Talous

Suuryrityksiltä luvassa 11 miljardin euron osinkosade – Analyytikko uskoo, ettei virta tyrehdy jatkossakaan

Moni suuryritys maksaa tulokseen nähden jättimäistä osinkoa. Analyytikko uskoo, ettei osinkojen virta tyrehdy, vaikka investoinnit käynnistyisivät.

Pörssilistan suuryrityksiltä on luvassa keväällä lähes 11 miljardin euron osinkosade. Yli miljardin euron arvoisista yhtiöistä ainoastaan Huhtamäki ja Uponor eivät olleet perjantaihin mennessä julkaisseet tulostaan.

Muilta 32 suurimmalta yhtiöltä on yhteensä luvassa noin 10,8 miljardia euroa omistajille maksettavia osinkoja. Osingot ovat toistaiseksi yritysten hallitusten ehdotuksia, jotka menevät yhtiökokousten käsittelyyn kevättalven ja kevään kuluessa.

Suurin osinkopotti, 2,6 miljardia euroa tulee pankkijätti Nordeasta, joka on säilyttänyt erinomaisen kannattavuutensa viime vuosina finanssikriisistä ja pankkisääntelyn kiristymisestä huolimatta.

Perässä seuraa finanssikonserni Sampo, joka omistaa runsaan viidesosan Nordeasta. Sampo jakaa osinkoa 1,3 miljardia euroa. Siitä 12 prosenttia eli 153 miljoonaa euroa napsahtaa Suomen valtion tilille.

Molemmissa hallitusta johtaa Björn Wahlroos, joka antaa arvoa omistaja-arvon kasvattamiselle.



Osinkojen suuruutta voi arvioida monella mittareilla. Yksi tapa on suhteuttaa osinko yrityksen osakekohtaiseen tulokseen. Raportoidut tulokset kuitenkin heilahtelevat usein kertaluontoisten erien mukaan, kun yritykset ostavat ja myyvät liiketoimintojaan.

Telia Companyn eli entisen Telia Soneran raportoitu tulos oli heikko kertaluontoisten tappioiden vuoksi, siksi osinko suhteessa tulokseen oli peräti 2,3-kertainen.

Nokian suhdelukua ei toisaalta voi edes laskea, koska yhtiön raportoitu osakekohtainen tulos oli negatiivinen. Osinkoa kuitenkin maksettiin.

Keskonkin kahden euron osinko on kaksinkertainen raportoituun tulokseen verrattuna. Ilman kertaluontoisia eriä laskettu osakekohtainen tulos oli suurin piirtein osingon suuruinen.

Fortum jakaa tulokseen nähden runsasta osinkoa, koska se ei ole keksinyt riittävästi investointikohteita Suomen ja Ruotsin verkkoyhtiöiden myynnistä saamilleen miljardeille.

Osinkoa voi suhteuttaa myös osakkeen arvoon, mikä kertoo laskennallisen sijoituksen osinkotuoton. Tällä mittarilla vertailun kärkeen nousee Fortum, joka jakaa osinkoa 7,75 prosenttia suhteessa osakkeen arvoon. Tällä mittarilla huonoin vain prosentin tuotto tuli kannattavuusvaikeuksien kanssa pinnistelleestä Outokummusta.

OP-ryhmän osaketutkimuksen johtajan Henri Parkkisen mielestä osingonjaon kestävyyden kannalta mielekkäintä voisi olla katsoa, miten osinko suhteutuu yhtiön kassavirtaan.

Kassavirta kertoo, paljonko yrityksen liiketoiminnasta oikeasti jää rahaa yhtiöön, kun taas tuloslaskelma sisältää poistoja ja muuta lähinnä laskennallista tavaraa.

Parkkisen mukaan kerrotut osingot ovat suurin piirtein sitä, mitä yhtiöiltä odotettiinkin.

”Yritykset jakavat täysin odotusten mukaan vahvaa kassaansa ja suhteellisen hyvää tulosta osakkeenomistajilleen. Yrityksillä on jakovaraa ja toisaalta pörssiyritysten taloudellinen asema on viime vuosina vahvistunut osin säästötoimien johdosta”, Parkkinen sanoo.

Osingot ovat osin vaihtoehto investoinneille. Jos yrityksen näköpiirissä on kasvua, omistajat ehkä haluavat, että yritys investoi ylimääräiset varat tuottavaan uuteen tuotantoon tai yritysostoihin.

Mutta jos kasvua ei ole näköpiirissä, ylimääräiset varat jaetaan omistajille, jotka voivat mahdollisesti sijoittaa ne eteenpäin tuottaviin kohteisiin.

Viime aikoina on kerrottu uutisia teollisuuden näkymien valaistumisesta ja investointihalujen mahdollisesti piristymisestä. Parkkinen ei usko, että talouden vilkastuminenkaan vähentäisi osingonjakoa.

”Pitää katsoa teollisuuden käyntiasteita, tosin se kertoo vain kotimaan tuotannon tilanteesta. Siellä on vielä käyttämätöntä kapasiteettia, ennen kuin uuteen tuotantoon tarvitsee alkaa sijoittaa”, hän sanoo.

Lainaraha on joka tapauksessa niin halpaa, ettei Parkkinen usko yhdenkään investoinnin ainakaan rahoituksen puutteesta jäävän kiinni.

Joillain aloilla markkinat ovat sillä tavalla kylläiset, ettei talouskasvukaan niitä juuri vilkastuta. Tällaisia ovat esimerkiksi teleyhtiöt, energiayhtiöt, vähittäiskauppa ja terveydenhuollon yritykset. Niiden kysyntä ei juuri kasva, vaikka talous piristyisi.

Näitä yhtiöitä pidetään sen vuoksi vakaina osingonmaksajina, jos tulosta vain syntyy.

Yrityskentässä on myös joitain erikoisuuksia, joihin ihan tavalliset lainalaisuudet eivät päde. Sellainen on esimerkiksi Fiskars, jota Ehrnroothit hallitsevat yli 40 prosentin osakeomistuksella.

Yhtiö omistaa 5,5 prosenttia kokonaan toisella alalla toimivasta Wärtsilästä, joka tuottaa merkittävän osan sen tuloksesta. Molemmissa yhtiöissä aletaan tästä vuodesta lähtien maksaa osinkoa kaksi kertaa vuodessa.

Parkkisen mukaan käytäntö ei ole aivan tavaton, vaikka sitä noudattavat Suomessa vain jotkut kiinteistösijoittajat. Yhdysvalloissa on tavallista, että osinkoa maksetaan joka vuosineljännes.

”Sijoittajan kannalta se tarkoittaa, että hän saa tuoton aikaisemmin eikä tarvitse odottaa koko vuotta.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sijoittaminen
  • osinko

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    2. 2

      Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

    3. 3

      Koomikko Jerry Lewis, 91, on kuollut

    4. 4

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    5. 5

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    6. 6

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    7. 7

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    8. 8

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    9. 9

      Suomessa kuoli 10 000 vauvaa vuodessa – sitten ainutlaatuinen järjestelmä muutti kaiken

    10. 10

      Barcelonan iskussa kadonnut pikkupoika kuoli sairaalassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    2. 2

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    3. 3

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    4. 4

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    5. 5

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    6. 6

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    7. 7

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    8. 8

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    9. 9

      Krp: Turun puukotuksien pääepäiltyä päästiin kuulemaan – esitetään vangittavaksi huomenna

    10. 10

      Ulkomailla moni hämmästyisi, jos kuulisi suomalaisten syvästä rakkaudesta Pentti Linkolaan – paitsi uusnatsit ja hörhöt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    4. 4

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    6. 6

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää