Talous

Detroit toivoo, että Trump toisi työt takaisin ”Amerikan verilöylyn” jälkeen – HS tapasi teollisuus­kaupungin duunareita ja autoinsinööri Jaakkolan

Rapistunut autokaupunki auttoi Trumpin voittoon. Mekaanikko Chris Vitalen koulutus jäi kahteen vuoteen, mikä on vähän armottomassa globaalissa kilpailussa. Silti hän haluaa itselleen hyvän elämän. ”Minä olen amerikkalaisen unelman puolustaja.”

Detroit

”Minä voin näyttää sinulle sen verilöylyn”, sanoo Chris Vitale ja tekee kädellä kaaren ketjuravintolan ikkunasta ulos hämärtyvään kaupunkiin.

Hän viittaa Donald Trumpin virkaanastujaispuheen hurjimpaan kohtaan ”Amerikan verilöylystä”. Se nosti kuulijoiden ihon Washingtonissa kananlihalle.

Verilöyly? Missä? Yhdysvalloillahan menee hyvin!

Vaan ei kaikkialla. Täällä kymmenien omakotitalojen silmät on lyöty mustiksi ja suu tukittu vanerilevyin. Kokonaiset korttelit näyttävät mustuneilta luurangoilta, jotka on jätetty hautaamatta, vaikka elämä on lähtenyt niistä jo kauan sitten.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Tervetuloa Detroitiin, moottorikaupunkiin!


Yhdysvaltain autoteollisuuden keskusta voi syyttää tai kiittää siitä, että Trump on presidentti. Michigan oli yksi kolmesta osavaltiosta, joissa valkoiset duunarit siirtyivät presidentinvaaleissa oikealle.

Michiganissa Trumpin voiton takasi yksi kunta, Detroitin esikaupunki Macomb. Macombissa asuu paljon autoteollisuuden entisiä ja nykyisiä työntekijöitä, kuten 44-vuotias Vitale. Hän on mekaanikkona prototyyppien kehittelyosastolla Fiat-Chryslerilla, samassa yhtiössä kuin isänsä ja isoisänsä.

”Rassasin jo 13-vuotiaana naapureiden autoja, jotta pääsin ajamaan niillä ennen kuin se oli laillista”, Vitale kertoo ja tilaa illalliseksi aamiaisen. Siihen kuuluu neliömäisiä maissikakkuja, joiden päälle kaadetaan voita ja hunajaa.


Vitale, taustaltaan sisilialaista sukua, on sekä automiehiä, ruokamiehiä että ay-miehiä. Silti – tai pikemmin siksi – hän äänesti marraskuussa Trumpia.

Hänestä Yhdysvaltain pääpuolueet palvelevat joko korkeakoulutettuja liberaaleja (demokraatit) tai varakkaita konservatiiveja (republikaanit). Vitalen kaltaiset ruostevyöhykkeen duunarit on jätetty oman onnensa nojaan. Kun Trump sanoi, että teitä on käytetty hyväksi, se osui suoraan hermoon.

Tapahtui se, mitä Vitale ei pitänyt mahdollisena. Trump voitti. Ja nyt miljardien dollarin kysymys kuuluu: pystyykö presidentti tuomaan teollisuuden työpaikat takaisin?

Jos ei muuta, niin nyt koko maa edes miettii sitä, Vitale vastaa. Jos Trump olisi hävinnyt, Yhdysvaltain pahimpina ongelmina pidettäisiin poliittisesti epäkorrekteja puheita. ”Koko aikuisikäni olen odottanut, milloin alamme puhua oikeista asioista.”

Oikeita asioita Vitalelle ovat teollisuus, työpaikat ja raha. Hän on ollut Chryslerillä töissä vuodesta 1994 ja nähnyt, miten työntekijöiden edut – eläke, sairausvakuutus ja palkat – ovat heikentyneet. Hänen oma tuntipalkkansa on noussut 15 vuodessa vain neljä dollaria.

Vitalen mukaan monet Fiat-Chryslerin työt on siirretty Italiaan, koska siellä ”peukaloita pyöritteleviä” autoinsinöörejä on vaikeampi erottaa kuin Yhdysvalloissa.


Tilastojen mukaan Yhdysvaltain autoteollisuudella menee kuitenkin pitkästä aikaa hyvin. Finanssikriisin kuopasta on kivuttu ylös. Viime vuonna autoja meni kaupaksi ennätysmäärä, yli 17 miljoonaa.

Autojättien menestys ei kuitenkaan ole siirtynyt työntekijöille. 2000-luvulla autoteollisuuden työpaikkojen määrä romahti, eikä ole noussut taantuman jälkeen entiselleen. Työntekijän keskimääräinen tuntipalkka on laskenut vuosikymmenessä vajaan dollarin 21,50 dollariin.


Yksi syy on tehtaiden ja työpaikkojen siirtyminen Meksikoon ja Kiinaan. Suurempi syy on kuitenkin automatisaatio. Halvat robotit ovat korvanneet kalliit ihmiset.

Siksi edes tunnettu globalisaatiokriitikko, Harvardin yliopiston poliittisen taloustieteen professori Dani Rodrik, ei usko, että Trump pystyisi tuomaan työpaikat takaisin.

”Ei teollisuustuotanto ole Yhdysvalloista lähtenyt, vaan teollisuuden työpaikat”, Rodrik kirjoittaa sähköpostiviestissä.

”Vaikka hän [Trump] pakottaisi amerikkalaisyhtiöt vähentämään ulkoistusta, vaikutus työllisyyteen olisi vähäinen, koska robottien takia ihmisiä tarvitaan vähemmän. Sitä ei mikään muuta, ellei yrityksiä pakoteta ottamaan käyttöön eilispäivän teknologiaa.”

Osastopäällikkö Kristin Dziczek autoalan tutkimuskeskus Carista laskee, että Meksikon 50 000:sta autoalan työpaikasta vain noin 15 000 liittyy Yhdysvaltain markkinoille valmistettaviin autoihin. Vaikka nämä työpaikat saataisiin jollakin konstilla takaisin Yhdysvaltoihin, entisistä luvuista oltaisiin kaukana.

Dziczek muistuttaa, että autonosat saattavat kulkea Meksikon ja Yhdysvaltain rajan yli 7–8 kertaa edestakaisin ennen kuin auto on valmis. Siksi uusien tullien pystytys olisi erittäin monimutkaista. Tullit myös nostaisivat Yhdysvalloissa valmistettavien autojen hintoja, mikä laskisi myyntiä – ja vähentäisi autoalan työpaikkoja.

”Jos Yhdysvallat suojelee markkinoitaan, muu maailma lisää keskinäistä kauppaansa, ja Yhdysvallat häviää”, Dziczek sanoo.

Sitten on vielä liikenteen vallankumous. 54-vuotias autokonsultti Gabriel Peterson Fordin liikkeessä Detroitissa manailee, että autot ovat muuttumassa puunattavasta intohimosta yhdentekeviksi kulkuvälineiksi. Hän odottaa 14-vuotiaan poikansa liikkuvan aikuisena paikasta toiseen itse ajavalla autolla, joita jokaisella on korkeintaan yksi.

”Autossa kysyn pojaltani, kuuletko, kuinka moottori hyrrää. Hän on kiinnostunut vain siitä, onko siellä wifi”, Peterson sanoo.


Vitalea tällainen käsien levittely ärsyttää. Kyllä, kymmenen liukuhihnamiehen tilalla autotehtaassa on nyt kaksi miestä ohjaamassa robotteja. Mutta niillä kahdella miehellä on väliä.

Eikä Vitale hyväksy sitäkään, ettei kauppasopimuksille voisi tehdä mitään. Hänestä tulleilla uhkailu on Trumpilta ovela taktiikka, jolla eurooppalaiset taivutetaan antamaan amerikkalaisautoille esimerkiksi verohelpotuksia.

”Kun Trump sanoo ’Amerikka ensin’, ulkomaalaisista se kuulostaa pahalta. Mutta oletan, että Ranskan tai Meksikon presidentti panee myös oman maansa etusijalle. Ei Yhdysvaltain presidentin pidä ajaa koko maailman etua”, hän sanoo.

Jos Vitale haluaa autotyöläisille parempia etuja, miksei hän äänestänyt Bernie Sandersia tai Hillary Clintonia? Demokraatit luulivat saavansa autotyöläisten tuen, koska Barack Obama pelasti teollisuuden massiivisella tukipaketilla.

Vitalen mielestä demokraatit näkevät autoteollisuuden auringonlaskun alana. Lääkkeeksi tarjotaan uudelleen koulutusta.

”Mutta mille alalle? Tässä maassa on ihan tarpeeksi taidehistorioitsijoita videovuokraamon tiskin takana.”

Se ei ole totta, sanoo MIT-yliopiston globalisaatioon ja työllisyyteen erikoistunut ekonomisti Davis Autor.

”Yliopistotutkinnon suorittaneet pärjäävät tilastojen mukaan yhä dramaattisesti paremmin kuin muut. Koulutus ei ole mikään kupla.”

Autor ymmärtää, että paluu koulun penkille on keski-ikäisille autotyöläisille hankalaa. Parempaa ratkaisua professori ei kuitenkaan keksi.

”Ei pidä tuudittautua siihen uskoon, että kaikki palaa [Trumpin myötä] hyväksi. Ei palaa.”

Autorin näkemystä tukee se, että samaan aikaan kun työpaikkojen määrä on vähentynyt, koulutetusta työvoimasta on Yhdysvalloissa pula. Siksi Chryslerilläkin on töissä paljon ulkomaalaisia.

Yksi heistä on Vitalen kollega, turkulainen Markku Jaakkola. Hän asuu Pohjois-Detroitin keskiluokkaisessa lähiössä, jossa ei palaneita taloja näy. Tapaamiseen hän saapuu punaisella Chryslerilla.


37-vuotias Jaakkola valmistui autoinsinööriksi ammattikorkeasta Turusta ja teki pätkätöitä Suomessa ja Baltiassa. Neljässä vuodessa työt olivat katkolla kymmenkunta kertaa. Se kypsytti.

Yhdysvaltoihin vetivät työmahdollisuudet – ja intohimo.

”Olin varmaan 17-vuotias, kun ostin ensimmäisen Chryslerin vuosimallia 1965”, Jaakkola kertoo.

Niinpä Jaakkola otti opintolainaa, maksoi vajaat 40 000 dollaria diplomi-insinöörin tutkinnosta Michiganissa ja sai Fiat-Chryslerin alihankkijalta suunnitteluhommia.

Myös kaikki opiskelukaverit löysivät töitä saman tien, Jaakkola kertoo. ”Palkka on kaksi kertaa suurempi kuin Suomessa, verot pienemmät, asumiskustannukset halvemmat ja ihmiset ystävällisempiä.”

Jos pysyvä työlupa irtoaa, Jaakkola jää Yhdysvaltoihin.

Miksi Yhdysvaltain autoala on suomalaisinsinöörille unelmatyöpaikka, vaikka amerikkalaismekaanikosta kaikki on mennyt huonompaan suuntaan?

Kyse on taidoista. Vanhat liukuhihnatyöt ovat menneet, mutta diplomi-insinöörille hommia riittää, Jaakkola sanoo. Vaikka hän on ollut töissä Chryslerilla vasta pari vuotta, palkka on parempi kuin Vitalella.

Perheetöntä miestä ei haittaa, että Yhdysvalloissa sairausloma on palkatonta ja kesälomat lyhyitä. ”Koko ajan oppii uutta. Olen tosi tyytyväinen.”

Nyt Trump aikoo rajoittaa työviisumien määrää. Jaakkola sanoo, ettei häntä ole kohdeltu ulkomaalaisena, joka vie amerikkalaiselta työpaikan. Päinvastoin: Vitale kirjoitti Jaakkolan viisumin puolesta Michiganin kuvernöörille.

Vitalen mielestä Yhdysvallat tarvitsee juuri Jaakkolan tapaisia koulutettuja siirtolaisia – ei niitä, jotka kävelevät luvatta etelärajan yli ja tekevät kaiken halvemmalla kuin amerikkalaiset.

Vaan mitä tapahtuu Vitalelle?

Maissikakkupino on kadonnut. Ulkona on jo pimeää. Parkkipaikalla odottaa ylpeydenaihe, vuoden 1976 sinapinkeltainen Dodge Royal Monaco Brougham.

Vitalen koulutus jäi kahteen vuoteen, koska parikymmentä vuotta sitten autotehtaalla ei enempää tarvittu. Vitale tietää, että se voi olla liian vähän armottomassa globaalissa kilpailussa, mutta toivoo, että se olisi riittävästi hänelle.

Tavallaan hän pelaa aikaa. Siksi hän äänesti Trumpia. Jotta vähällä koulutuksella ja kovalla työllä voisi vielä saada auton, talon, ehkä eläkepaikan etelästä. Turvatun, hyvän elämän. Kuten silloin, kun Amerikka oli vielä suuri – eikä Detroit kuin verilöylyn jäljiltä.

”Minä olen amerikkalaisen unelman puolustaja”, hän sanoo.

Fakta

Trump vääntää kättä autofirmojen kanssa


 Trump on käynyt Twitterissä autoyhtiöiden kimppuun. ”Tehkää [autot] USA:ssa tai maksakaa iso rajavero!” hän tviittasi tammikuussa.

 Ford ilmoitti luopuvansa uuden tehtaan rakentamisesta Meksikoon ja lisäävänsä 700 työpaikkaa Michiganissa. Myös Fiat-Chrysler ilmoitti lisäävänsä kaksituhatta työpaikkaa kotimaassa. Yksi syy oli kysynnän kasvu, mutta Trump otti kaiken kunnian itselleen.

 Autoteollisuus pelkää presidentin uhkaamia uusia tulleja. Se myös pitää mielellään kiinni ulkomaisesta työvoimasta, jonka määrää Trump suunnittelee rajoittavansa.

 Autoteollisuudella on kuitenkin Trumpin kanssa myös yhteisiä etuja: yritysveron alennukset ja ympäristömääräysten poisto merkitsisivät suurempia voittoja.

 Jotta Trump voisi lunastaa vaalilupauksensa, rahan pitäisi kuitenkin näkyä myös työtekijöiden lompakoissa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yhdysvallat
  • Autoteollisuus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    2. 2

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje –Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    3. 3

      Jaakko Hissa tapasi Pohjois-Korean ”Suuren johtajan” kaksi kertaa ja huomasi oudon muodonmuutoksen: ”Valkoinen puku, sikari kädessä, kuin keskiamerikkalainen porho”

    4. 4

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    5. 5

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    6. 6

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    7. 7

      Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

    8. 8

      Fafa’s kasvoi kioskista 16 ravintolan ketjuksi – perustaja Doron Karavani yrittää nyt viedä falafelinsa Tukholmaan ja Lontooseen

    9. 9

      Uusittu Napakymppi oli juuri niin köppäinen kuin edeltäjänsäkin: Kaitsun tunnari, tärisevät treffailijat ja muut olennaiset ovat mukana edelleen – ja se on ihanaa

    10. 10

      Suomalaisissa yliopistoissa tutkijoiden on pakko opettaa, ja siitä kärsivät opiskelijat – ”Huippuopettaja on nöyrä”, sanoo palkittu professori

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    2. 2

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    3. 3

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    4. 4

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    5. 5

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    6. 6

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    7. 7

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    8. 8

      Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

    9. 9

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    10. 10

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    11. Näytä lisää