Talous

Nyt tulee firmoihin taas uusi ilmiö – nettopositiivisuus: Betonifirmalle se tarkoitti lammikoiden rakentamista viitasammakoille

Uusi kirja tuo kansainvälisesti nousevaa liiketoiminnan trendiä myös suomalaisten tietoisuuteen. Haittojen ja hyötyjen kokonaisvaikutusta on kuitenkin vaikea hahmottaa.

Vastuullisuus, verojalanjälki, yhteiskuntavastuu, yrittäjähenkisyys, sisäinen startup . . . Nämä muotisanat on hoettu niin puhki, että ne alkavat olla jo aivan viime viikon tiistaita.

Nyt firmoihin on kuitenkin uimassa uusi ilmiö tai ainakin uusi termi: nettopositiivisuus.

Kuulostaa nami-namin ja tuloslaskelman risteytykseltä, mutta yksinkertaisesti nettopositiivisuus tarkoittaa sitä, että yritys tekee kokonaisuutena enemmän hyvää kuin pahaa. Eli samalla kun yritys vaikkapa kuluttaa luonnonvaroja, se antaa vastineeksi ympäröivälle yhteisölle jotain. Myöhemmin tässä jutussa päästään myös todellisiin yritysesimerkkeihin.

Nettopositiivisuudesta julkaistaan ensimmäinen kirja keskiviikkona. Teoksen Nettopositiivisuus – Menestyvän ja vastuullisen liiketoiminnan uusi taso ovat kirjoittaneet Oras Tynkkynen ja Kati Berninger. Tynkkynen on vihreiden entinen kansanedustaja, joka nykyään työskentelee konsulttina kestävään kehitykseen ja ilmastoon liittyvissä asioissa. Beringer on ympäristöasiantuntija ja tietokirjailija.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Nettopositiivisuus on kirjoittajien mukaan kansainvälisesti nouseva liiketoiminnan trendi, jota ollaan nyt tuomassa myös suomalaisten tietoisuuteen.

Tavallaan kyseessä on jonkinlainen Yhteiskuntavastuu 2.0, mutta kirjoittajien mukaan kyse on kuitenkin jostain enemmästä: siitä, että yritykset ratkovat maailman polttavimpia ongelmia ja synnyttävät samalla uutta liiketoimintaa ja parantavat kannattavuuttaan.

Pelkkä haittojen minimointi tai korvaaminen ei kuitenkaan riitä – pitää toimia niin, että firma tuottaa hyvää ja hyötyä laajemmin. Kirjassa vertauskuvana käytetään jalanjälkeä ja kädenjälkeä: jalanjälki tarkoittaa haittoja, kädenjälki hyötyjä. Firmojen pitäisi siis toimia niin, että niiden maailman jättämä kädenjälki on suurempi tai muuten merkittävämpi kuin niiden jalanjälki.

Kirjan käytännön esimerkeistä suurin osa niistä on ulkomailta, koska nettopositiivisuus on kansainvälinen trendi, jota vasta ollaan uittamassa suomalaiseen kielenkäyttöön.

Mutta on Suomestakin esimerkkejä. Otetaan vaikkapa Rudus. Mitä tulee mieleen?

Yritys tekee kivipohjaisia rakennusmateriaaleja, esimerkiksi betonia. Tuotanto vaatii soranottoa ja muuta kiviaineksen keräämistä, mikä tietysti jyrää maanpinnan ja sen kasvit ja eläimet mukanaan.

Ei kovin nettopositiivista. Siksi Rudus on alkanut huolehtia luonnon monimuotoisuudesta. Monimuotoisuus tarkoittaa koko elonkirjoa eli lajien määrää ja toisaalta myös lajien sisäistä perinnöllistä vaihtelua sekä laajemmin erilaisten luontotyyppien olemassaoloa.

Mitä Rudus sitten tekee asian hyväksi?

Porvoossa yritys on rakentanut soranottonsa uhkaamille viitasammakoille lisää lammikoita. Raaseporissa firma on tehnyt ”ekohotellin” eli uuden elinalueen hietaneilikalle ja muulle lajistolle, joka oli jäämässä tienrakennushankkeen alle. Vastaavia alueita on muualtakin Suomesta, mutta kirjan esimerkkien perusteella on mahdoton päätellä, jääkö nettovaikutus haittojen korvaamiseen, vai ylletäänkö jo kokonaispositiivisuuden puolelle.

Myöskään uutta bisnestä näistä ei vielä ole syntynyt, mutta positiivisuuden hengessä kirjassa ehdotetaan, että ekohotelleista ja vaelluskalojen kutusora- ja virtavesien kunnostustuotteista voisi tulla myös uutta liiketoimintaan betoniyhtiölle.

Suomessa etenkin Itämeren liepeille on syntynyt erilaista vastuullisuustoimintaa. Kun järvissä on rehevöittävää särkeä liiaksi asti, ja hoitokalastuksen ansiosta sitä myös nousee, niin Apetit kehitti hoitokalastuskalasta järvikalapihvin ammattikeittiöille. Toki sen on tarkoitus samalla olla myös liiketoimintaa.

Raisio puolestaan on alkanut tehdä kalankasvatusrehua tuontikalan sijaan Itämeren kalaa. Kirjan mukaan parhaimmillaan rehusilakan mukaan Itämerestä voi poistua jopa enemmän ravinteita kuin sillä ruokittava kalankasvatus synnyttää.

Brittiläinen rautakauppaketju Kingfisher puolestaan myy kokonaan kierrätettäviä istutusalustoja, millä saadaan vähennettyä uusiutumattoman turpeen käyttöä. Sama yritys säästää kuluissa ja energiassa tuottamalla yhden ison konttorin sähköt aurinkopaneeleilla. Asiakkaille se antaa energiatehokkuusneuvontaa. Ketju ostaa vain kestävästi tuotettua puuta ja paperia. Ketju laskee näin säästävänsä, tehostavansa ja sitouttavansa asiakkaita – ja samalla tekevänsä myös yleistä hyvää.

Tietokonejätti Dellin tavoite on kymmenkertaistaa hyödyt haittoihin verrattuna vuoteen 2020 mennessä. Coca-Cola pyrkii kierrättämään Britanniassa enemmän kuin se itse tuottaa jätettä. Ja niin edelleen.

Kirjan esimerkit kuitenkin jäävät vielä hieman irrallisiksi, ja eri toimien – haittojen ja hyötyjen – toisiaan kumoavia ja ylittäviä vaikutuksia tai kokonaisvaikutusta on vaikea hahmottaa.

Tämä on myös yksi nettopositiivisuuden kompastuskivistä kirjankin mukaan: hyvätkin hankkeet voivat jäädä irrallisiksi. Kirjoittajat myöntävät suoraan, että usein vaikutusten laskeminen on vaikeaa, välillä jopa mahdotonta. Kunnollista mittaristoa ei ole kehitetty.

Yritykselle kokonaishyvän tavoite voi olla myös liian iso tai työläs, ja siksi hanskat putoavat ennen aloittamista.

Usein haitat ja hyödyt eivät myöskään ole keskenään vertailtavissa, ne eivät yksinkertaisesti ole yhteismitallisia. Kirja kehottaakin vertailemaan saman alueen toimia: esimerkiksi ilmastonmuutosta aiheuttavia ja sitä hillitseviä toimia keskenään. Samoin voi toimia vaikkapa veden tai jätteiden suhteen.

Nettopositiivisuudessa on myös muotitermin makua, ja vaarana onkin, että yhteiskuntavastuulle on vain annettu uusi, tuoreempi nimi.

Tietysti termiä voi käyttää myös väärin. Viherpesun tapaan silloin voidaan ehkä syyttää yritystä ”nettopositiivisuuspesusta”.

Yhdeksi riskiksi kirja myös mainitsee epäilyksen siitä, saadaanko satsauksista vastaava hyöty markkinoilta. Ovatko asiakkaat valmiita maksamaan hyvän tekemisestä? Kirjoittajien mukaan kuitenkin esimerkiksi suomalaisten kokema yhtäkkinen innostus kasviproteiinien syömiseen kertoo siitä, että kuluttajavalinnat ja asenteet voivat muuttua nopeasti.

Oikaisu 21.3.2017 klo 17.41: Toisin kuin kuvatekstissä aiemmin kerrottiin, Petri Ahlroth työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa ja Liisa Suhonen on Ruduksen ympäristöinsinööri.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yritykset
  • Yritysvastuu
  • Vastuullinen tuotanto
  • Työelämä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    2. 2

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    3. 3

      Miten Sauli Niinistö huomioi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden YK-puheessaan? HS näyttää presidentin puheen suorana lähetyksenä juuri nyt

    4. 4

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    5. 5

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    6. 6

      Yllättävä käänne palkkaneuvotteluissa – Paperiteollisuuden työehtoneuvottelut poikki

    7. 7

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    8. 8

      Theresa May tekee vihdoin tarjouksensa: Britannia aikoo selvitä jo sovituista 60 miljardin EU-maksuista 20 miljardilla

    9. 9

      ”On perusteltua, että se joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    10. 10

      Suomi sallii hyönteisten kasvattamisen ja myymisen ruoaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    2. 2

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    3. 3

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    4. 4

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    5. 5

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    6. 6

      ”Ehtivät he sen sanoa, että olen mätäpaise” – Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi ja nousi liikkeen vanhimmistoon, mutta sitten runokilpailu paljasti hänen salaisuutensa

    7. 7

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    8. 8

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    9. 9

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    10. 10

      ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    5. 5

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    8. 8

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    9. 9

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    10. 10

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    11. Näytä lisää