kilometrin päässä Kajaanissa, missä hän on myös töissä autoliikkeessä.

Pariskunta tapasi yhteisellä työpaikalla Helsingissä viitisen vuotta sitten. Sinne Saarenpää oli muuttanut opiskelemaan Imatralta jo 17-vuotiaana. Media-assistentin opinnot jäivät kesken, kun Veeti syntyi. Saarenpää oli 19-vuotias.

Hoitovapaan jälkeen hän oli seuraavat vuodet myyjänä lemmikkieläinkaupassa ja logistiikkayhtiö Schenkerillä.

”Työmarkkinoissa on valtava ero Helsingin ja Paltamon välillä. Siellä sai aina vakituista ja kokoaikaista työtä, kun vaan oli halukas ja näki vaivaa työnhaussa. Täällä vakituisen työn löytäminen on vaikeaa.”

Vaikka Kainuun työllisyystilanne oli tiedossa, nuori perhe päätti neljä vuotta sitten lähteä pois Helsingistä, kun Veeti tuli kouluikään.

”Veetillä on aspergerin syndrooma. Viimeinen pisara oli se, että hänelle ei järjestynyt pienryhmäpaikkaa lähikoulusta, vaan hänen olisi pitänyt kulkea julkisilla välineillä Herttoniemeen. Se tuntui mahdottomalta ajatukselta”, Saarenpää kertoo.

Iso ja ihmisrakas valkoinenpaimenkoira Oivakaan ei oikein sopeutunut kaupunkiin, ja Saarenpää ajatteli, että itsellekin olisi tärkeätä saada vihdoin tutkinto.

”Me olimme kaikki vähän burnoutissa siitä elämästä. Se ei ole vain sanonta, että Helsingissä kaikilla on koko ajan kauhea kiire. Täällä elämä on oikeasti huomattavasti rauhallisempaa. Tosin täällä huomaan itse olevani aika nopealiikkeinen”, Saarenpää sanoo.

Nuori pari sai opiskelupaikat Kajaanista. Saarenpää valmistui merkonomiksi viime keväänä ja pääsi kesäksi töihin K-kauppaan. Lokakuussa työt loppuivat, eikä uutta ole vielä löytynyt. Muuten elämä sujuu hienosti.

Veeti viihtyy koulussaan. Matematiikassa hän on mennyt ikätovereistaan ohi aikaa sitten.

”Veeti on myös tosi musikaalinen, hän soittaa pianoa ja rumpuja.”

Talvipäivät kuluvat helposti Oivan ja Veetin kanssa tai vaikka hiihtämässä. Lumitöitäkin Paltamossa riittää.

”Vähän yksinäistä täällä silti on aamupäivisin, kun talo on tyhjä. Töihin olisi ihana taas päästä.”


Auttaako perustulo pääsemään töihin?

Suomen perustulokokeilu on saanut valtavasti huomiota maailmalla. Se johtuu siitä, että jonkinlainen perustulo on alettu nähdä yhä vakavammin otettavana ratkaisuna länsimaiden työmarkkinoiden murrokseen ja vähenevän työn jakamiseen.

Ideaa perustulosta on kehitelty yhteiskuntafilosofien parissa vuosikymmeniä. Eri ajattelijat ovat tavoitelleet perustulolla hyvin erilaisia tavoitteita.

Muun muassa belgialainen filosofi Philip Van Parijs on kehittänyt ideaa perustulosta ihmisen todellisen vapauden edellytyksenä.

Kun tyydyttävää kokopäivätyötä ei riitä kaikille, perustulo antaisi ihmisille vapauden päättää, käyttääkö ajastaan vähemmän työhön ja enemmän taiteisiin tai vaikka vapaaehtoistyöhön, kun kaikille maksettaisiin perustoimeentulo ilman velvoitteita.

Uusliberalistinen taloustieteilijä Milton Friedman on kehitellyt teoriaa perustuloa muistuttavasta negatiivisesta tuloverosta. Friedman halusi päästä eroon tehottomasta tukibyrokratiasta.

Negatiivinen tulovero tarkoittaa, että automaattisesti joustava verohelpotusten ja tuen yhdistelmä korvaisi monimutkaiset tukijärjestelmät. Eräänlainen negatiivinen tulovero on otettu Britanniassa asteittain käyttöön vuodesta 2013 alkaen.

Perustulosta on toivottu myös ratkaisua hyvinvointiyhteiskunnissa esiintyviin työmarkkinoiden loukkuihin. Avokätiset ja byrokraattiset tukijärjestelmät aiheuttavat sen, ettei työttömän aina kannata ottaa työtä vastaan, koska hän menettäisi lähes palkkaa vastaavan summan tukia.

Pelkkä riski tukien menettämisestä ja niiden uudellen hakemisen vaiva voivat estää pienten työkeikkojen vastaanottamisen.

Suomessa muun muassa vihreiden Osmo Soininvaara on puhunut ja kirjoittanut paljon perustulosta ratkaisuna loukkuihin.

Viime vuosina perustulosta on haettu vastausta ennen kaikkea työmarkkinoiden murrokseen. Tutkijat ennustavat, että suuri osa keskiluokan vakaista ja hyvin palkatuista työpaikoista häviää seuraavien vuosikymmenten aikana, kun älykkäät koneet ja tietokoneet tekevät suuren osan työstä.

Yhä suurempi osa tuotannon lisäarvosta ohjautuu silloin pääomalle ja sen omistajille. Jäljellä olevien töiden ja tulojen jakamiseen on siis keksittävä uusia tapoja.

Perustulo helpottaa huomattavasti esimerkiksi Helsingin Ullanlinnassa Huvilakadulla asuvan Sini Marttisen, 34, tilannetta.

Makuuhuoneen nurkissa on kaksi kiinalaista antiikkituolia.

”Ne hankin, kun olin vapaaehtoistyössä Kiinassa ja Hongkongissa.”

Seinillä on itse otettuja valokuvia Keniasta, Italiasta ja Kuubasta. Pöydillä on muistoesineitä muilta matkoilta.


Marttinen syntyi Pakistanissa, missä hänen vanhempansa tekivät kehitysyhteistyötä Suomen lähetysseuran työntekijöinä. Suomeen perhe muutti, kun Marttinen oli kuusivuotias.

Kansainvälinen lapsuus vaikutti niin, että viidestä siskoksesta kolme asuu ulkomailla. Marttinen opiskeli ensin tradenomiksi ja jatkoi sitten opintojaan Skotlannin Edinburghissa maisteriksi asti. Työpaikka löytyi tanskalaisesta it-firmasta, jossa Marttinen veti viisi vuotta kansainvälistä koulutuspalvelutiimiä Euroopan eri kaupungeissa.

”Kaksi vuotta sitten kesäloman jälkeen huomasin haluavani takaisin Suomeen. Jatkoin työtä yrittäjäpohjalta. Viime keväänä pomoni kuitenkin ilmoitti, että minun pitäisi tulla Kööpenhaminaan tai muuten työt loppuvat. Tein valinnan, että en lähtenyt”, Marttinen sanoo.

Sen jälkeen Marttinen on etsinyt uutta oman alan työpaikkaa, tehnyt keikkatyötä muun muassa Shelter-ravintolassa ja tuttavan pakopelejä järjestävässä yrityksessä sekä paljon vapaaehtoistyötä vähävaraisten perheiden, vankien ja turvapaikanhakijoiden kanssa.

Hän on SPR:n Kallio-Käpylän osaston hallituksessa ja keräyspäällikkö.

Työnhakukin on pari kertaa jo melkein tärpännyt, mutta hyviä hakijoita on yleensä paljon ja onnistuminen usein pienestä kiinni.

”Minulle työstä putoaminen ei onneksi ollut niin suuri pudotus, kun olin tehnyt yrittäjänä töitä yksin jo pitkään. Minulla oli myös säästöjä ja hyvät turvaverkot. Voin aina tarvittaessa mennä vanhempien jääkaapille tai pyytää muuten apua. Tekemisestä minulla ei ole pulaa”, hän kertoo.

Marttinen on silti harkitsemassa muuttoa. Kaksion vuokran maksaminen Ullanlinnassa alkaa tehdä tiukkaa säästöistä huolimatta.

Työttömän kohtaama byrokratia on yllättänyt Marttisenkin.

Kaikki HS:n haastattelemat perustulokokeilun osallistujat kertovat, että aivan ensimmäinen reaktio ylimääräiseen Kelan kirjekuoreen oli pelästys. Olenko jättänyt jotain raportoimatta, olenko tehnyt virheen, peritäänkö jotain takaisin?

Työtön saa tienata 300 euroa ilman, että tuki pienenee, sen jälkeen käteen jää puolet lisätulosta. Sovitellun päivärahan hakeminen edellyttää jokaisen palkkatulon raportoimista. Se taas voi viivästyttää tukien maksatusta viikoilla, kun käsittely on ruuhkautunut.

”Luulisi, että papereiden käsitteleminen on niille työntekijöillekin turhauttavaa”, Marttinen sanoo.

Myös te-toimisto voi edellyttää työttömältä jatkuvaa raportointia ja toimenpiteitä. Saarenpään täytyy päivittää säännöllisesti cv:tään verkossa ja tehdä toimiston määräämiä tehtäviä.

”Varsinaisen työnhaun kanssa sillä ei ole mitään tekemistä”, hän sanoo.

Paperisota ja jatkuva laskelmoiminen on myös lamauttavaa.

Tähän tilanteeseen verrattuna perustulo tuo sekä Saarenpään että Marttisen elämään ison muutoksen. Jos tulee toimeen perustulolla ja keikkatöillä, viranomaisiin ei tarvitse pitää jatkuvaa yhteyttä.

”Tuntuu paljon turvallisemmalta, kun keikkahommat eivät enää vähennä tukia tai viivästytä niiden saamista. Yrittäjyyteenkin palaaminen helpottuisi nyt huomattavasti”, Marttinen sanoo.

Saarenpää arvelee, että Paltamon ja Kajaanin seudulta voi olla vaikea saada kokopäivätyötä, mutta perustulon turvin vähemmilläkin tunneilla tulisi toimeen.

Perustulokokeilua on kritisoitu muun muassa siitä, ettei se anna todellista kuvaa perustulon vaikutuksesta, koska malli on epärealistinen. Kokeiluun osallistujat saavat pitää verottoman perustulon täysimääräisenä, vaikka he onnistuisivat hankkimaan 5 000 euron kuukausitulot.

Kokeilun laajentaminen sellaisenaan koko väestöön maksaisi Osmo Soininvaaran arvion mukaan 15 miljardia euroa. Siihen ei Suomella olisi millään varaa.

Käytännössä perustulo verotettaisiinkin pois vähitellen tulojen kasvaessa niin, että jo keskituloisella perustulosta ei jäisi mitään käteen. Se tarkoittaisi työssä käyvien veroasteiden huomattavaa nousua, mikä taas aiheuttaisi kannustinongelmia työssä käyvien osalta.

Perustulo ei siis poistaisi kannustinloukkuja niin tehokkaasti kuin kokeilun valossa saattaa näyttää.

Pahimmat kannustinloukut koskevat joka tapauksessa kalliiden vuokrien kaupungeissa asuvia työttömien huoltajien lapsiperheitä. Suurten tukisummien ja päivähoidon maksuhelpotusten aiheuttama tuloloukku voi olla niin syvä, ettei pieni perustulo heilauttaisi yhtälöä kovin paljon kannustavammaksi.

Mutta näille kolmikymppisille, jotka tekevät paljon pätkätöitä, perustulo näyttäisi sopivan loistavasti.

Helsinkiläinen 36-vuotias tanssija Heidi on perustulosta ikionnellinen.

”Minulla kävi hirmu hyvä tuuri. Tämä työ koostuu yleensä melko lyhyistä projekteista, jotka usein vielä rahoitetaan apurahoilla. Perustulo helpottaa tilannetta paljon”, Heidi sanoo. Hän ei halua esiintyä jutussa koko nimellään.

Hänellä on juuri käynnistynyt projekti, joka tietää muutaman kuukauden palkkatyötä, mutta siinäkin välissä on tauko, joka olisi aiheuttanut perheen toimeentuloon taas epävarmuutta ja tarkoittanut riskiä tukien viivästyksistä. Nyt Heidi voi olla sen ajan pelkän perustulon varassa.

Aviomieskin on freelancer, jonka tulot ovat epäsäännöllisiä.

”Joka kuukausi mietimme, miten tulot riittävät. Byrokratia on sellainen, ettei ihan kaikkia pikkutöitä ole kannattanut tai uskaltanut ottaa vastaan”, Heidi sanoo.

HS haki perustulokokeilun osallistujia lehti- ja nettijutuilla. Kutsuun vastasi kolmikymppisiä melko hyvin koulutettuja naisia. Se ei tietenkään ole työttömyyden koko kuva, mutta kertoo siitä, että työttömyys kohtaa nyky-Suomessa hyvin monenlaisia ihmisiä koulutustasosta riippumatta.

Työttömyyttä on myös erilaista ja monen tasoista. Monet luovat alat koostuvat nykyään pätkätöistä, eikä vakituisia virkoja ole. Taiteilijalle työttömyys tarkoittaa ehkä vain taukoja projektien välillä.

Joku olisi valmis tekemään melkein työtä kuin työtä ansaitakseen palkkansa. Osalla työttömyys tarkoittaa sitä, ettei ole löytänyt oman alan työtä, vaikka muuta työtä ehkä olisi tarjolla.

Helsinkiläinen Sini Marttinen arvelee, että hankkimalla enemmän esimerkiksi ravintola-alan keikkatyötä hän voisi saavuttaa tulotason, jolla tulisi toimeen ilman tukiakin.

”Mutta silloin ei jäisi enää aikaa ja energiaa riittävästi oman alan töiden hakuun. Tietysti mietin, miten kauan minulla on oikeus toimia näin”, Marttinen sanoo.

Marttinen kokee joka tapauksessa olevansa etuoikeutettu monella tavalla.

”Ylipäätään arvostan valtavasti, että meillä on järjestelmä joka tarjoaa perusturvan erilaisissa elämäntilanteissa. Niin ei ole suurimmassa osassa maailmaa”, hän sanoo.

”Työttömyys voi olla meillä kaikilla joskus edessä itsestämme riippumattomista syistä. Luen surullisena, kuinka työttömiä usein keskustelupalstoilla kommentoidaan laiskoiksi ja loisiksi. Otan sen henkilökohtaisesti.”

Vapaaehtoistyössä hän kohtaa paljon vähemmistöryhmiä ja syrjäytymisvaarassa olevia. Se on korostanut tukiverkostojen tärkeyttä ja merkitystä.

”Olen miettinyt paljon, mikä erottaa minut toisesta ihmisestä. Miksi toinen on ajautunut todella vaikeisiin tilanteisiin? Ero voi olla vain siinä, ettei sillä toisella ole ollut ketään aikuista, joka olisi ollut vieressä tukemassa. En minäkään olisi välttämättä selvinnyt lukiosta, ellei äitini olisi auttanut vieressä läksyissä.”


Perustulo on kahden vuoden kokeilu

Hallituksen perustulokokeilu alkoi vuodenvaihteessa ja kestää kaksi vuotta. Kokeilun 2 000 osallistujaa valittiin satunnaisotannalla eri puolilta Suomea. He saivat tietää valinnasta Kelan vuodenvaihteessa lähettämästä kirjeestä. Osallistuminen on pakollista.

Osallistujat ovat 25–58-vuotiaita, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa viime marraskuussa. Heille maksettiin ensimmäinen 560 euron suuruinen perustulo viime maanantaina.

Perustulo vähennetään saajan muista tuista. Jos peruspäiväraha tai työmarkkinatuki on ollut perustuloa suurempi, työtön saa erotuksen yhä Kelalta.

Jos työttömyysetuus on ollut pienempi kuin 560 euroa, työtön saa perustulon myötä suuremman kuukausisumman. Perustulon saa verottomana toisin kuin työttömyysturvan, joka on verollista tuloa.

Työtön saa kokeilun kestäessä pitää perustulonsa kokonaisuudessaan, vaikka hän saisi työpaikan. Tämän uskotaan kannustavan työttömiä myös pienempipalkkaisiin ja satunnaisiin töihin.

Palkkatulot vaikuttavat kuitenkin muihin etuuksiin, kuten mahdolliseen asumistukeen.

Perustulon saajan ei toisaalta tarvitse raportoida lisäansioista tai hakea aktiivisesti töitä, jos hän ei perustulon lisäksi saa työttömyysetuutta tai toimeentulotukea. Te-toimiston palveluista kieltäytyminen voi alentaa toimeentulotukea.

Perustulon saanti keskeytyy, jos henkilö lähtee asepalvelukseen, alkaa saada eläkettä tai muuttaa pysyvästi ulkomaille. Kokeiluun osallistuvien pitää itse ilmoittaa Kelalle näistä muutoksista etuuksissaan.

Perustulon saaja voi tehdä ulkomaille korkeintaan 30 päivän yhtäjaksoisen matkan ilman perustulon katkeamista. Jos tekee pitemmän matkan, perustulon piiriin voi palata matkan päätyttyä.

Perustulokokeilu perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan. Perustulolla yritetään yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja poistaa kannustinloukkuja, jotka tekevät työn vastaanottamisen monilla tuilla eläville kannattamattomaksi.

Koska perustulolla korvataan pääasiassa olemassa olevia etuuksia, kokeilu ei ole kovin kallis. Sen lasketaan tuovan 7,5 miljoonaa euroa lisäkuluja kahden vuoden aikana.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Perustulo

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    2. 2

      Poliisi vahvistaa epäillyn pommimiehen henkilöllisyyden, yksi uhreista 8-vuotias – Tämä tiedetään Manchesterin iskusta

    3. 3

      Fossiililöytö mullistaa ihmisen kehityshistorian: sukulinja erkani apinoista Euroopassa eikä Afrikassa

    4. 4

      CIA:n entinen johtaja: Kaikille on selvää, että Venäjä sekaantui ”röyhkeästi” Yhdysvaltojen presidentin­vaaleihin

    5. 5

      Roger Moore on kuollut – rakastettu Bond-näyttelijä esitti salaista agenttia ”pilke silmäkulmassa”

    6. 6

      Poikkeuksellinen tuomio: tuntematonta miestä puukottanut nuori nainen joutuu suorittamaan vankeutensa kokonaan

    7. 7

      Oslolainen Noah, 20, tunsi olevansa väärässä kehossa jo viisivuotiaana – Norja vapautti translakiaan, ja Suomesta tuli ainoa sterilointia vaativa Pohjoismaa

    8. 8

      Auto kaatui kyljelleen ja pysäytti liikenteen Helsingin keskustassa

    9. 9

      Herttoniemestä kadonnut Harry Karjalainen löytyi kuolleena Sipoonkorvesta

    10. 10

      Tutkijat paikansivat 40 geeniä, jotka säätelevät älykkyyttä – niistä löytyi myös yllättävän vahva yhteys autismiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi vahvistaa epäillyn pommimiehen henkilöllisyyden, yksi uhreista 8-vuotias – Tämä tiedetään Manchesterin iskusta

    2. 2

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    3. 3

      Stubb lipsautti paneelissa: ”Luotin johonkuhun liikaa, ja se kostautui”

    4. 4

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    5. 5

      Totta se on: Pohjois-Korean ohjus kohosi syvälle avaruuteen peräti yli 2 000 kilometrin korkeuteen – Kansainvälinen avaruus­asema kiertää Maata ”vain” 400 kilo­metrissä

    6. 6

      Michelle Obama lomailee suomalaisen muotisuunnittelijan pinkissä luomuksessa – Teija Eilolan suunnittelema paita nousi uutiskuviin: ”Todella iso kunnia”

    7. 7

      Oslolainen Noah, 20, tunsi olevansa väärässä kehossa jo viisivuotiaana – Norja vapautti translakiaan, ja Suomesta tuli ainoa sterilointia vaativa Pohjoismaa

    8. 8

      Jos olisin amerikkalainen äänestäjä, alkaisin olla epätoivoinen

    9. 9

      Poikkeuksellinen tuomio: tuntematonta miestä puukottanut nuori nainen joutuu suorittamaan vankeutensa kokonaan

    10. 10

      Herttoniemestä kadonnut Harry Karjalainen löytyi kuolleena Sipoonkorvesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Tutkimus: Uusi tapa synnyttää vähentää selvästi repeämiä – tekniikka olisi myös vauvan kannalta parempi ja parantaisi seksielämää synnytyksen jälkeen, sanoo asiantuntija

    3. 3

      Poliisi vahvistaa epäillyn pommimiehen henkilöllisyyden, yksi uhreista 8-vuotias – Tämä tiedetään Manchesterin iskusta

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    6. 6

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    7. 7

      Netissä on kiertänyt vuosia salaliittoteoria, jonka mukaan laulaja Avril Lavigne on kuollut ja häntä esittää näyttelijä – Nyt huhut lähtivät taas leviämään vauhdilla, tästä on kyse

    8. 8

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    9. 9

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    10. 10

      Ihon kunto kertoo koko elimistön vanhenemisesta – Runsas sokerinkäyttö voi veltostuttaa ihoa, sanoo professori

    11. Näytä lisää