Talous

Afrikassa aukeavat miljardimarkkinat puhtaalle teknologialle – suomalaisen Outotecin tehdas teki namibialaisen pikkukaupungin ilmasta helpompaa hengittää

Maailmanpankin arvion mukaan Saharan eteläpuolinen Afrikka investoi lähivuosina yli 800 miljardia puhtaaseen teknologiaan. Suomalaisillakin yrityksillä on mahdollisuus saada siivu bisneksestä.

Vielä pari vuotta sitten namibialaisessa Tsumebin pikkukaupungissa oli usein vaikea hengittää.

Kuparisulatto kaupungin pohjoislaidalla oli sylkenyt ilmaan rikkikaasuja vuosikymmenten ajan. Vasta sulaton uusin omistaja, kanadalainen kaivosyhtiö Dundee, pani päästöt aisoihin – pakon edessä ja suomalaisten avulla.

Se tilasi suomalaiselta Outoteciltä rikkihappotehtaan, joka käsittelee kuparin sulatuksessa syntyvät kaasut. 130 miljoonaa euroa maksanut tehdas vihittiin käyttöön viime vuonna. Se on riippumattomien mittausten mukaan pienentänyt rikkipäästöjä yli 80 prosenttia.

”Nyt on paljon parempi. Kurkussa usein tuntunut pala on poissa”, Tsumebin pääkadun varrella huonekalukauppaa pitävä Kauna Nghilenga sanoo.


Jos Dundee ei olisi hankkinut puhdistamoa, se olisi menettänyt toimilupansa Namibiassa. Outotecin sulattotoiminnasta vastaava johtaja Jyrki Makkonen pitää tapausta hyvänä esimerkkinä siitä, että Afrikka on muuttumassa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Siellä täytyy toimia samojen pelisääntöjen mukaan kuin muuallakin”, Makkonen sanoo.

Saharan eteläpuolinen Afrikka on yksi nopeimmin kasvavista puhtaan teknologian eli cleantechin markkinoista.

Maailmanpankin arvion mukaan alueella tehdään lähivuosina jopa 900 miljardin dollarin (noin 825 miljardin euron) investoinnit puhtaaseen teknologiaan.



Myös suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus saada osansa tästä liiketoiminnasta, eivätkä markkinat rajoitu vain Outotecin ja Wärtsilän kaltaisiin maailmanluokan suuryrityksiin. Kauppoja ovat saaneet esimerkiksi sähköverkkoja ja -järjestelmiä tarjoavat Ensto ja Eltel.

Isojen rinnalle Afrikan-viennissä on kampeamassa myös hajautettua sähköenergiaa tuottavia voimalaitoksia tarjoava Nocart. Se on saanut Sambiasta, Malawista, Nigeriasta ja Keniasta tilauksia reilusti yli 200 miljoonalla eurolla.

Kysyntää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa lisäävät väestönkasvu, energia- ja vesipula, kaupungistuminen, kansainväliset ilmastosopimukset ja Maailmanpankin kaltaisten järjestöjen painostus.

”Painostusta on ollut ennenkin, mutta tällä kertaa muutos tapahtuu, ja vielä suhteellisen nopeasti”, uskoo energia-alaan perehtynyt namibialainen liikemies Oby Manyando.


Manyandon mukaan cleantech jämähti aiemmin hallitusten strategioiksi. Nykyisin julkinen sektori laitetaan ostamaan palveluja voittoa tavoit­televilta yrityksiltä.

”Voiton tavoittelu tuo puhtaan teknologian ratkaisut käyttöön”, Vaasassa tuotantotaloutta opiskellut Manyando sanoo.

Myös sillä on vaikutusta, että monien teknologioiden hinnat ovat laskeneet. Lisäksi cleantech-investointeihin on saatavilla kansainvälistä ympäristö- ja ilmastorahoitusta.

Parhaassa asemassa markkinoilla ovat suuryritykset, joilla on vankka rahoituspohja ja referenssejä isoista projekteista ympäri maailmaa.

Esimerkiksi Outoteciä auttoi Tsumeb-kaupassa, että isoissa rikkihappotehdashankkeissa sillä on ”vain kourallinen varteenotettavia kilpailijoita”, sanoo Tsumebin sulaton tekninen johtaja Buks Kruger.


Suomalaiset pk-yrityksetkin voivat menestyä Afrikassa.

”Projektit eivät ole niin kilpailtuja kuin muualla. Yleensä ne ovat myös vähän pienempiä, sopivan kokoisia sellaisille, joiden kynnet eivät vielä riitä Kiinassa ja Intiassa”, Cleantech Finland -verkoston ohjelmajohtaja Jussi Vanhanen sanoo.

Vanhanen kehottaa seuraamaan muun muassa sellaisia pk-yrityksiä kuin vesi- ja ympäristötekniikan palveluja myyvää Econetiä, merivedestä juomavettä aurinkoenergian avulla valmistavaa Solar Water Solutionsia ja biokaasuvoimaloita toimittavaa Doranovaa.

Maailmanpankin arviossa noin 200 miljardia Afrikan cleantech-kakusta on pk-yrityksille sopivia hankkeita.

Vanhasen mukaan kiinnostus Suomessa on pikku hiljaa herännyt, mutta Afrikka on silti vientikohteista selvästi pienin.

Yksi pääsyistä on raha. Afrikassa pitää viettää paljon aikaa ennen kuin mitään tapahtuu.

”Ei se niin mene, että osallistutaan ministeritason vienninedistämismatkalle, ja sopimus tipahtaa taskuun”, sanoo Namibian-markkinoita pk-yritysten näkökulmasta tutkinut Minna Keinänen-Toivola Satakunnan ammattikorkeakoulusta.

Sekä Keinänen-Toivolan että Cleantech Finlandin Vanhasen mukaan kauppojen syntymistä edeltää yleensä 1–3 vuotta vimmattua jalkatyötä ruohonjuuritasolla. On löydettävä luotettava paikallinen kumppani, päästävä sisälle toimintakulttuuriin ja lakeihin, tutkittava markkinat ja keksittävä kuka tarvitsee ja mitä.

Alueen liki viidessäkymmenessä valtiossa on kussakin oma liiketoimintaympäristönsä. Kulttuurierojen lisäksi eroja on muun muassa siinä, millaista panostusta paikalliseen työllisyyteen ja valmistamiseen vaaditaan.

Keinänen-Toivola huomauttaa, että usein kyse on tarpeen luomisesta, sillä asiakas ei aina tiedä, millaiset ratkaisut olisivat mahdollisia. Esimerkiksi Namibiassa moni yritys voisi kattaa oman sähköntarpeensa tuottamalla aurinko- tai bioenergiaa.

Vanhasen mukaan suomalaiset lähtevät turhan helposti tarjoamaan ”jotakin pientä teknologianikaretta”. Afrikassa tarvitaan yleensä kokonaisratkaisuja eli toimivia järjestelmiä käyttökoulutuksineen ja huoltopalveluineen. Niitä voisivat tarjota yhdessä myös sellaiset pk-yritykset, jotka kilpailevat keskenään kotimarkkinoilla.

Rahahanat eivät aukea heti silloinkaan, kun sopimus on syntynyt ja projekti alkanut. Keinänen-Toivolan mukaan voitottomia vuosia saattaa helposti kertyä kolmekin.


Markkinoille pääsyssä pk-yrityksiä tukee innovaatiorahoituskeskus Tekesin ja ulkoasiainministeriön rahoittama Business with Impact -ohjelma eli BEAM.

Se on vuosina 2015–2016 myöntänyt kaikkiaan 1,2 miljoonaa euroa kahdeksalle cleantech-hankkeelle, joiden tarkoitus on avittaa suomalaisyrityksiä ja tutkimusryhmiä luomaan menestyksekästä ja kestävää liiketoimintaa Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan.

Hankkeet edistävät muun muassa jätteenkäsittelyn, uusiutuvan energian ja kaupunkikehityksen ratkaisuja eteläisessä Afrikassa ja Nigeriassa. Puolet hankkeista on yritysten vetämiä ja puolet korkeakoulujen. Myös korkeakouluhankkeissa on mukana yrityksiä.

Rahaa saaneet ovat itse rahoittaneet projekteja kaikkiaan 0,6 miljoonalla eurolla. Rahoitusta annetaan vain hankkeille, joiden katsotaan samalla kehittävän innovaatioita maailman kehityshaasteiden ratkaisemiseksi.

Afrikan-markkinoille olisi tarjolla kosolti muutakin pehmeää rahaa, mutta Cleantech Finland-verkoston Vanhasen mukaan suomalaiset ovat olleet muihin maihin verrattuna huonoja löytämään esimerkiksi Maailmanpankin, alueellisten kehityspankkien ja ilmastorahastojen rahoituksia.

Instrumenttiviidakkoon tutustuminen kannattaisi, sillä rahoituksen järjestäminen on usein ratkaiseva tekijä kaupan syntymisessä.

Rahaa tarvitaan myös projekteihin monesti sisällytettävään koulutukseen, jota Afrikassa arvostetaan.

”Pitää ottaa huomioon, miten järjestelmää operoidaan, kun se on toimitettu. Sillä aikaa kun suunnitellaan ja toteutetaan, koulutetaan loppukäyttäjiä operoimaan. Siellä on osaavaa ja oppimishaluista porukkaa, ja yleensä nämä ovat aika spesiaaleja järjestelmiä”, Vanhanen sanoo.

Arvokasta on myös, jos läsnäoloa pystyy lupaamaan projektin aikana ja sen jälkeen.

Esimerkiksi Dundeen Krugerin mukaan Outotecin voittotarjouksessa painoi paljon, että tukea ja varaosia luvattiin Etelä-Afrikasta.

Outotecillä on ollut pysyvä toimisto Johannesburgissa vuodesta 1992 eli Outokummun ajoista saakka.

”Jos Euroopasta lähtee Afrikkaan, sitä on paikalla vasta kolmen päivän päästä. Etelä-Afrikasta pääsemme paikalle huomiseksi”, Outotecin Makkonen sanoo.

Tukea voi saada Tekesiltä ja ulkoministeriöltä, mutta myös maailmalta

Saharan eteläpuolisen Afrikan markkinoille pääsyssä pk-yrityksiä tukee innovaatiorahoituskeskus Tekesin ja ulkoasiainministeriön rahoittama Business with Impact -ohjelma BEAM.

Se on vuosina 2015–2016 myöntänyt kaikkiaan 1,2 miljoonaa euroa kahdeksalle cleantech-hankkeelle, joiden tarkoitus on auttaa suomalaisia yrityksiä ja tutkimusryhmiä luomaan menestyksekästä ja kestävää liiketoimintaa Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan.

Hankkeet edistävät muun muassa jätteenkäsittelyn, uusiutuvan energian ja kaupunkikehityksen ratkaisuja eteläisessä Afrikassa ja Nigeriassa. Puolet hankkeista on yritysten ja puolet korkeakoulujen vetämiä. Myös korkeakouluhankkeissa on mukana yrityksiä.

Rahaa saaneet ovat rahoittaneet projekteja kaikkiaan 0,6 miljoonalla eurolla.

Rahoitusta annetaan vain hankkeille, joiden katsotaan kehittävän innovaatioita maailman kehityshaasteiden ratkaisemiseksi.

Afrikan markkinoille olisi tarjolla kosolti muutakin pehmeää rahaa, mutta Cleantech Finland -verkoston ohjelmajohtajan Jussi Vanhasen mukaan suomalaiset ovat olleet huonoja löytämään esimerkiksi Maailmanpankin, alueellisten kehityspankkien ja ilmastorahastojen rahoituksia.

Jussi Vanhanen on haastattelun tekemisen jälkeen siirtynyt Cleantech Finlandin ohjelmajohtajan tehtävästä toiseen työpaikkaan.

Fakta

Suomalainen cleantech Saharan eteläpuolisessa Afrikassa


 Suomessa on noin 2 000 cleantech-yritystä, joista 800 tekee vientiä.

 Saharan eteläpuolinen Afrikka on vientikohteista toistaiseksi pienin, mutta selvästi kasvussa.

 Cleantech-viennistä ei ole kattavaa tilastoa. Suomen kokonaisvienti Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan on ollut noin miljardi euroa vuodessa.

 Lähde: Cleantech Finland

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Cleantech
  • Namibia
  • Afrikka
  • Outotec

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    2. 2

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    3. 3

      Verotus kevenee ja palkat nousevat, mutta kaikki eivät välttämättä voita – HS:n laskuri kertoo, kuinka muutokset tuntuvat kukkarossasi

    4. 4

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    5. 5

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    6. 6

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    7. 7

      Ahvenanmaan Britt Lundberg kääntää kelkkansa – aikookin äänestää suomen kielen puolesta Pohjoismaiden neuvostossa

    8. 8

      Nainen surmasi 73-vuotiaan miehen iskemällä tätä useasti mattoveitsellä vessassa Aleksis Kiven kadulla – HS seuraa murhaoikeudenkäyntiä

    9. 9

      Kreikan-matkalta voi saada malarian, Roomasta trooppisen kuumetaudin – jo paljaat sääret voivat olla riski

    10. 10

      Keravan kunta: ”Lihaton vaihtoehto ei ole ravitsemuksellisesti riittävä” – kaupunki uudisti päiväkotien ja koulujen ruokalistat ja lähetti varoituskirjeen vanhemmille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    2. 2

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne oli sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    5. 5

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    6. 6

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    7. 7

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    8. 8

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    9. 9

      Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

    10. 10

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. ”Olisin saanut piiskaa, jos olisin sotkenut ulkopuolisia asiaan” – Tuore selvitys: Suomesta viedään tyttöjä ympärileikattavaksi ulkomaille, ja operaatioita tehdään jopa ilman puudutusta
    3. Maanviljelijäveljesten häkellyttävä taidonnäyte paljastuu lennokkivideolta – yli kahden hehtaarin teoksen pääosassa Patrik Laineen kilpakumppani
    4. Suomalaiset ovat jo vuoden kuluttaneet enemmän kuin ovat ansainneet
    5. Ahvenanmaan Britt Lundberg kääntää kelkkansa – aikookin äänestää suomen kielen puolesta Pohjoismaiden neuvostossa
    6. Kurdit juhlivat Kurdistanin itsenäisyysäänestystä Helsingin keskustassa – ”Toivon, että satavuotias Suomi seisoo kurdien tukena”, sanoo kurdiaktivisti Welat Nehri
    7. Kreikan-matkalta voi saada malarian, Roomasta trooppisen kuumetaudin – jo paljaat sääret voivat olla riski
    8. Kolmelle entiselle Telian johtajalle syytteet Uzbekistanissa tehdyistä kaupoista
    9. Verotus kevenee ja palkat nousevat, mutta kaikki eivät välttämättä voita – HS:n laskuri kertoo, kuinka muutokset tuntuvat kukkarossasi
    10. Forum, Makkaratalo, Seurahuone – ulkomaalaiset yhtiöt ostavat yhä suuremman osan Suomen kiinteistöistä
    11. 24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty
    12. Näytä lisää