Valikko
Talous

Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

Taloustieteen professori Markus Jäntti hermostui suomalaiseen keskustelukulttuuriin ja tieteen vähättelyyn. Kipinä Suomesta lähtöön tuli lopulta lukukausimaksuja käsitelleestä tilaisuudesta.

Taloustieteilijöitä pidetään usein värittöminä Excel-taulukon veivaajina, joiden yhtälöissä ei ole tilaa epärationaalisille ilmiöille, kuten tunteille.

Maanantai-ilta osoitti uskomuksen vääräksi. Helsingissä järjestetyn lukukausimaksuja koskevan seminaarin piti olla tavanomainen keskustelu. Sen sijaan Taloustieteellisen yhdistyksen tilaisuudessa syntyi riita, jonka jälkeen julkistalouden professori Markus Jäntti ilmoitti jättävänsä Suomen.

Jäntti irtisanoutui tiistaina tehtävästään Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen Vattin professorina. Hän palaa syksyllä professoriksi Tukholman yliopistoon.

Samalla Jäntistä tulee jälleen yksi korkean profiilin tutkija, joka lähtee Suomesta Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella.

Maanantaina Jäntti arvosteli kovasanaisesti viime kuukausina pinnalle noussutta ajatusta yli­opistojen lukukausimaksuista.

Hänen mielestään maksuja ehdottaneen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkijoiden väite, että lukukausimaksut eivät heikennä mahdollisuuksien tasa-arvoa, on opportunistinen. Tutkijat ratsastavat käsitteellä, mutta käyttävät sitä tavalla, joka poikkeaa tutkimukseen vakiintuneesta, Jäntti sanoi.

Lukukausimaksuja esittäneet Etlan tutkija Niku Määttänen ja toimitusjohtaja Vesa Vihriälä loukkaantuivat. Sitten yleisössä istunut vihreiden kansanedustaja Antero Vartia sanoi Jäntin puhuvan ”kuin vihreiden kansanedustaja” ja syytti tätä ideologisesta sokeudesta.

Tästä puolestaan loukkaantui Jäntti. Tunteet kävivät niin kuumina, että seminaarin jälkeen hän twiittasi: ”Irtisanoudun, jotta sopivammin ajattelevat voivat lausua näkemyksiä.”

Myöhemmin kuluvalla viikolla Jäntti pehmentelee seminaarin herättämää suuttumustaan.

”Se oli ylireagointia. Olin turhan kärjekäs sillä seurauksella, ettemme saaneet kunnolla kartoitettua edes toistemme näkemyksiä. En minä nyt sellainen primadonna ole, että vain tuon kiistan takia irtisanoutuisin. Takana on muitakin syitä.”

Jäntti on virkavapaalla Tukholman yliopiston professuurista. Hänen piti joka tapauksessa kesällä päättää, jatkaako hän Helsingissä vai Tukholmassa.

Vaa’an kallisti Tukholman puolelle kolme eri asiaa. Jäntin työpaikka on Economicumissa, joka on Helsingin yliopiston, Aallon, Hankenin ja Vattin yhteinen taloustieteen laitos. Niin oppilaat kuin tutkijat hyötyvät, Jäntti sanoo, kun saman katon alla on iso yksikkö.

Economicumin jatko on kuitenkin auki, sillä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on siirtymässä omalle kampukselleen Otaniemeen ja yhteistyösopimus on umpeutunut.

Jatkosta ei ole saatu selvyyttä, vaikka taloustieteen laitoksen johto on kirjelmöinyt siitä kahteen kertaan yliopistojen rehtoreille. Jäntin mielestä Suomessa koulutetaan jo nyt aivan liian vähän taloustieteilijöitä, ja Economicumin tulevaisuuden vaarantuminen pahentaisi tilannetta.

 

”En olisi tullut Suomeen, jos olisin tiennyt tästä.”

Toinen syy lähtöön ovat yliopistoleikkaukset. Jäntti päätti aloittaa Helsingin yliopiston professorina alkuvuodesta 2015. Pian sen jälkeen hallitus leikkasi korkeakoulujen rahoitusta ja Helsingin yliopisto kertoi isoista irtisanomisista.

”En olisi tullut Suomeen, jos olisin tiennyt tästä. Ruotsissa yliopistolla ei jouduta käymään jatkuvaa puolustustaistelua.”

Kolmas syy lähtöön on Jäntin turhautuminen siihen, miten vähän Suomen päättäjät arvostavat yhteiskuntatieteitä. Hän vertaa tilannetta Singaporeen, jonka parlamentaarikot ovat omaksuneet paljon käytännön piirteitä Britanniasta. Demokraattisen parlamentarismin käytöstavat ja koristeet ovat itsevaltaisessa poliisivaltiossa pelkkää teatteria.

”Suomessa suhtaudutaan tietoon perustuvaan politiikantekoon samalla tavalla. Sitä ollaan tekevinään, mutta käytännössä tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”, Jäntti sanoo.

Esimerkiksi Sipilän hallituksen perustulokokeilu on saanut paljon huomiota, mutta Jäntin mukaan heikosti valmistellulla kokeilulla ei ole juuri mitään tieteellistä merkitystä.

Toinen esimerkki: Tutkijat esittelivät äskettäin Sipilän hallitukselle tutkimustuloksia siitä, miten positiivisia vaikutuksia varhaiskasvatukseen panostamisella on. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kuittasi tulokset sanomalla, etteivät ne pidä paikkaansa. Jäntti sanoo kuulleensa asiasta paikalla olleelta kollegalta.

”Ruotsissa tällaiset asiat olivat skandaaleja. Tutkimustuloksiin on syytä suhtautua varauksella, mutta kysymys siitä, onko varhaiskasvatukseen osallistumisella myönteisiä vaikutuksia, ei ole mielipidekysymys.”

Jäntti muistuttaa myös siitä, että hallituksen yritysverotyöryhmässä ei ollut yhtä ainoaa verotuksen taloustieteilijää, pelkkiä yritysverotusjuristeja. Esimerkkejä riittäisi enemmänkin.


Maanantai-illan keskustelu lukukausimaksujen vaikutuksesta mahdollisuuksien tasa-arvoon ja Vartian syytös ideologisesta sokeudesta ajankohtaisti Jäntille pitkään harkitun ratkaisun.

Iso-Britanniassa sosiaalinen liikkuvuus on lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen ehkä jopa hieman parantunut.

Jäntin mielestä asiasta ei kuitenkaan ole toistaiseksi läheskään tarpeeksi tutkimustietoa, ottaen huomioon korkeat panokset. Hän kertoo pelkäävänsä, että sosiaalinen liikkuvuus, joka todennäköisesti on jo nyt vähenemään päin, heikentyy entisestään lukukausimaksujen myötä.

Voi esimerkiksi olla, että köyhempien perheiden lapset eivät tunnista omaa kyvykkyyttään yhtä hyvin kuin rikkaammista perheistä tulevat. Se voi tarkoittaa, että lukukausimaksut karkottavat köyhempiä nuoria hakemasta korkeakouluihin.

”Todistustaakka on mielestäni niillä, jotka ehdottavat tätä uudistusta. Ei niillä, jotka sitä vastustavat”, Jäntti sanoo.

Ideologisyytökset ärsyttävät Jänttiä. Ne ovat varjostaneet häntä Suomessa aina, koska hän oli perustamassa vasemmistoliittoa. Vaikka Jäntti on tiedeyhteisössä arvostettu tutkija, leimakirveet ovat lentäneet herkästi.

Kansalliseen julkisuuteen hän nousi vuonna 2000. Tuolloin Suomen todennäköisesti nuorinta taloustieteen professoria, 34-vuotiasta Jänttiä, kutsuttiin Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa pilkallisesti ”professori viisaaksi”, joka esittää ”poliittisesti värittyneitä” kantoja. Syy oli se, että Jäntti oli arvostellut valtiovarainministeriön esitystä isoista verohuojennuksista tilanteessa, jossa taloudessa meni lujaa.

Jäntti ihmettelee, miten vaikea monien on ymmärtää, että yhteiskunnalliset päätökset ovat viime kädessä poliittisia arvovalintoja. Kyse on siitä, mitä vaikutuksia ollaan valmiita hyväksymään ja miten niitä verrataan. Itse vaikutusten arviointi taas ei ole arvovalinta, vaan siinä pitäisi noudattaa tieteen sääntöjä.

”Se, kannattaako lukukausimaksuja vai ei, riippuu siitä, miten lukukausimaksut vaikuttavat käyttäytymiseen ja keskeisesti siitä, miten arvotamme eri vaikutuksia”, Jäntti sanoo.

”Vartian ja joidenkin muiden näkemys, että vain ideologia voi estää näkemästä tämän uudistuksen hienoutta, on suoraan sanottuna pelottavan yksinkertaistava ja ahdistava.”

Talouspolitiikan ja arvovalintojen suhde on ollut myös Jäntin Suomen valtiovarainministeriöön kohdistaman kritiikin ytimessä. Sen vankimpana arvostelijana hän on profiloitunut jonkinlaiseksi vastarannan kiiskeksi suomalaisessa keskustelussa.

Kun Jäntti päätti tulla takaisin Suomeen alkuvuonna 2015, valtiovarainministeriö oli juuri esittänyt kuuden miljardin euron leikkauksia, mikä vaikutti puolueiden linjauksiin eduskuntaavalien alla. Jäntin mielestä kyseessä oli ”skandaali”, koska ministeriön virkamiesten ei pitäisi puuttua vaalikampanjoihin. Vastaavaa ei olisi voinut tapahtua Ruotsissa, Jäntti sanoi.

Kuluneet kaksi vuotta ovat kuitenkin hieman pehmentäneet Ruotsiin palaavaa Jänttiä, joka täytti juuri 51 vuotta. Viime syksynä hän joi kahvit valtiovarainministeriön valtiosihteerin Martti Hetemäen kanssa. Keskustelu oli avartava.

”Valtiovarainministeriön virkamiehiä pyydetään esittämään vaikka työllisyyttä nostavia muutoksia työttömyysturvaan, ja heitä painostavat sekä hallitus että ammattiyhdistysliike. Samalla niskassa on myös kilpailukykysopimus. Silloin ymmärsin, miten ahdas toimintaympäristö heilläkin on.”

Vihriälä puolustaa Etlan esitystä

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä on ymmällään.

Vihriälä ja Etlan Niku Määttänen ajautuivat maanantaina seminaarissa kiistaan lukukausimaksuista taloustieteen professorin Markus Jäntin kanssa.

Se oli Jäntin mukaan kipinä sille, että hän lähtee Suomesta.

”En ymmärrä, miksi hän kokee, ettei halua olla mukana suomalaisessa keskustelussa. Häntä kohtaan ei hyökätty epäasiallisesti. Jos joku on kyseenalaistanut toisten motiiveja, se on hän”, Vihriälä sanoo.

Vihriälä tuohtui, kun Jäntti syytti Etlaa opportunismista lukukausimaksujen ajamisessa.

”Hän antoi ymmärtää, että lukukausimaksujen kannattajat pyrkivät edistämään jotain muuta kuin koulutuksen parantamista. Esityksen tarkoitus oli kuitenkin korkeakoulutuksen resurssien vahvistaminen, ja reunaehtona se, ettei mahdollisuuksien tasa-arvo heikkenisi.”

Vihriälän mielestä Jäntti ei ole vieläkään kertonut, miksi lukukausimaksut olisivat huono asia.

”Korkeakouluihin valikoituminen kotitaustan perusteella on fakta meillä ja muualla. Jos lukukausimaksuihin liittyy järkevä opintolainajärjestelmä, niin teorian ja empirian valossa ei ole syytä ajatella, että ne lisäisivät valikoitumista.”

Valikoitumista voidaan Vihriälän mukaan vähentää sillä, että niukkoja julkisia varoja siirretään korkeakoulutuksesta aiempiin koulutusvaiheisiin.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Ainakin 19 kuollut ja 50 loukkaantunut räjähdyksessä popkonsertissa Manchesterissa, poliisi epäilee itsemurhaiskuksi – HS seuraa hetki hetkeltä

    2. 2

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    3. 3

      Stubb lipsautti paneelissa: ”Luotin johonkuhun liikaa, ja se kostautui”

    4. 4

      Jos olisi amerikkalainen äänestäjä, alkaisin olla epätoivoinen

    5. 5

      Helsinkiläismies kuoli, mutta kotihoitaja ei ilmoittanut kuolemasta läheisille – sitten ruumistakaan ei löytynyt

    6. 6

      Hätääntyneet vanhemmat etsivät yleisössä olleita lapsiaan netissä – Manchesterissa paikalliset hotellit tarjosivat iskusta selvinneille lapsille suojaa ja appelsiinimehua

    7. 7

      Isääni hoidetaan kuin sielutonta nukkea

    8. 8

      Tämä Manchesterin iskusta tiedetään: Epäilty itsemurhapommi tappoi ainakin 19 ihmistä popkonsertissa, paikalla paljon lapsia ja nuoria

    9. 9

      Totta se on: Pohjois-Korean ohjus kohosi syvälle avaruuteen peräti yli 2 000 kilometrin korkeuteen – Kansainvälinen avaruus­asema kiertää Maata ”vain” 400 kilo­metrissä

    10. 10

      Oslolainen Noah, 20, tunsi olevansa väärässä kehossa jo viisivuotiaana – Norja vapautti translakiaan, ja Suomesta tuli ainoa sterilointia vaativa Pohjoismaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    2. 2

      ”Käypäs tyttö keittämässä kahvit” – Meillä keski-ikäisillä miehillä on valta ja vastuu muuttaa asenteemme

    3. 3

      Helsinkiläismies kuoli, mutta kotihoitaja ei ilmoittanut kuolemasta läheisille – sitten ruumistakaan ei löytynyt

    4. 4

      Totta se on: Pohjois-Korean ohjus kohosi syvälle avaruuteen peräti yli 2 000 kilometrin korkeuteen – Kansainvälinen avaruus­asema kiertää Maata ”vain” 400 kilo­metrissä

    5. 5

      Suomessa kasvanut Kawsar pakotettiin lapsena Somaliaan ”länsimaistumisen estämiseksi”, paluulippu irtosi näyttelemällä kilttiä

    6. 6

      Näin kehut lastasi oikein: Taitava kannustus motivoi, mutta huono kehu saa lapsen häpeämään

    7. 7

      Kiipeilijän kuva todistaa: Osa Mount Everestin huipusta romahti – ”Se oli mahtava kiviseinämä, jonka tilalla on nyt löysää kivimurskaa ja muuta maaperää”

    8. 8

      Molemmat mielenosoitukset jatkavat sittenkin Rautatientorilla – leirit joutuvat kuitenkin siirtymään pois Maailma kylässä -festivaalin alueelta

    9. 9

      Painoni ei kuulu sinulle, ohikulkija

    10. 10

      Diktaattori Kim Jong-un ja kansainväliset asiantuntijat ovat kerrankin samaa mieltä Pohjois-Korean tuoreista ohjuskokeista – kuvaavat niitä sanoilla ”ennennäkemätön” ja ”täydellinen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Tutkimus: Uusi tapa synnyttää vähentää selvästi repeämiä – tekniikka olisi myös vauvan kannalta parempi ja parantaisi seksielämää synnytyksen jälkeen, sanoo asiantuntija

    3. 3

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    4. 4

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Netissä on kiertänyt vuosia salaliittoteoria, jonka mukaan laulaja Avril Lavigne on kuollut ja häntä esittää näyttelijä – Nyt huhut lähtivät taas leviämään vauhdilla, tästä on kyse

    7. 7

      Ihon kunto kertoo koko elimistön vanhenemisesta – Runsas sokerinkäyttö voi veltostuttaa ihoa, sanoo professori

    8. 8

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    9. 9

      Äiti kuvasi, kuinka autoilijat ajavat pitkin jalkakäytävää Helsingin Meilahdessa – edes vastaan kävelevä tokaluokkalainen ei pysäytä autoja

    10. 10

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    11. Näytä lisää