Valikko
Talous

Aalto-yliopiston professori: Kreikka on vajonnut kehitys­maaksi ja kokonainen suku­polvi on menetetty – vain velkojen leikkaus auttaisi maan ulos ahdingosta

Suomen riskit voivat olla 6,3 miljardia euroa, jos monet eurovaltiot jättäisivät takausvastuunsa suorittamatta.

Ylivelkaantuneen Kreikan kriisi on taas kärjistynyt. Valtio kiistelee muiden eurovaltioiden kanssa seuraavan hätälainaerän ehdoista. Ilman seuraavaa lainaerää Kreikka tuskin selviää kesällä erääntyvistä lainoistaan.

Yli seitsemän vuotta kestäneen kriisin aikana miljoonien ihmisten elintaso on romahtanut, eikä talous ole vieläkään alkanut kasvaa. Tulevaisuus vaikuttaa synkältä. Työttömyysaste on 23 prosenttia, nuorisotyöttö­myys­aste 46 prosenttia ja julkisen talouden velka 177 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta pitää hyvin epätodennäköisenä, että Kreikka selviäisi valtavista veloistaan. Hänen mielestään järkevintä olisi velkojen mittava mitätöinti.

”Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa toivottomina tapauksina pidettiin 2000-luvun alun velkahelpotusohjelmissa maita, joiden velkasuhde oli noin 100 prosenttia, ja siksi velkoja on leikattu. Leikkausten jälkeen monien valtioiden talouskasvu alkoi kiihtyä aika nopeasti.”

Haaparannan mielestä Kreikka on seitsemän vuotta kestäneen kriisin aikana vajonnut kehitysmaaksi. Hän myös painottaa, että tutkimuksissa on runsaasti näyttöä sen puolesta, että järkevin tapa ratkaista ylivelkaantuneiden valtioiden ongelmat on velkojen leikkaus.



Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Niku Määttänen on Haaparannan kanssa samaa mieltä, että velkojen leikkaus olisi tehokkain ja nopein tapa helpottaa Kreikan ahdinkoa.

Suurten velkojen ja talouden laaja-alaisten ongelmien takia sijoittajat eivät luota Kreikan maksukykyyn. Siksi valtio ei saa lainaa markkinoilta.

”Periaatteessa voisi olla mahdollista, että Kreikka selviäisi veloistaan. Se vain edellyttäisi sitä, että eurovaltiot olisivat valmiita rahoittamaan Kreikkaa vielä vuosikymmeniä ja antamaan uusia lainoja”, Määttänen sanoo.

Kreikan ongelmat alkoivat jo vuosia sitten. Useat hallitukset rahoittivat hyvinvointia ottamalla avokätisesti velkaa ja lykkäämällä talouden elintärkeitä uudistuksia. Samaan aikaan korruptio ja laaja-alainen veronkierto rehottivat liki kaikkialla yhteiskunnassa.

Ongelmat ovat kuitenkin moninaisia. Määttänen korostaa, että Kreikka on verraten suljettu talous, jossa viennin osuus bruttokansantuotteesta on pieni.

”Tärkeimpiä toimialoja ovat matkailun lisäksi laivanvarustus ja öljynjalostus. Näistä kahdesta toimialasta ei jää kovin paljon arvonlisää Kreikkaan, eikä pienestä vientiteollisuudesta ole talouskasvun vauhdittajaksi”, Määttänen sanoo.

Muissa hätärahoitukseen turvautuneissa eurovaltioissa talouden elpyminen on perustunut nimenomaan viennin kasvuun.

Talouskasvu perustuu pitkällä aikavälillä työn tuottavuuden paranemiseen. Kansantalouden tasolla työn tuottavuus lasketaan jakamalla bruttokansantuotteen määrä tehdyillä työtunneilla.

Professori Haaparanta huokaa syvään katsoessaan tilastoja Kreikan työn tuottavuuden kehittymisestä ja työllisyysasteesta: kolmannen asteen koulutuksen hankkineiden työllisyysaste on romahtanut kriisin aikana 70 prosentista 55 prosenttiin.

”Se on karmea muutos etenkin siksi, että työttöminä on paljon sellaisia, joiden työn tuottavuus olisi paras. Kun Kreikan inhimillistä pääomaa on syöty voimakkaasti ja työn tuottavuus on romahtanut, edellytykset talouskasvulle ja nykyisistä lainoista selviämiselle ovat todella huonot”, Haaparanta sanoo.

Hänen mukaansa Kreikassa voidaan jo puhua menetetystä sukupolvesta. Kun suuri määrä ihmisiä on ollut seitsemän vuotta työttöminä, heidän työllistymisensä on hyvin vaikeaa.

Haaparanta ja Määttänen muistuttavat kumpikin, että Kreikka on jo tehnyt paljon talouden uudistuksia. Niistä ei vain ole ollut talouskasvun vauhdittajaksi, vaikka julkisen talouden menoja on saatu supistettua. Euroopan komission ennusteet Kreikan talouskasvusta ovat olleet vuosia aivan liian myönteisiä.

”Sisäisestä devalvaatiosta [työvoimakustannusten supistamisesta] ei ole kovin paljon hyötyä talouskasvulle, kun vienti­teollisuuden merkitys on niin pieni”, Määttänen sanoo.

Haaparannan karkean arvion mukaan Kreikan talouden pitäisi kasvaa useita vuosia 3–4 prosentin vauhtia, jotta valtio voisi kasvavilla tuloillaan maksaa velkansa. Työn tuottavuuden romahduksen takia 3–4 prosentin talouskasvun saavuttaminen on erittäin vaikeaa.

Yksi syy Kreikan talouden romahdukseen on myös hätälainojen ehtona vaaditut liian voimakkaat julkisen talouden menojen vähennykset, palkkojen ja eläkkeiden supistukset sekä verotuksen kiristäminen.

”On hyvin vaikea kuvitella, miten Kreikka olisi voinut missään tapauksessa välttää suuret leikkaukset ja laman, koska vienti ei vedä ja tuonnin on pakko romahtaa. Toisaalta Kreikka on jo tehnyt valtavan korjausliikkeen supistamalla julkisia menoja ja kiristämällä verotusta. Inhimillisessä mielessä uudistusten kustannukset ovat olleet suuret”, Määttänen sanoo.

Periaatteessa Kreikka voisi saada taloutensa kasvamaan, jos se onnistuisi houkuttelemaan uusia investointeja. Se voi olla vaikeaa, koska yhteisöverotusta kiristettiin kaksi vuotta sitten 26 prosentista 29 prosenttiin.

”Kreikkalaisilla pankeilla on paljon ongelmalainoja, ja ne ovat huonossa kunnossa. Siksi investointien rahoittaminen on vai­keaa. Lisäksi riski siitä, että Kreikka irtautuu eurosta, on vaikeuttanut kreikkalaisten pankkien rahoitusta ja estänyt todennäköisesti myös investointeja.”

Määttäsen mukaan Kreikassa on myös ilmeisen paljon kilpailua rajoittavia tekijöitä, mikä voi vähentää yritysten halukkuutta investoida.

Kreikka vaikuttaa siinä määrin toivottomalta tapaukselta, että keinot vakaan talouskasvun luomiseksi ovat vähissä.

”Kuten muissakin kehitysmaissa velkojen anteeksiannon ehtona pitäisi olla se, että Kreikka aloittaa köyhyyden poistamisen. Siinä yhteydessä voitaisiin sitten tehdä rakenneuudistuksia tulevaisuuden talouskasvun turvaamiseksi”, Haaparanta sanoo.




Suomen riskit voivat olla 6,3 miljardia euroa

Suomen valtion kreikkalaisten pankkien kanssa tekemä tuottojenvaihtosopimus turvaa osittain Suomen vastuut Kreikan hätärahoituksessa. Pahimmassa tapauksessa Suomen teoreettinen vastuu voisi olla 6,3 miljardia euroa. Tuottojenvaihtosopimukseen perustuvan ”vakuuden” nykyarvo on 928 miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeriön mukaan Suomen laskennallinen osuus Kreikan hätärahoituksesta on 4,3 miljardia euroa. Ero johtuu siitä, että ministeriö ei laskelmassaan huomioi Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle annettua ylitakausta eikä tulevaisuudessa kertyviä korkoja.

Teoreettinen 6,3 miljardin euron takausvastuu voi toteutua siinä tapauksessa, että monet eurovaltiot jättäisivät takausvastuunsa suorittamatta ja ne lankeaisivat parhaan luottoluokituksen valtioiden kontolle. Se on hyvin epätodennäköistä.

Tulevaisuuden korkotason ennustaminen on joka tapauksessa hyvin vaikeaa.

HS:n laskelma perustuu Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnan keskimääräiseen korkoon, joka on 1,4 prosenttia ja lainojen 9,5 vuoden juoksuaikaan.

Tuottojenvaihtosopimuksessa kreikkalaiset pankit saavat Suomen osuuden Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) Kreikan valtiolle antamien lainojen mahdollisista voitoista. Sen vastineeksi Suomi voi saada kreikkalaisten pankkien sulkutilille sijoittaman pääoman, jos Kreikka jättää lainojaan ERVV:lle maksamatta.

Pääoma siirtyy Suomelle vain, jos Kreikka rikkoo ERVV:n kanssa tehtyä sopimusta. Jos Kreikka ei laiminlyö lainojaan, sulkutilillä oleva pääoma siirtyy kreikkalaisille pankeille.

Sulkutilillä olevat varat on sijoitettu parhaan luottoluokituksen joukkolainoihin. Niiden tuotto on ollut poikkeuksellisen heikko historiallisen matalan korkotason takia. Sulkutili tarkoittaa pankkitiliä, jonka varoja saa käyttää vain osapuolten ennalta sopimien ehtojen täyt­tyessä.

Sulkutilillä olevia varoja hallinnoi kansainvälinen investointipankki, jolle Suomi on maksanut viime vuoden loppuun mennessä palkkioina 786 000 euroa.

Valtiovarainministeriö ar­vioi vuonna 2012, että sulkutilillä olevan pääoman arvo kasvaa 30 vuoden kuluessa kolmen prosentin korko-oletuksella 2,2 miljardiin euroon, mikä vastasi Suomen nimellistä laskennallista lainaosuutta Kreikan ERVV-ohjelmasta.

Lähivuosina Kreikka ei lyhennä lainojaan eurovaltioille eikä niiden perustamille rahoituslaitoksille.

Kreikan hätälainojen takaisinmaksu ERVV:lle alkaa vuonna 2023 ja viimeinen maksu erääntyy vuonna 2056.

Suomen Kreikalle suoraan antama miljardin euron laina erääntyy useissa erissä vuosina 2020–2041.

Euroopan vakausmekanismin Kreikalle antamat lainat erääntyvät vuosina 2034–2059.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kreikka
  • Velkaantuminen
  • Euroopan unioni

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    2. 2

      Maailmanselitysten uusi supertähti povaa, että ihmislaji on tulossa tiensä päähän

    3. 3

      Donald Trump on hylännyt vallan kolmijako-opin ja haluaa hallita kuin Aurinkokuningas tai Mussolini, sanoo professori Martti Koskenniemi

    4. 4

      George W. Bush vangitsi tauluihinsa Irakissa vammautuneen sotilaan katseen – näin suomalaisgalleristi arvioi maailmalla kehutun presidentin kyvyt

    5. 5

      Kalliolaiskaksion hinnalla ostaisi Tallinnasta lukaalin, Lontoosta rahalla ei saisi yksiötäkään – HS vertaili, mitä saa 250 000 eurolla viiden eurooppalaisen pääkaupungin ”Kalliosta”

    6. 6

      Rekkojen ulosajot ovat päivittäinen ongelma valtatiellä 21 – Taksikuski: ”Tie on aivan katastrofaalinen, aina joku auto penkkaan pyllähtäneenä”

    7. 7

      Suomi on kaukana tasa-arvosta, sanoo tutkija – ”Rakenteellisia esteitä on vaikea nähdä, jos niitä ei itse kohtaa”

    8. 8

      Alko harppaa ajassa taaksepäin Töölössä – pullot pyydettävä syksystä lähtien myyjien selän takaa palvelutiskiltä

    9. 9

      Poliisi: Cincinnatin yökerhoammuskelussa ei toistaiseksi viitteitä terrorismista – yksi kuollut, 14 loukkaantunut

    10. 10

      Kotimainen hunaja on loppumassa kaupan hyllyiltä – lisää tulossa vasta kesällä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Alko harppaa ajassa taaksepäin Töölössä – pullot pyydettävä syksystä lähtien myyjien selän takaa palvelutiskiltä

    2. 2

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    3. 3

      Tampereella myydään marmorista miljoonataloa, jota on tirkistelty hakupalveluissa jo satatuhatta kertaa – HS kävi katsomassa Kruunukalusteen perustajien elämäntyötä

    4. 4

      Tässäkö on Suomen vanhin käytössä oleva kännykkä? Mikkoset soittelevat 15 vuotta vanhalla oranssilla Nokialla – ja sen akku kestää viikon

    5. 5

      Suomi on kaukana tasa-arvosta, sanoo tutkija – ”Rakenteellisia esteitä on vaikea nähdä, jos niitä ei itse kohtaa”

    6. 6

      Kalliolaiskaksion hinnalla ostaisi Tallinnasta lukaalin, Lontoosta rahalla ei saisi yksiötäkään – HS vertaili, mitä saa 250 000 eurolla viiden eurooppalaisen pääkaupungin ”Kalliosta”

    7. 7

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    8. 8

      Rekkojen ulosajot ovat päivittäinen ongelma valtatiellä 21 – Taksikuski: ”Tie on aivan katastrofaalinen, aina joku auto penkkaan pyllähtäneenä”

    9. 9

      Suomi on jo riittävän tasa-arvoinen, sanoo BMW:n ex-johtaja Mia Miettinen – ”Minulle ei ole koskaan ollut ongelma tehdä uraa ja samalla silittää mieheni paidat”

    10. 10

      Donald Trump on hylännyt vallan kolmijako-opin ja haluaa hallita kuin Aurinkokuningas tai Mussolini, sanoo professori Martti Koskenniemi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    4. 4

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    5. 5

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    6. 6

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    7. 7

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    8. 8

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    9. 9

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    10. 10

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    11. Näytä lisää