Talous

Rautaruukista ja SSAB:sta tuli kahden kilpailijan onnistunut liitto – sekä Suomesta että Ruotsista omaksuttiin parhaat käytännöt

Toimitusjohtaja Martin Lindqvist kertoo, miten synkät epäilyt hälvennettiin.

Hämeenlinna

Alku on yleensä monissa asioissa vaikeaa. Erityisen vaikeaa se voi olla silloin, kun perustetaan yli 16 000 työntekijän yhtiö panemalla yhteen kaksi pahinta kilpailijaa.

Kun ruotsalainen teräsyhtiö SSAB yhdistyi suomalaisen kilpailijansa Rautaruukin kanssa vuonna 2014, monet epäilivät sitä kuin jään ja tulen liitoksi: toisen on annettava periksi.

”Muistan hyvin, kuinka Borlängessä sadat metallimiehet istuivat kädet puuskassa ja katselivat silmäkulmiensa alta kertoessani, että SSAB ja Rautaruukki yhdistyvät”, kertoo SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist.

Borlänge on pieni kaupunki, joka sijaitsee runsaat 200 kilometriä Tukholmasta luoteeseen. Borlängessä on yksi SSAB:n kolmesta suuresta Ruotsin-tehtaasta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Yhdistymisen jälkeen minulta kysyttiin, miten hemmetissä voit panna Borlängeen ja samalla koko suurimpaan divisionaan suomalaisen johtajan. Sanoin, että kansallisuudella ei ole mitään väliä, koska tehtävään valitaan siihen paras ihminen.”

Lindqvistin mukaan juuri kukaan yhtiössä ei enää kyseenalaista SSAB:n ja Rautaruukin yhdistymistä.

Kaavoihin kangistuneen ajattelutavan mukaan ruotsalaiset ovat loputtomasti keskustelevia jahkailijoita ja suomalaiset juroja suoran toiminnan ihmisiä.

Lindqvist ei yksinkertaistuksiin usko.

”Ruotsalaisten ja suomalaisten välillä on ainakin prosessiteollisuudessa enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja: työntekijät ovat ylpeitä työstään, he ovat erittäin ammattitaitoisia ja sitoutuneet tekemään työnsä hyvin. Toki joitain erojakin on: suomalaiset puhuvat paremmin ruotsia kuin ruotsalaiset suomea.”

SSAB valmistaa pääasiassa lujaa terästä, jota käytetään esimerkiksi rakennuksissa, putkissa, erilaisissa koneissa ja ajoneuvoissa. Tehtaita on Ruotsin ja Suomen lisäksi Yhdysvalloissa.

Yhdistymisen keskeinen tarkoitus oli ratkaista molempia yhtiöitä pitkään vaivanneet talousvaikeudet. Kahden ja puolen vuoden kuluessa uusi SSAB onkin onnistunut vakauttamaan liiketoimintaansa selvästi.

Alkuvuonna etenkin liiketoiminnan kannattavuus Euroopassa yllätti sijoittajien odotukset. Osake vahvistui osavuosikatsauksen jälkeen seitsemän prosenttia.

Vaikka yhden vuosineljänneksen perusteella ei voi tehdä pitkälle ulottuvia johtopäätöksiä tulevaisuudesta, yhtiön lähiajan näkymät ovat paremmat kuin pitkään aikaan. Tavoitteena on terästeollisuuden paras kannattavuus.

Varainhoitoyhtiö eQ:n salkunhoitaja Hannu Angervuon mielestä SSAB:n ja Rautaruukin yhdistyminen on ainakin toistaiseksi sujunut hyvin.

”Uudella SSAB:lla on enemmän lihaksia pärjätä kilpailussa kuin SSAB:lla ja Rautaruukilla olisi ollut erillisinä yhtiöinä. Mielestäni tämä on hyvä esimerkki siitä, millaisia kustannus- ja tehokkuushyötyjä yhdistymisellä voidaan saavuttaa. Toki yhtiöllä on vielä paljon tehtävää edessään”, Angervuo sanoo.

Lindqvistin mukaan mitään taikatemppua yhtiössä ei ole tehty. Kyse on kokonaisuudesta, joka on enemmän kuin osiensa summa. Sitä kutsutaan synergiaksi.

SSAB:ssa se on tarkoittanut tehtaiden erikoistumista tarkasti mietittyihin tuotteisiin, tuottavuuden parantamista, kustannusten karsimista ja tuotevalikoiman kehittämistä.

”Yksi keskeisistä saavutuksistamme oli omaksua parhaita käytäntöjä sekä Ruotsista että Suomesta. Esimerkiksi Raahessa tuotannon vakaus ja tuottavuus oli parempaa kuin Ruotsissa, joten otimme Raahesta mallia.”

Raahen tehdas on SSAB:n suurin. Toinen merkittävä tehdas on Hämeenlinnassa, jota Lindqvist kehuu myös erinomaiseksi.

Yhdistymisen jälkeen osana tehtaiden erikoistumista Borlängestä siirrettiin Hämeenlinnaan metalli- ja maalipinnoitettujen terästuotteiden tuotanto. Hämeenlinnasta siirrettiin puolestaan kylmävalssattujen tuotteiden tuotanto Borlängeen.

”Emme missään vaiheessa ajatelleet, että kyse olisi yrityskaupasta, vaan nimenomaan kahden tasavertaisen yrityksen yhdistymisestä. Väitän, että työntekijämme ovat kanssani samaa mieltä.”

Hämeenlinnan tehdas on valtava. Sen pituus on yli 500 metriä.

Tehtaassa nenään tarttuu palaneen käryä muistuttava haju, vaikka mikään ei tosiasiassa pala. Haju on peräisin prosessista, jossa terästä päällystetään sulatetulla sinkillä korroosion estämiseksi.

”Hej, hej”, Lindqvist tervehtii vastaantulevia työntekijöitä, joita tehtaassa on yllättävän vähän.

Lähes kaikki, mikä on mahdollista automatisoida, on myös automatisoitu. Tehtaassa on myös sen verran siistiä, että herää epäilys tehtaan ehostuksesta juhlakuntoon vieraita varten.

”Ei pidä paikkansa. Täällä on aina siistiä”, tehtaanjohtaja Jarmo Kastell toteaa napakasti.

Vanhan sananparren mukaan siisteys on puoli ruokaa, mutta Hämeenlinnan tehtaalla se on tärkeä osa työturvallisuutta. Se taas on Lindqvistille hyvin tärkeää, sillä terästehtaassa on lukuisia vaaran paikkoja.

”Vaimoni kysyi kerran, että olenko tulossa vanhaksi, kun pidän aina portaissa kiinni kaiteesta.”

Kysymys ei ole 55-vuotiaan toimitusjohtajan vanhenemisesta. SSAB työturvallisuusohjeet vain edellyttävät, että tehtaiden portaikossa on aina pidettävä kaiteesta kiinni. Tapa on siirtynyt myös yksityiselämään.

”Tavoitteenamme on olla maailman turvallisin teräksen valmistaja. Työturvallisuus on hyvin tärkeää, koska yleensä kaikkein turvallisimmat tehtaat ovat myös tehokkaimpia. Sitäkin tärkeämpää on, että ihmiset palaavat päivittäin samassa kunnossa kotiin kuin missä he tulivat töihin.”

Suurista eurooppalaisista teräsyhtiöistä SSAB ja Rautaruukki ovat toistaiseksi ainoat, jotka ovat yhdistyneet. Lindqvist uskoo, että yhdistymisiä on tulossa lisää.

”Minulla oli alun perin hyvin suuret odotukset yhdistymisestä. Kaksi ja puoli vuotta myöhemmin on todettava, että yksikkömme ovat onnistuneet ylittämään odotukseni, mistä olen luonnollisesti hyvin iloinen. Meillä ei ole tarvetta yritysostoihin.”

Tulevaisuus on aina arvoitus. SSAB:n merkittävin pitkän aikavälin kehityshanke on Hybrit.

SSAB kehittää yhdessä kaivosyhtiö LKAB:n ja energiayhtiö Vattenfallin kanssa teräksen tuotantoprosessia, jossa hiilidioksidin asemesta syntyisi sivutuotteena vain puhdasta vettä.


”Terästeollisuus on yksi maailman suurimmista hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista. Jos onnistumme tässä projektissa, meillä on mahdollisuus saada aikaan todellinen läpimurto terästeollisuudessa.”

Lindqvist ei laske edes sen varaan, että euroalueen voimistuva talouskasvu olisi tae yhtiön menestyksestä.

”Olen ollut teräteollisuudessa riittävän pitkään tietääkseni, että meidän kannattaa vaikuttaa vain niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa. Talouden suhdanteet muuttuvat, emmekä voi niihin vaikuttaa. Siksi meidän pitää vain olla kilpailijoitamme parempia kaikilla osa-alueilla.”

Tosin heti perään Lindqvist muistuttaa, että Euroopan-liiketoiminnan johtaja Olavi Huhtala kutsuu häntä terästeollisuuden junioriksi. Huhtala on syntynyt samana vuonna kuin Lindqvist, mutta hän on työskennellyt terästeollisuudessa yli 30 vuotta. Lindqvist on ollut alalla 19 vuotta.

Työntekijöille toimitusjohtaja Lindqvistin suunnitelmat tuottavuuden parantamisesta ja toiminnan tehostamisesta tarkoittavat, että asiat on tehtävä ”lite, lite bättre än igår” eli vähän paremmin kuin eilen.

Pienten muutosten merkitys voi ajan mittaan kasvaa suureksi, jos muutoksia tehdään riittävän paljon ja säännöllisesti. SSAB on siirtynyt vaiheeseen, jossa toimintaa pyritään parantamaan jatkuvasti.

Lindqvist kertoo ottavansa mielellään suoraan työntekijöiltä palautetta siitä, miten yhtiötä pitää kehittää aivan arkipäiväisissäkin asioissa.

”Työntekijät myös lähettävät paljon sähköposteja, joihin pyrin aina vastaamaan. Työntekijät ovat työnsä parhaita tuntijoita ja he myös kehittävät työtään johtamisfilosofiamme mukaisesti.”

Täydellistä yritysjärjestelyä on tuskin vielä tehty. Mitä SSAB:n ja Rautaruukin yhdistymisessä olisi voitu tehdä toisin?

Lindqvist hiljenee ja miettii kysymystä useita sekunteja.

”Ehkä kyse on mielikuvitukseni puutteesta, mutta rehellisesti sanottuna en keksi mitään asiaa, joka edes jälkeenpäin katsottuna olisi kannattanut tehdä toisin. Tämä yhdistyminen on oikeasti sujunut paremmin kuin osasimme ennustaa.”

Taloudellisesti Ruotsi ja Suomi ovat kuin isoveli ja pikkuveli.

Ruotsissa talous on selvästi paremmassa iskussa kuin Suomessa. Suomessa valmistetaan pääasiassa investointihyödykkeitä, mutta Ruotsi menestyy hyvin myös kuluttajatuotteissa ja palveluissa.

Yksi asia kuitenkin on, mikä erottaa Suomen ja Ruotsin. Lindqvist ottaa taskustaan nuuskarasian.

”Tätä teillä ei ole Suomessa.”

Tausta: Terästeollisuuden vaikeudet kärjistyivät 2009

Totuuden hetki terästeollisuudessa koitti vuonna 2009.

Syyskuussa 2008 yhdysvaltalainen investointipankki Lehman Brothers meni vararikkoon, maailmantalous vajosi taantumaan ja teräsmarkkinat jäätyivät suuren epävarmuuden takia.

Terästeollisuuden ongelmat pelkistyivät yhteen asiaan: ylitarjontaan. Kiinassa terästeollisuus oli kasvanut jo vuosia erittäin voimakkaasti, minkä takia teräksen tuotantokapasiteettia oli paljon enemmän kuin kysyntää.

Kiinan valtio myös rahoitti terästeollisuutta, mikä teki kilpailusta epäreilua. Euroopassa valtiontuki yrityksille on lähtökohtaisesti kiellettyä.

”Molemmissa yhtiöissä tuotanto oli suunniteltu sen mukaan, että tehtaita käytetään täydellä teholla vuorokaudet ympäriinsä. Jo silloin vuonna 2009 havaitsimme, että markkinat ovat tulevaisuudessa hyvin epävarmat ja ailahtelevat”, sanoo SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist.

Lindqvistin on hyvin vaikea arvioida, kuinka paljon eurooppalaisessa terästeollisuudessa on nykyisin ylituotantoa.

”Asiaa voi kuitenkin pohtia sitä kautta, että enimmillään Euroopassa valmistettiin terästä 200 miljoonaa tonnia vuodessa. Nykyisin tuotanto on noin 150 miljoonaa tonnia ja uskoisin, että tuotantokapasiteettia on edelleen liikaa.”

Kuka?

Martin Lindqvist


 Syntynyt vuonna 1962 Uppsalassa

 Kauppatieteen kandidaatti

 SSAB palveluksessa vuodesta 1998 erilaisissa johtotehtävissä. Toimitusjohtaja vuodesta 2011.

 Työskentelee SSAB:n pääkonttorissa Tukholmassa

 Perheeseen kuuluu puoliso ja kolme lasta

 Harrastaa ulkoilmaelämää

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Terästeollisuus
  • Rautaruukki
  • Hämeenlinna

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    2. 2

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    3. 3

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    4. 4

      Tamperelainen tanssinopettaja teki historiaa MM-tatamilla: ”Tiesin, miten pitkäksi aikaa saa mielihyvää, kun onnistuu tällaisessa paikassa”

    5. 5

      Jopa miljardi kiloa viljaa uhkaa jäädä korjaamatta – Kallistuuko ruoka? Pitääkö viljaa tuoda ulkomailta? Mikä pelastaisi sadon?

    6. 6

      Yhdysvallat näytti voimaa Pohjois-Korealle: Lensi pommikoneilla ja hävittäjillä rannikon tuntumassa

    7. 7

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    8. 8

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    9. 9

      Espanja määräsi Katalonian poliisivoimat alaisuuteensa – alueen viranomaiset kieltäytyvät tottelemasta

    10. 10

      Panettelu on taitolaji, mutta sanasotaan ajautuneet Trump ja Kim ovat siinä korkeintaan keskinkertaisia – Nämä valtiomiehet ovat olleet paljon viiltävämpiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    3. 3

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    4. 4

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    5. 5

      ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

    6. 6

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    7. 7

      Vihreiden nousukiito hiipui: puolue putosi HS-gallupissa kolmanneksi – perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan

    8. 8

      Meidän kaikkien kannattaisi seurata reissuillamme tarkemmin, mitä riksakuskit älypuhelimillaan tekevät

    9. 9

      Huippulääkäri Sakari Orava kertoo meheviä tarinoita urheilutähtien maailmasta: Beckhamit popsivat pizzaa, toiset huusivat mamma miaa ja suihkuhuone vilisi torakoita

    10. 10

      Helsinki aikoo vaikeuttaa Tuusulanväylän ruuhkasumpussa autoilua entisestään – ”Kauhealta se kuulostaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää