Valikko
Talous

OECD: Suomi tarvitsee uusia huipputeknologian vientialoja ja innovatiivista yrittäjyyttä – nyt tutkimuksesta puuttuu selkeä suunta

Hallitus tilasi yhteistyöjärjestöltä riippumattoman arvion, jonka mukaan Suomen innovaatiojärjestelmä on nyt liian pirstalainen.

Yritysten tutkimusta ja tuotekehitystä pitäisi rahoittaa nykyistä enemmän, ja tutkimuksen tulisi olla tuntuvasti kunnianhimoisempaa kuin nykyisin. Tekesin ja VTT:n kaltaisilta toimijoilta on jo leikattu liikaakin.

Korkeakoululaitoksen rakenteiden uudistamista tulisi jatkaa ja yhdistää yksiköitä suuremmaksi. Ja koko tutkimus- ja innovaatiotoiminta kaipaa uutta, selkeää visiota siitä, mihin pyritään.

Siinä päällimmäiset taloudellisen yhteistyöjärjestön OECD:n neuvot ja suositukset Suomen hallitukselle, joka tilasi järjestöltä noin vuosi sitten maa-arvioinnin tutkimusjärjestelmästämme. Erityistoiveena oli tuolloisen elinkeinoministerin Olli Rehnin (kesk) mukaan riippumaton arvio siitä, miten laihoinakin vuosina saataisiin tutkimukseen uhratuista varoista irti paras tulos koko kansantalouden kannalta.

Rahaa tutkimukseen Suomessa sijoitetaan kuutisen miljardia euroa vuodessa, mikä kansantuotteeseen suhteutettuna on yhä maailman kärkiluokkaa, joskin suunta on ollut laskeva jo vuosia. Ylimmillään tutkimuseurojen osuus bkt:sta oli vuonna 2009, jolloin se oli 3,8 prosenttia, kun viime vuonna jäätiin Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 2,8:aan.

Kansainväliset vertailut ovat parin vuoden takaa, jolloin edellä olivat Etelä-Korea, Israel ja Japani. Ruotsin kanssa oltiin tasoissa, kun mittarina on kansantuotesosuus.

OECD:n tuore väliraporttikin korostaa, että Suomi on yhä maailman johtavia tutkimusmaita, mutta koko innovaatiojärjestelmä on kokenut kovia laman myötä. Tutkimuksen kokonaishallintaa tulisi vahvistaa ja tutkimuksen ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta lisätä entisestään. Myös kansainvälistymisessä riittää vielä kirittävää.

OECD:n raportti valmistuu vasta kesäkuussa, mutta väliraporttia kiirehdittiin hallituksen huhtikuiseen puolivälitarkasteluun, jotta neuvoista ehdittäisiin myös ottaa opiksi. Arvioijat ovat tehneet tarkkaa työtä ja muun muassa haastatelleet noin 60:tä asiantuntijaa Suomessa.

Keskiviikkona OECD:n ryhmä esitteli alustavia ehdotuksiaan ensin aamulla pääministeri Juha Sipilän (kesk) johtamalle tutkimus- ja innovaationeuvostolle ja iltapäivällä hieman laajemmalle joukolle.

Neuvostoon kuuluu myös Rehniä elinkeinoministerinä seurannut Mika Lintilä, jonka mukaan raportti ei sisältänyt isoja yllätyksiä. Ongelmat on jo aiemmin tunnistettu, mutta nyt niille myös pitää tehdä jotakin, jotta myös kasvukilpailukyky kohentuisi.

”Koko innovaatioputki on saatava kuntoon. Puoliväliriihessä on pakko löytää löytää innovaatioita varten lisää rahoitusta vaikka sitten uudelleen kohdentamalla”, Lintilä sanoo, mutta ei halua vielä täsmentää rahasummia. Virityksiä on Lintilän mukaan useitakin. Yksi lisärahoitusta pohtiva taho on OKM:n kansliapäällikön Anita Lehikoisen johtama työryhmä, jossa on niin Tekesin kuin Suomen Akatemiankin edustus. Myös erityisestä pääomaruiskeesta on puhuttu.

Arviointiryhmän jäsen, johtaja Gernot Hutschenreiter korosti keskiviikon seminaarin jälkeen, että Suomen hallituksen tulisi oitis käynnistää kansallisen tutkimusvision rakentaminen.

”Tutkimus- ja innovaationeuvostossa tämä visiotyö on jo käynnistynyt”, kertoo ylijohtaja Tapio Kosunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Ilona Lindström lupaa, että arvioinnin alustavia tuloksia hyödynnetään, kun ministeriö valmistelee kasvua ja uudistumista tukevia ehdotuksia hallituksen puolivälitarkasteluun.

Arvioinnin mukaan Suomi tarvitsee uusia huipputeknologian vientialoja ja innovatiivista yrittäjyyttä. Myös perinteistä teollisuutta on uudistettava ja sen kansainvälistä kilpailukykyä vahvistettava. Korkeatasoista osaamista ja uusia teknologioita on hyödynnettävä aiempaa paremmin markkinoiden kasvua edistävien innovaatioiden tuottamiseksi.

Lisäksi olisi uudistettava julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö- ja kumppanuusmalleja, OECD ehdottaa. Nokian kännykkäläpimurron jälkeen uutta nousua on odotettu niin lääketeollisuudesta kuin biotaloudestakin.

Esimerkiksi metsäyhtiöt ovat vähitellen heränneet uusimaan tuotantoaan ja kehittelemään innovaatioita yliopistojen ja VTT:n kanssa. Metsäyhtiötkin sijoittavat vuosittain vasta noin sata miljoonaa euroa tutkimukseen, kun liikevaihto on 25 miljardia euroa.

Valtioneuvoston asettaman tutkimus- ja innovaationeuvoston jäsen, teknologiajohtaja Jyrki Ovaska UPM-Kymmenestä kaipaa valtiolta kannusteita yritysten tutkimustoimintaan ja pitää OECD:n raporttia tervetulleena.

”OECD:n raportti piirtää kohtuullisen rujon kuvan Suomen innovaatiokentästä, jossa kyllä riittää haasteita ratkaistavaksi eri aikajänteillä”, Ovaska arvioi.

Ovaskan mukaan painopiste on liikaa ollut yliopistojen tutkimuksen ja tieteen päässä, kun yrityspuoli ja kaupallistaminen ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Erityisesti Ovaska kannattaa ehdotusta, jonka mukaan luotaisiin yhteinen visio tutkimuksen suunnasta. Myös kansainvälistymisessä on vielä parannettavaa.

Lyhyemmällä aikavälillä yritykset kaipaavat julkista rahoitusta ja muita kannusteita tutkimustoimintaan, mutta nyt on toimittu päinvastoin. ”Tehdyt leikkaukset koulutus- ja tutkimusrahoitukseen ovat iskeneet kovasti eikä pöly ole vielä laskeutunut. Riittämätön panostus voi johtaa siihen, että ainakin isommat yritykset hakevat osaamista muualta maailmasta”, Ovaska huomauttaa.

Tutkimus- ja innovaatiotoiminta on Suomessa yritystasolla keskittynyt pitkälti muutamaan suuryritykseen ja pk-sektorin osuus on poikkeuksellisen pieni. Erityisesti Tekesin ja VTT:n rahaleikkaukset ovat heijastuneet myös yrityksiin.

Suurissakaan yrityksissä ei juuri rohjeta tehdä radikaaleja tutkimusavauksia, vaan tyydytään lähinnä kehittämään nykyistä liiketoimintaa. UPM on Ovaskan mukaan ottanut rohkeasti riskiä ja tehnyt pitkäaikaisia tutkimussatsauksia esimerkiksi biokemikaalien ja nanoselluloosan kehittelyssä.

Tammikuussa julkaistu Teknologiabarometri antoi kaksijakoisen kuvan Suomen talouden teknillistieteellisestä tilasta.

”Ilmapiiri on äärimmäisen varovainen ja pelokas. Iso osa yritysten tutkimuspanostuksesta kohdistuu pikkuvirityksiin ja tuotteiden kiillottamiseen uusien avausten sijaan”, sanoo johtaja Pekka Pellinen Tekniikan akateemisista (TEK). Myös poliitiikkojen usko tutkimukseen ja tuotekehitykseen kasvutekijänä on barometrin mukaan hiipunut.

Yritykset sen sijaan arvioivat sijoittavansa vastedes tuotekehitykseensä entistä enemmän. Myös suorat ulkomaiset sijoitukset Suomeen ovat kasvussa.

Pellisen mukaan Suomen tulisi nyt ottaa mallia Tanskasta, jossa on parannettu innovaatiokentän toimintaedellytyksiä. Muita vertailumaita barometrissa olivat Ruotsi, Hollanti, Saksa, Britannia, Yhdysvallat, Japani ja Etelä-Korea.

”Etelä-Korea on tehnyt huikean nousun ja porskuttaa korkealla, mutta sielläkin on nyt näkyvissä kriisiytymisen uhkia eli menestys on vain muutaman yrityksen varassa”, Pellinen sanoo.

Viime vuoden lopulla Suomen Akatemia arvioi, että bibliometristen analyysien mukaan Suomen tieteen tila on vakaa ja maailman keskitason yläpuolella. Kymmenen viime vuoden aikana taso on jopa hieman kohonnut, mutta monet OECD-maat ovat pystyneet nostamaan tutkimuksensa tieteellistä tasoa vielä enemmän ja nopeammin. Julkaisumäärissä asukasta kohden Suomea edellä ovat Sveitsi, Tanska, Ruotsi ja Norja.

Suomalaistutkijoiden kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus on kasvanut viime vuosina selvästi. Suomen tieteellisistä julkaisuista yli puolet on tehty viime vuosina kansainvälisessä yhteistyössä, kun vastaava osuus oli 1990-luvun alussa alle kolmannes.

Fakta

Tutkimushenkilöstö supistui


 Tutkimus- ja tuotekehitystyössä oli vuonna 2015 yhteensä 76 000 henkeä, joista yrityksissä runsas puolet.

 Edellisvuodesta määrä supistui 1 200 henkeä. Rahoituksen väheneminen heijastui henkilöstömääriin enemmän julkisella puolella kuin yrityksissä.

 Yritykset käyttivät tutkimukseen ja tuotekehitykseen hieman yli neljä miljardia euroa vuonna 2015. Menot vähenivät edellisvuodesta kaikkiaan 360 miljoonaa euroa. Teollisuudessa laskua oli yli 400 miljoonaa, toisaalta palvelualoilla tutkimusmenot kasvoivat liki 50 miljoonaa euroa.

 Uudellamaalla harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat kolme miljardia euroa vuonna 2015, mikä vastaa 48 prosentin osuutta koko maan menoista.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tutkimus
  • OECD
  • Sipilän hallitus
  • Juha Sipilä
  • Innovaatiot

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    2. 2

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    3. 3

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    4. 4

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    5. 5

      Täytyykö kolmekymppisistä repiä kaikki irti, pohtii 34-vuotias isä ja luokanopettaja – Nyt hän hoitaa kotona lapsia, jotta ei tarvitse myöhemmin katua

    6. 6

      Leonardo da Vincin äidin arvoitus ratkesi viimein: Keksijä-taiteilija oli 15-vuotiaan orpotytön lapsi, josta varttui aikamme ylistetyin nero

    7. 7

      Joukkomurhista syytetyt irakilaiskaksoset pääsevät vapaaksi – ”Tunteet tietysti tulivat pintaan”

    8. 8

      ”Lapsen” lailla oikuttelevaa Trumpia pyritään miellyttämään Brysselissä – Trumpin toivotaan vahvistavan takinkääntönsä Nato- ja EU-puheistaan

    9. 9

      Epäillyn terroristin vaatimattomalla kotikadulla Etelä-Manchesterissa kuplii järkytys ja hämmennys: ”Poliitikkojen täytyy löytää keinot”

    10. 10

      Kaupunkipyörien palautuksissa ongelmia, käyttäjät saaneet lähes sadan euron mätkyjä – ”Kyllä tällaisesta väärinymmärryksestä johtuvat tilanteet on lähtökohtaisesti hyvitetty”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    2. 2

      Täytyykö kolmekymppisistä repiä kaikki irti, pohtii 34-vuotias isä ja luokanopettaja – Nyt hän hoitaa kotona lapsia, jotta ei tarvitse myöhemmin katua

    3. 3

      Kaupunkipyörien palautuksissa ongelmia, käyttäjät saaneet lähes sadan euron mätkyjä – ”Kyllä tällaisesta väärinymmärryksestä johtuvat tilanteet on lähtökohtaisesti hyvitetty”

    4. 4

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    5. 5

      Fossiililöytö mullistaa ihmisen kehityshistorian: sukulinja erkani apinoista Euroopassa eikä Afrikassa

    6. 6

      Leonardo da Vincin äidin arvoitus ratkesi viimein: Keksijä-taiteilija oli 15-vuotiaan orpotytön lapsi, josta varttui aikamme ylistetyin nero

    7. 7

      Rikkaiden ja köyhien kuntien asukkaiden tuloissa isot erot – katso tienaatko enemmän kuin kotikuntasi asukas keskimäärin

    8. 8

      Video näyttää golfkentällä löntystelevän karhun – poliisi varoittaa Espoossa liikkuvasta yksilöstä

    9. 9

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    10. 10

      Alkoholi­lain uudistus voi kaatua kokonaan – keskusta vastustaa vahvojen juomien tuloa kauppoihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Ihon kunto kertoo koko elimistön vanhenemisesta – Runsas sokerinkäyttö voi veltostuttaa ihoa, sanoo professori

    10. 10

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    11. Näytä lisää