Talous

Tutkimus: Kunnat tekevät satojen miljoonien eurojen jouluostoksia – ”Jos kunnan hallinto ei käytä rahoja, se menettää ne”

Kunnat käyttävät joulukuussa satoja miljoonia euroja ylimääräistä ostoksiin. Professori Matti Keloharjun mukaan veronmaksajien rahaa saatetaan polttaa heikkolaatuisiin ja kalliisiin ostoksiin, kun virkamiehet rientävät kuluttamaan budjettinsa.

Joka joulukuu Espoon kaupungin virkamiehet innostuvat shoppailemaan Gigantissa. Helsinkiläiset kollegat puolestaan suuntaavat tietotekniikkalaitteita myyvään Businessforumiin. Moni kunta käyttää veronmaksajien rahaa ahkerasti myös esimerkiksi Verkkokauppa.comissa.

Uuden tutkimuksen mukaan kunnat polttavat budjetissa olevat varat tehokkaasti ennen vuoden vaihtumista. Mitä enemmän rahaa budjetissa on joulukuun alussa, sitä suurempaa on rahankäyttö, selviää Aalto-yliopiston rahoituksen professorin Matti Keloharjun tutkimuksesta.

Tälle on yksinkertainen selitys: jos kunnan hallinto ei käytä rahoja, se menettää ne. Kunnanvaltuustot saattavat myös leikata tulevaa budjettia.

Keloharju on käynyt kansainvälisestikin ainutlaatuisessa selvityksessä läpi 19 kunnan noin 10 miljoonaa ostolaskua, joiden arvo on yhteensä 28 miljardia euroa. Mukana ovat kaikki Suomen suurimmat kaupungit Turkua lukuun ottamatta.



Esimerkiksi ministeriöiden rahankäyttö jää selvityksen ulkopuolelle. Yhdysvalloista ja muista maista saatavat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että valtion rahankäyttö noudattaa samaa kaavaa.

”Yhdysvaltojen presidentti Lyndon B. Johnson kiinnitti ilmiöön huomiota jo vuonna 1965 myllykirjeessä, jonka hän lähetti liittovaltion virastoille”, Keloharju sanoo.

Kuntien niin sanottua ylimääräistä rahankäyttöä on joulukuussa laskentatavasta riippuen 360–1 100 miljoonaa euroa. Keloharju arvioi, että oikea luku on runsaat puoli miljardia euroa. Rahankäyttö korostuu joulukuussa käytännössä kaikilla kululajeilla.

Se ei välttämättä ole ongelma, jos kunta tai sen yksikkö ostaa vaikka paljon wc-paperia. Sitä käytetään joka tapauksessa seuraavana vuonna, ja ainoa lisäkustannus tulee varastoinnista.

”Mutta ajatellaan, että kunta hankkii esimerkiksi tietokoneita tai tabletteja. Tiedämme tutkimuksen perusteella, että tietotekniikka­hankinnat ovat vuoden lopussa keskimäärin huonompi­laatuisia. Se johtuu todennäköisesti siitä, että rahat halutaan vain saada äkkiä käytettyä”, Keloharju sanoo.

Keloharju viittaa Chicagon ja Harvardin yliopiston taloustieteen professoreiden Jeffrey Liebmanin ja Neale Mahoneyn tutkimukseen Yhdysvaltojen liittovaltion tietotekniikkahankinnoista. Liebman ja Mahoney osoittavat, että loppuvuonna tehdyn hankinnan laatu on 2,2–5,6-kertaisella todennäköisyydellä keskivertoa heikompi.

Keloharju pitää todennäköisenä, että myös muiden kuin tietotekniikkahankintojen laatu heikkenee keskimäärin joulukuussa. Se voi selittyä esimerkiksi sillä, että hankintoja tehdään kiireessä.

Vaikka ostos olisi sinänsä järkevä, mutta se tehdään liian aikaisin, se voi Keloharjun mukaan olla kalliimpi ja vähemmän arvokas kuin myöhemmin tehtynä. Näin on etenkin tietotekniikkalaitteiden kohdalla, koska teknologian kehittymisen takia niiden hinnat laskevat vauhdilla.

Lisäksi Keloharju pitää mahdollisena, että yritykset rahastavat kuntia, koska ne ymmärtävät tilanteen.

”On paljon anekdotaalista todistusaineistoa, että yritykset ottavat kovasti yhteyttä niihin tahoihin, jotka voivat irtorahaa käyttää. Jos tuote tai palvelu ei ole standardoitu, ne saattavat nostaa hintojaan juuri ennen kuin määräaika tulee täyteen”, Keloharju sanoo.

”Tämä on se suora hyvinvointitappio: ostetaan tarpeetonta tavaraa ja maksetaan siitä liikaa.”

Keloharju ei osaa arvioida, miten suuri osa kuntien loppuvuoden rahankäytöstä on tarpeettoman tai liian kalliin tavaran hankintaa, niin sanottua tuhlausta.

Iso osa hankinnoista kohdistuu kuitenkin tietotekniikkapuolelle, jossa loppuvuoden ostot ovat tutkimusten mukaan huonompilaatuisia.

Kunnille viiden viime vuoden aikana myydyistä ohjelmistoista peräti 37 prosenttia myytiin joulukuussa. Joulukuun rahankäytössä suurin hyppy tapahtuu investoinneissa, joihin lukeutuvat esimerkiksi tietokoneet ja muut tietotekniikkalaitteet.



Pia Ojavuo aloitti Espoon taloussuunnittelujohtajana viime vuonna. Loppuvuonna huomattiin, että kaupungin virkamiehet olivat tehneet poikkeavan suuria tilauksia esimerkiksi Gigantista.

Espoo on nyt puuttunut loppuvuoden ongelmalliseen rahankäyttöön, Ojavuo sanoo. Kaupungin työntekijöitä on ohjeistettu asiasta.

”Tämä ei ole vain Espoon vaan muidenkin kuntien ongelma. Pienempien yksiköiden kuten koulujen ja päiväkotien johtajat lykkäävät hankintoja, kunnes ovat varma, että määrärahat riittävät. Esimerkiksi koulujen tavarahankinnat painottuvat vahvasti loppuvuoteen, mikä on väärin”, Ojavuo kertoo.

”Rahankäytön pitää olla suunnitelmallista. Meidän täytyy varmistaa, että se mitä ostetaan, on varmasti laadukasta, ajanmukaista ja järkevää. Tällaiset Gigantti-tyyppiset hankinnat on nyt pyritty estämään kokonaan.”

Samalla Ojavuo muistuttaa, että esimerkiksi kiinteistö- ja rakennusinvestoinnit sekä HUS:n tasauslaskutukset ajoittuvat luonnollisesti maksettavaksi joulukuussa. Ojavuo ei usko, että Espoon rahoja varsinaisesti tuhlataan joulukuussa, vaikka ostoksia pitäisikin suunnitella paremmin.



Myöskään Helsingin rahoitusjohtaja Tuula Saxholm ei usko, että kaupungin työntekijät polttavat budjettia vain siksi, että sitä on vielä jäljellä.

”Haluaisin uskoa, että pääosa tästä joulukuun rahankäytöstä on sellaista, joka on suunniteltu koko vuodelle, mutta ajoittuu loppuvuodelle.”

Loppuvuoden rahankäyttöä selittää hänen mukaansa todennäköisesti se, että hankintoja uskalletaan tehdä vasta, kun tiedetään, että budjetti ei ylity. Osa laskuista ajoittuu myös luonnollisesti loppuvuoteen.

Helsinki on pysynyt hyvin budjetissa viime vuosina, Saxholm sanoo. Välillä rahaa menee suunniteltua enemmän ja välillä vähemmän.

”Se kertoo siitä, ettei rahaa yritetä epätoivoisesti käyttää loppuvuonna.”

Aalto-yliopiston professorin Keloharjun mielestä yksi ratkaisu turhan rahankäytön ehkäisemiseksi voisi olla siirtyminen rullaavaan budjettiin. Mallissa ainakin osa käyttämättömästä budjetista siirtyisi seuraavalle kalenterivuodelle, eli virkamiehillä ei olisi kannustimia kuluttaa sitä loppuun keinolla millä hyvänsä joulukuussa.

Näin on toimittu esimerkiksi joissain Yhdysvaltain ministeriöissä. Suomessa rullaavaan budjettiin siirtyminen edellyttäisi kuntalain muuttamista.

Saxholm ja Ojavuo pitävät rullaavaa budjettia hankalana, koska kuntien rahoitus tulee vuosittain veroista sekä valtionosuuksista. Ojavuo pitäisi mieluummin huolta siitä, että järjestelmät tukevat talouden seurantaa, virkamiehet ovat tehtäviensä tasalla ja toiminta suunnitelmallista.

”Nykyinen rahankäyttö osoittaa, että talous ei ole kokonaisuudessaan hallussa.”

Professori Keloharju arvioi, että kuntien joulukuussa tapahtuva ylimääräinen rahankäyttö voi heikentää virkamiesten moraalia.

”Jos virkamies tietää, että vuoden lopussa on suoranaiset rahanpolttajaiset, niin olisi ihmeellistä, jos sillä ei olisi mitään kyynistävää vaikutusta rahankäyttöön yleisesti. Se taas ei voi olla kuntalaisten intressien mukaista.”

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen professori Anna-Maija Lämsä on samaa mieltä Keloharjun kanssa. Lämsä on tutkinut pitkään organisaatioiden etiikkaa.

Kuntien nykyinen budjettimalli, jossa budjetti erääntyy vuoden lopussa, voi Lämsän mielestä kannustaa ongelmalliseen toimintaan. Riski siitä, että rahoja tuhlataan, kasvaa. Sillä taas voi olla organisaatiokulttuuria ja moraalia rapauttava vaikutus.

”Tiedämme tutkimusten perusteella, että näin on asian laita. Lisäksi tällainen lipsuminen voi levitä organisaatiossa muihinkin asioihin.”

Lämsän mielestä on lisäksi ammattieettinen ongelma, että kuntien virkamiehet eivät osaa riittävän hyvin suunnitella johtamiensa yksiköiden taloutta, minkä seurauksena virheellisten tai huonojen hankintojen todennäköisyys kasvaa.

”Miksi tällainen tilanne toistuu, että joulukuun alussa on niin paljon rahaa budjetissa? Virkamiehellä pitää olla riittävä ammattitaito omaan tehtäväänsä.”

Fakta

Ainutlaatuinen tutkimus kuntien rahankäytöstä


 Professori Matti Keloharjun tutkimus on ainutlaatuinen maailmassa.

 Aineistossa on mukana noin 10 miljoonaa ulkoista ostolaskua neljän vuoden ajalta 19 eri kunnasta.

 Laskujen yhteenlaskettu arvo on 29 miljardia euroa.

 Tutkimustulosten mukaan rahan polttaminen aiheuttaa itsessään hyvinvointitappioita.

 Keloharjun arvion mukaan ilmiö voi vaikuttaa myös yleiseen rahankäyttömoraaliin, kun kunnan työntekijöitä käytännössä kannustetaan kuluttamaan kaikki budjetoitu raha vuoden loppuun mennessä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Turun puukotusten pääepäilty on Abderrahman Mechkah – poliisi vaatii häntä ja neljää muuta marokkolaismiestä vangittaviksi

    2. 2

      Sukellusvenemies sanoo kadonneen ruotsalaistoimittajan kuolleen onnettomuudessa ja ”haudanneensa hänet mereen”, kertoo Tanskan poliisi

    3. 3

      Arlandan miljoonaryöstö vanheni – Nyt Suomessa palkkamurhasta tuomittu ruotsalaisrikollinen sanoo suunnitelleensa kaiken

    4. 4

      Turkulainen rakennusliike järjestää työnseisauksen Turun terrori-iskun vuoksi ja kritisoi hallitusta: ”Hallitus ei ole onnistunut, jos Suomessa joutuu pelkäämään”

    5. 5

      Mysli on monesta vaihtoehdosta paras aamiainen – Tarkista nämä asiat, kun valitset mysliä, asiantuntija muistuttaa

    6. 6

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    7. 7

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    8. 8

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    9. 9

      Jätevedet ovat väestön pissanäytteitä – niistä löytyy huumeita, lääkkeitä, alkoholia ja jopa Viagraa

    10. 10

      Mikko Koivusipilä valitsee Suomen radiohitit, ja siinä hommassa raha ratkaisee – ”Minun työtäni ei ole sivistää”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    2. 2

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    3. 3

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    4. 4

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    5. 5

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    6. 6

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    7. 7

      Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

    8. 8

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    9. 9

      Krp: Turun puukotuksien pääepäiltyä päästiin kuulemaan – esitetään vangittavaksi huomenna

    10. 10

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    9. 9

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää